Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Tulevaisuuden työelämän suhteen kannattaa olla avoimena. Teknologia sekä vie että tuo työpaikkoja.

Tulevaisuudentutkijan mukaan uusi tekniikka luo ammatteja: ”Ryhtyisitkö robottien suutariksi tai tekoälyn empatiavalmentajaksi?”

Teksti:
Elina Hiltunen
Kuvat:
iStock
Julkaistu: 3.7.2019
|
Muokattu: 31.8.2020
Somesiivooja, Facebook-runoilija, tubettaja, appikehittäjä, Airbnb-emäntä, Uber-kuski, mindfulness coach, ripsiteknikko ja hakukoneoptimoija. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen toteaa, että monesta nykyajan ammatista ei osattu edes haaveilla parikymmentä vuotta sitten.

Mikä sinusta tulee isona?” kysyi mummi pikkupojalta. ”Orava!” kiljaisi poika innoissaan. ”Eihän se orava nyt mikään ammatti ole”, tyrmäsi tosikkomainen mummi. ”Jos poika haluaa olla isona orava, niin minun puolestani sopii”, hymyili pojan äiti vieressä.

Keskustelusta kului muutama vuosi, ja Suomeen ilmestyi mies, joka elätti itsensä oravana. Liitto-orava ja ay-jyrsijä Salme Pasi voitti Putous-viihdeohjelman hahmokilpailun. Siitä tuli näyttelijä Joonas Nordmanin ansiokeino ainakin joksikin aikaa; liitto-oravan kalenteri täyttyi keikkapyynnöillä.

Eihän sitä ikinä tiedä!

Kun kaverini pikkupoika ilmoitti isona haluavansa olla maissi, nyökkäilin hyväksyvästi. Eihän sitä ikinä tiedä!

Kun minulta kysyttiin pienenä, mikä toiveammattini on aikuisena, vastaus oli selvä: minusta tulee karjalanpiirakanrypyttäjä. Tuohtumus ajoi minua ammattitoiveeseen. Isoäitini kielsi minulta leipoessamme karjalanpiirakoiden rypyttämisen, koska väitti, että olisin vain sotkenut. Silloin päätin, että näytän kaikille ja rypytän piirakoita aikuisena oikein urakalla. Minusta tulee piirakanrypytyksen maisteri, ellei jopa dosentti!

Elämä vei kuitenkin toiseen suuntaan, ja päädyin tulevaisuudentutkijaksi eli futuristiksi. Nuoruudessani kukaan ei ollut kuullut kyseisestä ammatista. Harvinainen se on tosin vieläkin.

Miljoonatulot tubettamalla

Somesiivooja, Facebook-runoilija, tubettaja, appikehittäjä, Airbnb-emäntä, Uber-kuski, mindfulness coach, ripsiteknikko ja hakukoneoptimoija ovat nykyajan ammatteja, joista harva osasi haaveilla parikymmentä vuotta sitten.

Aikamoinen visionääri olisikin pitänyt olla, jos olisi tuolloin kertonut haaveilevansa vaikkapa Facebook-runoilijan pestistä. Kyseinen palvelu perustettiin vasta vuonna 2004 ja Youtube vuonna 2005. Nyt lukuisat ihmiset tienaavat leipänsä sosiaalisen median ansiosta.

Esimerkiksi Aasiassa tuhannet somesiivoojat käyvät läpi sosiaalisen median materiaalia ja poistavat epäasiallisuudet. Moni hankkii elantonsa bloggaamalla elämästään. Toinen tekee videoita tietokonepelaamisestaan. Isoillekin ansioille voi päästä: Youtube-videoita ammatikseen rustaavan ruotsalaisen PewDiePien eli Felix Kjellberginarvioidut tulot huitelevat miljoonissa.

Teknologia tuo työpaikkoja, ja teknologia vie niitä.

Jos saisin valita itselleni jonkin historiaan unohtuneen ammatin, olisin ehdottomasti herättäjä. Herättäjät kulkivat kukonlaulun aikaan kaupungilla koputtelemassa kepillä ikkunoihin, jotta ihmiset heräisivät tehdastyöhön. Se oli aikaa ennen herätyskelloja ja kännykkää, nämä keksinnöt ajoivat herättäjien ammattikunnan unholaan. Uusi teknologia sammutti myös katulamppujen sytyttäjien ammatin ja pyyhkäisi raitiovaunujen rahastajat pois kartalta.

Teknologia tuo työpaikkoja, ja teknologia vie niitä. Tulevaisuuden työelämän suhteen kannattaa olla avoimena: suhtautua kehitykseen uteliaasti ja olla valmis muokkaamaan omaa osaamistaan.

Tulevaisuudessa työtä tehdään teknologisten laitteiden ja algoritmien kanssa. Silloin ammattina voi olla vaikkapa robottien suutari tai tekoälyn empatiavalmentaja.

Uusia ammattinimikkeitä syntyy jatkuvasti. Ehkä tuttavani pojan – silloin jo keski-ikäisen miehen – käyntikortissa lukee tittelinä ”maissi”. Mene ja tiedä. Tulevaisuudella kun on tapana yllättää.

Elina Hiltunen on tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija. Hän on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin, trendeihin ja heikkoihin signaaleihin. Koulutukseltaan Hiltunen on kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori.

Lue Elina Hiltusen aiemmat kolumnit

Lisää aiheesta