Lähimaksun ansiosta korttia ei tarvitse laittaa maksupäätteeseen eikä tunnuslukua näppäillä – paitsi silloin tällöin, kun kortin tila tarkistetaan ja maksupääte pyytää viemään kortin sirulukijaan ja antamaan tunnusluvun.

Tällä hetkellä lähimaksulla voi hoitaa kaikki enintään 25 euron ostokset niillä maksupäätteillä, jotka hyväksyvät lähimaksuja. Tämän tunnistaa neljästä erikokoisesta kaaresta muodostuvasta symbolista.

> Lähimaksupäätteen tunnistaa neljästä erikokoisesta kaaresta muodostuvasta symbolista.

Suomalaiset ovat omaksuneet lähimaksun nopeassa tahdissa. S-Pankki toi kortteihinsa lähimaksun vuonna 2014. Nyt jo 2 miljoonalla suomalaisella on käytössään S-Etukortti Visa, josta tuo ominaisuus löytyy.

S-Pankin korteilla tehtävistä debit- eli pankkikorttimaksuista jo 50 prosenttia on lähimaksuja.

”Mielenkiinnolla odotan, miten mobiilimaksaminen kehittyy tänä vuonna”, S-Pankin korttiasiantuntija, tuoteryhmäpäällikkö __Marketta Lundell__ sanoo.

Yhteishyvä

Tällä hetkellä lähimaksulla voi hoitaa enintään 25 euron ostokset.

yhfi setukortti lahimaksaminen muokattu 2400x1350

Huiskauttaminen on huippulukemissa – Jopa 50 prosenttia S-Pankin korttimaksuista tehdään lähimaksuna

Huhtikuussa 2019 lähimaksujen yläraja nousee 25 eurosta 50 euroon. Muutoksen taustalla on asiakkailta tullut palaute, ja myös pankit ja kaupat ovat kannattaneet rajan nostamista.

”Lähimaksaminen on turvallinen ja nopea tapa maksaa ostokset, mutta 25 euron raja jää helposti liian alhaiseksi vaikkapa perheen ruokaostoksissa. Muutos helpottaa varmastikin meidän kaikkien arkea”, Lundell kertoo.

50 euroa valikoitui uudeksi rajaksi myös kansainvälisen vertailun perusteella. Lähimaksurajaa on aiemmin nostettu onnistuneesti muun muassa Saksassa 25 eurosta 50 euroon.

”Lähimaksurajojen nostaminen ei ole lisännyt väärinkäytöksiä muissa maissa. Jatkossakin kaikki vähän isommat maksut varmennetaan joka kerta”, Lundell sanoo.

> Jatkossakin kaikki vähän isommat maksut varmennetaan joka kerta.

Maksut varmennetaan tarkistamalla, että tilillä on riittävästi katetta ja että korttia ei ole esimerkiksi ilmoitettu kadonneeksi. Jatkossakin tunnusluku täytyy aina välillä näppäillä maksupäätteeseen.

”Uskon, että lähimaksurajan nostaminen 50 euroon tulee lisäämään lähimaksun suosiota entisestään.”

Ylärajan nostolla helpostusta arkeen

Lue myös

Piirroskuvituksia lomahuvituksista kuten vuoristoradasta, huvipuistorannekkeesta, uimarenkaasta ja riippumatossa loikoilevasta ihmisestä

YH0324 puhutaan rahasta verkko paakuva 2400x1350

Loma loppui ja tili tyhjänä? Näin säästämällä varaudut ensi kesän lomamenoihin jo nyt 

Kaikki kiva loppuu aikanaan – niin myös kesäloma. Kun huvit on huviteltu, on monen pankkitilillä vastassa surullinen näky.

”Suomalaisilla on keskimäärin kuukauden kesäloma, ja silloin moni haluaa tehdä jotain normaalista poikkeavaa. Nykyaikana se maksaa entistä enemmän”, sanoo S-Pankin asiantuntija __Emilia Simola__.

Lomakaudella menot voivat kasvaa, vaikkei tekisikään mitään kovin erityistä. Kun esimerkiksi työpaikkojen, oppilaitosten ja päiväkotien edulliset tai jopa ilmaiset ruoat jäävät tauolle, voi pelkkä ruokakauppalasku lohkaista kuukausibudjetista entistä suuremman siivun. 

Ja mitä enemmän grillaa tai herkuttelee ulkona, sitä suuremmaksi loma-ajan menot voivat huomaamatta kasvaa.

Lomakauden menoihin kannattaakin varautua ennalta. Jos aloitat säästämisen ensi vuoden kesälomaan jo nyt, voi kasassa olla loman koittaessa mukava potti.

## Kannattaako lomasäästöt sijoittaa?

Jos säästät joka kuukausi kymppejä, on ensi keväänä koossa satasia. Jos saat kuukausittain sivuun satasia, on säästössä parhaimmillaan tuhansia euroja.
Jos aiot käyttää säästösi alle kahden vuoden kuluessa, kannattaa niitä kerryttää erilliselle säästötilille. Simola kehottaa tekemään itsensä kanssa sopimuksen siitä, ettei rahoihin kosketa ennen kesäloman alkua.

”Säästötilitalletuksille on viime aikoina maksettu jonkin verran korkoa. Niin ei ole ollut vuosikausiin.”

S-Pankki maksoi alkukesällä säästötili-talletuksille 0,5–2,25 prosentin korkoa. Säästötilin etu sijoituksiin verrattuna on se, että rahat voi nostaa käyttöön kulutta ja viiveettä silloin, kun niitä tarvitsee – esimerkiksi festari- tai matkalippujen tullessa tarjoukseen.

> Säästötililtä rahat voi nostaa kulutta.

Jos säästät yli kahden vuoden päähän, kannattaa rahat sijoittaa rahastoihin. Odotus on, että ne kerryttävät pidemmällä aikavälillä enemmän tuottoa kuin säästötili, Simola sanoo. Maltillisen riskin rahastoissakin vuotuinen tuotto-odotus on 3–4 prosentin luokkaa. 

”Yleensä rahastojen ja osakkeiden tuotto syntyy vuosien saatossa, kun ne kerryttävät korkoa korolle. Jos aloittaa säästämisen nyt, ei tuottoa välttämättä ehdi kertyä ensi kesäksi tai sijoitusten osto-, myynti- tai hallinnointikulut voivat nousta tuottoja suuremmiksi.”

## Näinkin helppoa säästäminen voi olla

Lähtökohtaisesti Simola ei suosittele rahastosijoittamista, jos säästää alle vuoden päähän. Yksi poikkeus tähän kuitenkin on. S-Pankin asiakkaiden kannattaa lyhyelläkin aikavälillä harkita Säästäjä-palvelua, jossa säästöt sijoitetaan rahastoihin, Simola sanoo. 

”Säästäjässä esimerkiksi Bonuksen voi ohjata suoraan säästöön, ja lisäksi palveluun voi automaattisesti siirtää pienen omavalintaisen rahasumman aina, kun maksaa kortilla. Säästäjä on kätevä tapa laittaa rahaa sivuun vähän huomaamatta.”

Palveluun voi ohjata myös vapaavalintaisia säästösummia silloin, kun itse haluaa. Jos esimerkiksi laadit kuukausibudjetin ja kuun lopussa tililläsi on vielä rahaa, voit siirtää summan sivuun Säästäjä-palveluun tulevaa kesää varten. Säästäjän voi ottaa käyttöön helposti S-mobiili-sovelluksessa.

## Menoja kannattaa jaksottaa

Lomakauden painetta pankkitilillä voi helpottaa myös se, jos lomaan liittyvien menojen maksamista pystyy jaksottamaan. Sen voi tehdä joko ennen lomaa tai sen jälkeen. 

Etukäteen jaksottaminen tarkoittaa sitä, että lomaan liittyviä hankintoja jakaa useammalle kuukaudelle ennen varsinaista lomakautta. 

”Moni ostaa esimerkiksi festari-, konsertti- tai huvipuistolippuja jo loppuvuoden tai kevään tarjouskampanjoista tai hankkii matkalippuja veronpalautusrahoilla”, Simola sanoo.

Menoja voi jaksottaa myös jälkikäteen, jos niitä maksaa luottokortilla. Tällöin luottokorttivelkaa voi lyhentää lomakauden jälkeen. 

S-Pankki antaa luotolle keskimäärin 30 päivää korotonta maksuaikaa eikä veloita ensimmäiseltä kuukaudelta tilinhoitopalkkiota. Jos siis luottokorttilaskun maksaa kokonaan pois eräpäivään mennessä, ei luottokortin käytöstä koidu kuluja. Näin loman ostoksille voi saada kuukauden korotonta maksuaikaa.

## Luottokorttiostoille saa ostoturvan

Luottokortin käyttö on muutenkin fiksua etenkin silloin, kun tekee lomamatkojen kaltaisia suuria hankintoja. Luottokorttiostoksille kun saa ostoturvan, Simola muistuttaa. 

”Jos esimerkiksi lennot peruuntuvat itsestä riippumattomasta syystä eikä lentoyhtiö palauta rahoja tai tarjoa mahdollisuutta vaihtaa lentoja, voi reklamaatiota hakea luoton antajalta.”

Tai jos luottokortti vaikkapa varastetaan, voi mahdollisista kuluista tehdä reklamaation korttiyhtiölle.

Jos luottokorttia käyttää lomakulujen maksamiseen, on hyvä suunnitella jo etukäteen, paljonko luottoa aikoo käyttää ja miten sen aikoo maksaa, Simola muistuttaa.

YH0234 puhutaan rahasta kainalo verkko paakuva 2400x1350

Sanna Nylander on pienituloinen suurperheen äiti, joka säästää matkailuun – näin hän sen tekee

”Perheeni kulut eivät kesäisin juuri nouse. Seitsemästä lapsestamme asuu kotona enää kaksi, ja lomilla olemme pääasiassa kotona. En tänä vuonna edes lomaillut juurikaan, sillä tein osa-aikatyötä, keikkatyötä ja edistin opintojani.

Kesäkuussa teimme mieheni kanssa yhden ulkomaanmatkan. Matkustimme lautalla Ruotsiin ja siitä maata pitkin Viroon Itämeren rannikkoa pitkin. Olimme reissussa seitsemän yötä.

Jaamme matkoista aiheutuvia menoja pidemmälle aikavälille. Ostin esimerkiksi viime joulun palkoista käytettynä auton kattoteltan, jossa nukumme automatkoillamme. Pääsiäisen aikaan ostin autoon matkajääkaapin ja uudet jarruosat kuluneiden tilalle. Näitä hankintoja tarvitsemme jatkossa muillakin matkoilla. Lisäksi maksoin jo keväällä lauttamatkan Turusta Tukholmaan.

Meillä on mieheni kanssa yhteinen talous, joten emme laske, kumman rahoista tällaisia hankintoja maksetaan. Emme myöskään budjetoi matkojamme etukäteen. Kokemus on osoittanut, että päiväbudjettimme on joka tapauksessa noin 60 euroa päätä kohden. Kesäkuun reissulla päiväbudjetti asettui 50 euroon.

> Päiväbudjettimme on noin 60 euroa päätä kohden.

Tavoitteemme oli, että loman aikana maksettaviksi jäisivät lähinnä bensat, ruoat ja leirintäaluemaksut. Niin kävikin. Maksoimme nuo kulut mieheni kesälomarahoista. Ruokamenot pysyivät aika samoina kuin kotonakin, sillä kävimme ulkona syömässä vain kahdesti. Muuten haimme ruokaa kaupasta. Matkan aikana kävimme neljässä museossa, joiden pääsylippuihin meni yhteensä 53 euroa. Liikuimme polkupyörillä, jotka kulkivat auton pyörätelineessä.

Jos jotain yllättävää olisi käynyt, olisi meillä ollut puskurina S-mobiilin Säästäjä. Sinne siirtyy Bonuksen lisäksi euro jokaisesta S-Pankin Visa-kortilla tehtävästä maksutapahtumasta. Nyt noihin rahoihin ei tarvinnut koskea.

Säästäjä on ollut käytössämme kesästä 2022 saakka. Sitä ennen emme juuri pystyneet pienituloisena suurperheenä säästämään. Matkustelimme kuitenkin silloinkin. Yhtä kuuden hengen pakettimatkaa lyhensimme vuoden verran kuudella eurolla päivässä. Sillä rahalla emme olisi saaneet edes tupakka-askia puoliksi meille vanhemmille, mutta säästämällä saimme kivoja elämyksiä koko perheelle.”


### Paljonko säästöön vuodessa? 

Sanna Nylanderin taloudessa ostokset keskitetään S-ryhmään ja Bonus ohjataan Säästäjä-palveluun. Nylander käytti palveluun kertyneet säästöt kolmeen lomamatkaan kesällä 2023. Elokuusta 2023 toukokuuhun 2024 Bonusta kertyi keskimäärin 85 euroa kuukaudessa, ja lisäksi tilille ohjattiin euro jokaisesta korttimaksusta. Toukokuussa 2024 tilillä oli 1 215,40 €.


Piirroskuva jossa henkilö on ottanut jääkaapista kuvulla peitellyn salaattiannoksen

2024-04-YH-E2-ANIM-1551x900

Säästövinkki: Ennakoi kesäjuhlien jälkeinen heikko hetki ja panosta parempaan yöpalaan näillä vinkeillä

Kun jääkaapissa odottaa herkullinen yöpala, käyvät askeleet kesäjuhlista kipin kapin kotiin poikkeamatta mättöruokalan kautta. Varaa jääkaappiin setti maailman parhaita dippejä: hummusta, salsaa ja guacamolea. Yöllinen evästely saa ytyä valmiista falafeleista tai lihapullista. Dippaile tahnoihin lisäksi ruis- tai kauralastuja ja juures- tai linssisipsejä. Tosivalmistautuja leikkaa rasiaan valmiiksi myös porkkanaa ja kurkkua.

Paras yöpala on sellaisenaan valmista nautiskeltavaksi, tai vaatii korkeintaan vedenkeittimen tai mikron. Pikanuudelit on oiva yökeitto: sekoita joukkoon vielä kypsiä kanasuikaleita. Etukäteen keitettyjä kananmuniakin on hyvä pitää jääkaapissa varalla. Kuori ja puolita pari munaa nuudelikeiton ravintopommiksi.

Pastasalaatit vain paranevat, kun ne saavat maustua jääkaapissa ja odotella syöjäänsä muutaman tunnin tai pidempäänkin. Kokeile esimerkiksi [kinkku-makaronisalaattia](https://yhteishyva.fi/reseptit/kinkku-makaronisalaatti/KzC0ShmPUcOFov7pGgBeQ), jonka voi kauhoa tuulensuojaan vaikka lusikalla.

Paistopisteeltä päivällä ostettu pasteija, pikkupizza tai Rostis maistuu öisen kotiinpaluun hetkellä. Herkkuja kannattaa jemmata jo hyvissä ajoin myös pakastimeen. Ota vaikkapa Köftis jääkaappiin sulamaan ennen radalle lähtöä ja kuumenna mikrossa suolapalaksi. Muista myös makeat sulatusvalmiit pullat, munkit ja muffinssit. Jätskipuikko tai -tuutti pakastimessa odottamassa saa yöjalat suorastaan kirmaamaan kotiinpäin.

> Jätskipuikko tai -tuutti pakastimessa odottamassa saa yöjalat suorastaan kirmaamaan kotiinpäin.

Oikein hyvä voikkari toimii aina. Osta tummaa ruisleipää tai saaristolaisleipää, ja päällystä muutama viipale kylmäsavustetulla lohella ja keitetyllä kananmunalla. Peitä valmis herkkulautanen kelmulla ja aseta jääkaapin paraatipaikalle. Myös rehevästi höystetyt karjalanpiirakat tai muhkea täytetty patonki piristää mieltä jo ennen jääkaapin oven avaamista.

Luota juuston hemmotteluvoimaan. Leikkaa voimakasta herkuttelujuustoa etukäteen kuutioiksi tai paloiksi lautaselle ja asettele viereen muutama suolakeksi ja pestyjä viinirypäleitä. Peittele jääkaappiin ja yllätä itsesi iloisesti pikkutunneilla.

Pilkkomissääntöä voi soveltaa myös hedelmälautaseen. Ananasta, vesimelonia, mansikkaa... Ensiavun antaa myös valmiiksi surautettu smoothie, joka odottelee kotiinpalaajaa ihanan kylmänä, raikkaana ja ravitsevana – eiköhän siten seuraava päiväkin suju mukavammin.

Testaa yöpalana

Lisää säästövinkkejä:

Nainen vaatekirpputorilla, jossa on paljon erilaisia vaatteita rekeissä. Hänellä on kädessään kengät ja vaatteeita.

YH0224 kolme tapaa verkko paakuva 2400x1350

Sirkku löysi euron housut, Anne arvostaa helppoa markettimuotia – Näin suomalaiset shoppailevat vaatteita

Mikä painaa vaakakupissa, kun maailma on täynnä vaatteita ja tyylejä? Ratkaiseeko brändi, hinta vai vastuullisuus?

Yksi käyttää rahaa merkkivaatteisiin, toinen suosii helppoa ja käytännöllistä markettimuotia ja kolmas löytää vaate-aarteensa käytettyinä.

Kolme suomalaista kertoo, millaisia vaatteita ostaa ja miksi.

__Sirkku Miikkulainen__, 34, osti viimeksi mustat, korkeavyötäröiset verkkarit. Hän maksoi niistä euron. Helsinkiläisen Miikkulaisen mukaan housut käyvät mihin tahansa tilanteeseen ja tyyliin. Hän oli etsinyt monikäyttöisiä housuja jo pitkään, kunnes ne löytyivät viimein riihimäkeläiseltä kirpputorilta.

Keskustelu vaateteollisuuden epäekologisuudesta on siivittänyt käytettyjen vaatteiden suosiota ja niiden imago onkin kohentunut. Monet second hand -vaatteita myyvät paikat ovat nykyään siistejä pikkuputiikkeja. Second hand -aarteet ovat löytäneet paikkansa myös Helsingin ja Tampereen Sokos-tavarataloista kokonaisina Emmy-osastoina.

Bränditietoiset nuoret ostavat mielellään second hand -vaatteita, sillä käytetty merkkivaate voi maksaa murto-osan uuden vaatteen hinnasta.

Miikkulainen ostaa lähes kaikki vaatteensa käytettynä, sillä hän ei halua kuluttaa pikamuotia. Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeimpiä syitä hankkia vaatteet kirpputoreilta.

”Pikamuotibisnes on likaista ja epäekologista. Jos ostan jotain uutena, haluan olla varma, että vaate on tehty inhimillisissä oloissa ja työstä maksettu kunnon korvaus.”

Toinen tärkeä syy käytettynä ostamiseen on raha. Miikkulainen on tällä hetkellä pääasiassa pienen lapsen kanssa kotona eikä halua kuluttaa vaatteisiin suuria summia. Hän arvioi käyttävänsä vaatteisiin noin 20 euroa kuukaudessa.

”Ainakaan enempää ei mene.”

Summa on roimasti vähemmän kuin keskivertosuomalaisella. Vuonna 2022 suomalainen käytti vaatteisiin keskimäärin 732 euroa vuodessa eli 61 euroa kuukaudessa.
Kirppiksillä kiertely on Miikkulaiselle myös harrastus, joka alkoi opiskeluaikana. Tuolloin rahaa oli vähän ja vaateteollisuuden eettisyys alkoi kiinnostaa.

Miikkulaisen tyyli oli nykyistä boheemimpi, ja hän osti vaatteita paljon. Nykyään ostopäätökseen vaikuttaa yhä enemmän vaatteen käytännöllisyys ja klassisuus. 

”Pyrin ostamaan vähemmän ja ajattomampaa. Joskus mukaan tarttuu toki räikeitäkin löytöjä.”

Miikkulainen suosii pienten kaupunkien kirppistarjontaa. Hän on tehnyt löytöjä pikkurahalla esimerkiksi Riihimäen, Forssan ja Hämeenlinnan kirpputoreilta.

Miikkulainen käyttää myös verkon kauppapaikkaa Toria varsinkin silloin, kun hän etsii jotain tiettyä vaatekappaletta.

”Jos haluan hankkia esimerkiksi Marimekon vaatteen, katson ensin, löytyykö se käytettynä. Melkein aina löytyy.”

Kirppistely säästää rahaa ja maapalloa 

Salossa asuvan __Anne Korpisen__, 49, viimeisin vaatehankinta oli pitkä, musta sifonkitunika. Se tarttui mukaan Prismasta, josta Korpinen vaatteensa pääasiassa ostaa. Hän tykästyi tunikaan, sillä vaate on ajaton ja monikäyttöinen. Tunika maksoi noin 12 euroa.

Korpisen tapaan moni muukin suomalainen ostaa vaatteensa marketeista. Viime vuosien kuluttajatutkimuksissa marketit ovat kirineet vaatekauppojen ohi suosituimmiksi vaatteiden ostopaikoiksi.

Markettimuodissa Korpista viehättää helppous. Vaatevalikoiman voi käydä katsomassa samalla, kun tekee viikon ruokaostokset.

”Vaatteiden esillepanot houkuttelevat kurkkaamaan tarjonnan ohimennen. Voin katsella vaatteita rauhassa, mutta saan myös apua halutessani.”

Korpinen on aikoinaan työskennellyt Prisman muotiosastolla myyjänä. Hän aloitti vuonna 2006 ja seurasi yli kymmenen vuotta markettimuodin muutosta.

Markettivaatteilla oli pitkään stigma. Jos joku kehui marketista ostettua vaatetta, kantaja saattoi sanoa vähätellen, että vaate on vain marketista.

Nyt vaatevalikoima on marketeissa aikaisempaa laajempi ja rekissä saattaa roikkua yhteistyömallistoja ja suomalaista designia. Prismasta voi ostaa muun muassa Globe Hopen ja Nanson vaatteita.

”Nykyään moni muukin ostaa vaatteensa marketista, eikä se ole kovin erikoista”, Korpinen sanoo.

Hän käyttää arvionsa mukaan vaatteisiin 0–150 euroa kuukaudessa. Summa vaihtelee, sillä Korpinen ei osta vaatteita joka kuukausi. Hinta on hänelle yksi merkittävä syy ostopäätökseen.

”Jos hyvännäköinen vaate maksaa alle 50 euroa, ostan sen. Jos hinta taas on lähempänä sataa euroa, harkitsen tarkemmin.”

Hinta ohjaa vahvasti suomalaisten vaatehankintoja. Kiristynyt taloudellinen tilanne ja hintojen nousu ovatkin saaneet monet karsimaan vaateostoksista.

Ostotilanteessa Korpinen kurkkaa usein myös vaatteen materiaalilapun. Käytössä viskoosi ja polyesteri ovat osoittautuneet kestävimmiksi. Kierrätyspuuvillaisia collegevaatteita Korpinen välttelee, sillä kangas menee hänen kokemuksensa mukaan nopeasti epäsiistin näköiseksi.

”En halua ostaa kertakäyttövaatetta.”

Vaatteiden valmistusmaihin Korpinen ei ole kovin paneutunut.

”Luotan, että iso toimija huolehtii, että asiat ovat tuotantoketjussa kunnossa”, hän sanoo.

Myös kierrätys kuuluu Korpisen tapoihin. Jos vaate ei ole päässyt pariin vuoteen käyttöön, hän vie sen surutta kirpputorille tai lahjoittaa eteenpäin.

Markettimuodista hävisi stigma

Turkulaisen __Arja Hellstenin__, 76, viimeisin ostos oli A-linjainen tunika paikallisesta putiikista. Hellsteniä viehättivät vaatteessa kotimaisuus, iloiset värit ja taskut. Hän maksoi tunikasta 180 euroa.

Hellsten rakastaa pukeutua väreihin. Hän pitää laadukkaista, aikuisille suunnatuista vaatteista.

”En halua pukeutua mummomaisesti. Olen mieleltäni ikuinen pikkulikka.”

Hellstenin ikäryhmä on vaatealan sokea piste. Vaateteollisuutta kiinnostaa nuoriso, vaikka nykyiset eläkeläiset ovat yhtä tottuneita kuluttamaan.

Hellsten on aina ollut kiinnostunut vaatteista. Viime vuosina hän on vähentänyt vaatteiden ostelua ympäristösyistä. Nykyään hän hankkii uusia vaatteita muutaman kerran vuodessa.

”Etsin aikaa kestäviä vaatteita. Pintamuodista en ole kiinnostunut”, Hellsten sanoo.

Hänelle tärkeintä vaatteen valinnassa ovat istuvuus ja itselle sopivat värit. Kun vaatteen pukee päälle, sen täytyy tuntua hyvältä.

”Yleensä tunnen ja näen heti, että tämä on minun vaatteeni.”

Jos vaate miellyttää, Hellsten katsoo seuraavaksi hintaa. Noin 200 euron vaate on jo kipurajoilla, ja ostopäätös vaatii harkintaa.

”Mieluiten hinta saisi olla noin sata euroa.”

Hellsten käyttää vaatteisiin kuukausitasolla arviolta 80–100 euroa.
Laadukkaat vaatteet kestävät myös seuraaville käyttäjille. Hellsten on lahjoittanut esimerkiksi vanhoja Marimekon Jokapoika-paitojaan tyttärensä opiskelijaikäiselle kummitytölle.

”Hän oli paidoista ikionnellinen. On ihanaa, että vaate kelpaa seuraavillekin sukupolville.”

Kaikilla ei ole varaa kuluttaa vaatteisiin suuria summia. Hellsten onkin huomannut, että ikätoverit kaipaavat edullisia arkivaatekauppoja, josta voisi ostaa aikuiselle sopivia mutta ajanmukaisia vaatteita.

”Useimmat eläkeikäiset eivät halua mummovaatteita. Tässäkin iässä voi pukeutua nuorekkaasti ja antaa pukeutumisen tuoda iloa päivään.”  

Laatuvaatteet kestävät sukupolvelta toiselle

*Juttua varten on haastateltu myös kulutustutkija Terhi-Anna Wilskaa.*

Miska Viljanen kuvattuna vaaleaa seinää vasten

YH0224 Puhutaan Rahasta kainalo verkko paakuva 2400x1350

Miska Viljanen, 24, osti asunnon, vaikka hinta hirvitti: "Lyhennämme mieluummin lainaa kuin maksamme vuokraa"

## Paljonko lyhentäisit asuntolainaa vuokrallasi?

Miska asui tyttöystävänsä kanssa vuokralla Tampereella 5,5 vuotta. Halvin vuokra-asunto kustansi 520 euroa kuussa, kallein 960 euroa. Vuokra oli keskimäärin 700 euroa kuukaudessa, ja Miska maksoi tästä puolet. Näin Miska maksoi vuokraa viidessä ja puolessa vuodessa noin 23 100 euroa.

Huiskauttaminen on huippulukemissa – Jopa 50 prosenttia S-Pankin korttimaksuista tehdään lähimaksuna

Ylärajan nostolla helpostusta arkeen

Lue myös

Lisää aiheesta

Uusimmat