Teemu rakastaa uutuustuotteita ja kehitti sellaisen itsekin – miten kotikeittiön pirtelö taipuu sarjatuotantoon?

Kun Teemu Koitto menee kauppaan, hän etsii uutuustuotteita. Vaasassa asuva myymäläpäällikkö kertoo olevansa luonteeltaan utelias ja kokeilunhaluinen, ja nämä piirteet näkyvät myös hänen kauppakorissaan.

”Haluan olla aina ensimmäisenä kaikessa. Ostan kaiken uuden mitä löytyy ja testailen eri tuotteita”, Koitto kertoo ostokäyttäytymisestään.

Yksi sellainen tuote oli pirtelö, jonka Teemu löysi ulkomaanreissulta yli kymmenen vuotta sitten. Siitä tuli Koiton suosikkituote.

Pirtelö ei itsessään ole uusi keksintö. Sen juuret ovat jo Yhdysvaltojen 1950-luvun jäätelöbaareissa, joissa nuoret kohtasivat toisiaan ”milk shakea” nauttien. Kun ilmiö rantautui Suomeen, tarvittiin tuotteelle vetävä nimi, joka muodostui suomen kielen sanoista pirteä ja jäätelö – siis pirtelö.

Teemu ihmetteli, ettei kotimaisista ruokakaupoista löytynyt lainkaan tuhtia pirtelöä, johon hän ulkomailla ihastui. Eikä sitä löydy niistä vieläkään.

”Suomessa kunnollista pirtelöä saa vain ravintoloista ja pikaruokapaikoista", Koitto sanoo, ja aikoo tehdä tähän muutoksen.

Fanista kilpailijaksi

Koitto on ollut Suomalainen menestysresepti -ohjelman fani jo usean vuoden ajan. Kokemusta elintarvikealasta hänellä ei ole, mutta heittäytyjäluonteena sitä ei tarvittu. Hakemus alkukarsintoihin lähti ennen kuin yhtäkään koepirtelöä oli tehty.

”Kun sain kutsun alkukarsintoihin, alkoi ensimmäisen version teko. Etsin verrokkituotteita maailmalta, luin tuoteselostuksia netistä ja lähdin tukkuun ostoksille.”

Koitto pisti kotikeittiössään vauhdin päälle. Hän kuvailee itseään makujen suhteen äärimmäisen näkemykselliseksi. Siitä kertoo tarina muutaman vuoden takaa. Koitto osallistui leikkimieliseen Pohjanmaa Challenge -kilpailuun, jossa yökerhojen työntekijät loihtivat eteen tulevista raaka-aineista mahdollisimman maukkaita drinkkejä. Baarimikkona vain kuukauden verran toiminut Koitto voitti parinsa kanssa kilpailun.

Yllätykset seuraavat toisiaan

Hyvällä itsetunnolla ja herkällä makuaistilla varustettu Koitto tietää, että siirtymä kotikeittiöstä valtakunnalliseen mittakaavaan tuo haasteita. Teollisesti tuotetun elintarvikkeen kehitystyö muuttuu täysin, ja noviisina monet asiat tulevat yllätyksenä.

”En tiennyt, että marjojen luonnollista makua on todella vaikea tehdä teollisesti. Suklaassa voi olla katalogista valittavana tuhat eri vaihtoehtoa.”

Myös teollisen tuotannon mittakaavat hämmästyttävät. Tehtaissa linjastovalmistuksen minimituotanto on 1000 litraa valmista tuotetta, vaikka tarve makutestaukseen olisi vain kaksi kolmen desin pakkausta.

”En menisi mielelläni sillan alle asumaan, että saan maksettua muutaman näytepullon”, Koitto kertoo. Pienyrittäjälle Suomalainen menestysresepti-kilpailu tarkoittaa isoa taloudellista panostusta.

Kilpailun kuluessa nähdään, kuinka periksiantamattomaksi luonteeksi itseään kuvaileva Koitto selviytyy haasteista. Luotto omaan tuotteeseen ja sen menestykseen on tietysti kova.

”Olen itse rakastunut saman tyyliseen tuotteeseen jo viitisentoista vuotta sitten. Olen edelleen sekä kuluttaja että kohderyhmää. On turha lähteä kehittämään tuotetta, johon ei itse uskoisi.”