1. "Kaikki roskat menevät kuitenkin samaan paikkaan."
Väite ei ole totta. Suomessa syntyy vuosittain noin 2,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä. Nykyisin siitä jo noin 90 prosenttia hyödynnetään joko materiaalina tai energiantuotannossa polttolaitoksilla. Enää noin kymmenesosa jätteistä päätyy Suomessa "samaan paikkaan" eli kaatopaikoille.
Suomessa astui voimaan vuonna 2016 orgaanisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto, joten kyseisiä jätteitä ei sijoiteta enää kaatopaikoille. Kaatopaikalle viedään nykyisin vain tiettyjä lain sallimia jätteitä, kuten esimerkiksi energiantuotannon ja jätteenpolton tuhkia sekä pilaantuneita maa-aineksia.
Sekajätteen poltosta syntyy energiaa, mutta samalla kuitenkin hukataan materiaaleja, joista voisi tehdä uutta. Biojäte kannattaa erotella sekajätteestä, koska biojätteestä voidaan valmistaa esimerkiksi biokaasua ja bioetanolia korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Kostea biojäte ei myöskään pala tehokkaasti. Myös kartonki, paperi ja muovi sekä lasit ja metallit kannattaa lajitella erikseen ja ohjata näin materiaalit uusiokäyttöön polton sijaan.
Lajittelu kannattaa myös taloudellisesti. Sekajätteen keräys maksaa taloyhtiöille enemmän kuin paperin- tai metallinkeräys, ja maksut peritään yhtiövastikkeissa.
2. "Muut eivät kuitenkaan vaivaudu."
Aivan kaikki muut eivät kierrätä, mutta useimmat kuitenkin. Kaikkiaan 65 prosenttia Yhteishyvän vuoden 2017 kierrätyskyselyyn vastanneista kertoi kierrättävänsä paljon tai melko paljon, ja heidän lisäkseen 34 prosenttia vastasi kierrättävänsä perusasiat, kuten pullot, paperin ja pahvin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvitti pääkaupunkiseudun asukkaiden lajitteluaktiivisuutta vuonna 2016 ja selvisi, että lähes kolme neljästä lajittelee roskansa melko tai erittäin aktiivisesti. Etenkin lasia lajittelee melkein jokainen: 89 prosenttia.
HSY:n mukaan vuonna 2015 pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä kierrätettiin materiaalina suunnilleen puolet. Lähes kaikki loput jätteet poltettiin ja näin syntynyt energia hyödynnettiin. Pääkaupunkiseutulaiset lajittelivat siis noin puolet roskistaan.
Muutkin siis kierrättävät. Pienistä puroista syntyy iso joki!
3. "Muovinkierrätyksen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt."
Väite on puppua. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan muovien kierrätys on ympäristön kannalta paras muovijätteen hyödyntämismenetelmä.
Muovia voi kierrättää monta kertaa. Erityisen hyödyllistä kierrätys on, jos sillä voidaan sekä välttää neitseellisen muovin valmistus että vähentää luontoon päätyvän muoviroskan määrää.
Muovi on edelleen merkittävä pakkausmateriaali, ja Suomessakin on jo laitoksia kierrätetyn muovin jatkojalostukseen. Kierrätetystä muovista voi valmistaa uusia pakkauksia ja tuotteita.
Jos muovin panee sekajätteeseen, se poltetaan ja silloin siitä saadaan energiaa. Mutta koska muovi tehdään öljystä, se on siis fossiilinen polttoaine ja sen polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
