Teknologia työparina ja työkuntoisena vielä 100-vuotiaana? Näin asiantuntijat arvioivat, millaista on tulevaisuuden työ

Tulevaisuuden työelämä on jotain aivan muuta kuin mihin olemme tottuneet. Nyt työelämään opiskelevat nuoret kohtaavat täysin uuden kentän sekä mahdollisuuksia että haasteita.

”Ihmisen ja koneen yhteistyö kasvaa kaikissa työyhteisöissä. Se ei kuitenkaan mene niin, että mihin kone tulee, sieltä ihminen väistyy. Tulevaisuudessa ihminen ja kone tekevät yhteistyötä ja jopa oppivat yhdessä”, filosofi Maija-Riitta Ollila kuvaa.

Kauhukuvat työn vähenemisestä ovat siis turhia. Esimerkiksi Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 -raportin mukaan uusi teknologia lisää työtehtäviä, ei vähennä niitä. Monia nykyisiä työtehtäviä tai jopa ammatteja katoaa, mutta uusia tulee tilalle.

Uusi teknologia lisää työtehtäviä, ei vähennä niitä.

Mitä sitten tarkalleen? Tutkimukset ja ennustukset ovat jaotelleet aloja ja teemoja, niin kutsuttuja megatrendejä, jotka erityisesti nousevat esiin tulevaisuudessa. Poimimme niistä neljä: robotisaation, vuorovaikutustaidot, kestävän kehityksen ja terveyden.

Miksi juuri nämä alat ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämässä? Entä mitä taitoja tarvitaan, alasta riippumatta?

Robotisaatio on yksi osa isoa trendiä, teknologioiden kehittymistä. Erityisen nopeassa kehityksessä on juuri nyt palvelurobotiikka, sanoo Linturi.

Tulevaisuudessa palveluiden tuominen kotiin työllistää ison määrän ihmisiä. Robotit ajavat kauppaostokset sisältävää sähköautoa, viikkaavat vaatteita tai pesevät ikkunoita, mutta ihmiset työllistyvät silti – tai juuri sen vuoksi.

”Jonkun täytyy valvoa robotteja.”

”Jonkun täytyy valvoa robotteja. Ammateiksi tulevat esimerkiksi robottien turvallisuuden tarkastaja, robottien korjaaja ja eksyneiden robottien pelastaja. Alalle mahtuu hyvin paljon tekemistä”, kuvaa Linturi.

”Se tarkoittaa, että robotit eivät enää toimi suljetuissa teollisuushalleissa, vaan liikkuvat keskuudessamme.”

Tekoälyn ansiosta tulevaisuudessa ei tarvitse opetella ulkoa tietoa. Faktat opetetaan roboteille ja ovat haettavissa tietokannoista.

Sen sijaan tärkeäksi tulee merkitysten hallinta. Ainoastaan ihminen voi ymmärtää sen, mikä on olennaista tai mikä voisi olla tärkeää toiselle ihmiselle tai firmalle.

”Tekoälyllä ei ole tervettä järkeä. Se ei pysty olemaan Muumimamma, joka tekee pragmaattisia valintoja. Myös ongelmanratkaisutaito ja päättelytaito korostuvat. Ihmisen pitää ymmärtää, milloin joku asia on todistettu ja milloin ei”, Linturi kuvaa.

”Tekoälyllä ei ole tervettä järkeä.”

Linturi toivoo, että kouluissa opetettaisiin enemmän tietämisen ja ymmärtämisen välimaastoa.

”Sen sijaan että opetetaan vain historiaa, voisi opettaa myös antropologiaa, jossa myös jäsennetään asioita erilaisiin merkityksiin. Myös lähdekritiikkiä pitäisi opettaa.”

Maija-Riitta Ollilakin pitää kriittistä ajattelua yhtenä tärkeimpänä tulevaisuuden taitona. Kun maailma muuttuu, työelämässä on keksittävä koko ajan uusia ratkaisuja.

”Kun johonkin ongelmaan pitää löytää ratkaisu, on osattava kysyä toisella tavalla”, Ollila kuvaa.

Vielä joitain vuosia sitten linjattiin, että tulevaisuuden työelämässä pärjäävät lähinnä matemaattisesti lahjakkaat nuoret. Nyt koodaamisen rinnalle ovat nousseet vahvasti vuorovaikutustaidot. Ollila käyttää mieluiten sanaa läsnäolo.

”Se tarkoittaa, että kykenee asettumaan toisen ihmisen kanssa keskusteluun tässä ja nyt. Tulevaisuudessa ihmisen läsnäolo on kallista. Silloin kun ihminen on tavattavissa, häneltä edellytetään enemmän kuin nyt. Persoonastaan on ammennettava toisen kohtaamiseen.”

Trendit luovat aina vastatrendejä. Ollila uskoo, että tekoälyn jyllätessä tulee yhä suurempi joukko ihmisiä ja aloja, joille luomuläsnäolo merkitsee paljon. Vuorovaikutustaidot korostuvat myös siksi, että työn muoto muuttuu.

Linturi ennustaa, että jo 2020-luvun lopulla alle puolet töistä vaatii työpaikalle menoa. Etätyö luo omat vaatimuksensa vuorovaikutustaidoille.

2020-luvun lopulla alle puolet töistä vaatii työpaikalle menoa.

”Yhä useampi keskustelee työasioista verkossa erilaisten välineiden avulla. Myös firmojen rajapinta tulee huokoisemmaksi ja brändistä pidetään paremmin huolta. Silloin kaikilta yrityksen työntekijöiltä vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja.”

Terveys on yksi selkeä tulevaisuuden megatrendi. Ennustetaan, että nuorten elinikä saattaa pidentyä peräti 30 prosenttia. He saavat elää terveemmän elämän kuin vanhempansa.

Samalla se tarkoittaa, että nuoret tulevat tekemään pidemmän työuran kuin yksikään sukupolvi aiemmin.

”Mahtaako heillä olla eläkeikää lainkaan? On ihan mahdollista, että nuoret ovat työkuntoisia vielä satavuotiaina”, Linturi pohtii.

Mahtaako nuorilla olla eläkeikää lainkaan?

Tulevaisuudessa työkunnon ylläpitoa myös odotetaan työntekijältä. Terveydestä huolehtimiseen tuleekin yhä enemmän ja yksilöidympiä mahdollisuuksia.

Linturi uskoo, että jo 2020-luvun lopulla kotona pystytään tekemään enemmän erilaisia lääketieteellisiä kokeita kuin mitä keskussairaalat tekevät tällä hetkellä.

”Omaa soluaineenvaihduntaa ja perimää voi mitata jatkuvasti. Ennustuksista tulee tarkkoja kuten ’jos jatkat tätä rataa, puolen vuoden päästä olet 90 prosentin todennäköisyydellä kuollut’.”

Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ammatit ovat tulevaisuudessa vahvoilla.

Ollilan mukaan kaikki terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ammatit huippulääketieteestä personal trainereihin ovat tulevaisuudessa vahvoilla. Tähän vaikuttaa myös väestön ikääntyminen.

Ympäristöasiat on neljäs tulevaisuuden megatrendi. Ollilan mukaan kestävä kehitys on tulevaisuudessa minkä tahansa työn osa. Lisäksi sen ympärille syntyy aivan uusia ammatteja.

Ala kasvaa isosti sekä mahdollisuuksien että ongelmien kautta, lisää Linturi.

”Ympäristö tulee kriisiytymään monella tavalla. On yritettävä pelastaa ekosysteemiromahduksia, mutta myös etsittävä sopivia kasvuympäristöjä sisäviljelylle.”

”Ympäristö tulee kriisiytymään monella tavalla.”

Ympäristö muuttuu, mutta niin muuttuu kaikki muukin. Jatkuvan muutoksen virrassa on vielä yksi tärkeä taito, jota tarvitaan alalla kuin alalla: resiliessi. Suomeksi se tarkoittaa sellaisia ominaisuuksia kuin sinnikkyys ja joustavuus.

”Kun asiat muuttuvat nopeasti, on tärkeää pystyä toipumaan nopeasti vastoinkäymisistä ja olemaan taas toimintakykyinen”, Ollila kuvaa.

Selvää on myös se, että nuoret saavat tai joutuvat kouluttautumaan useille eri työurille.

”Viisaita valintoja ovat sellaiset, jotka jättävät avoimiksi mahdollisimman paljon muita valintoja.”

”Nuoren pitäisi työelämän alusta saakka pohtia sitä, miten jatkokoulutus hoituu. Pääseekö työpaikan sisällä kouluttautumaan eteenpäin tai millä tavoin omaa kouluttautumista voi rahoittaa? Eri alat menevät tulevaisuudessa myös päällekkäin. Viisaita valintoja ovat sellaiset, jotka jättävät avoimiksi mahdollisimman paljon muita valintoja”, Ollila neuvoo.