Jäätkö kaipaamaan? Nämä kolme ruokaa ovat väistymässä joulupöydästä

Suomalaisten jouluperinteissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, kertoo Marttaliiton johtava asiantuntija Niina Silander. Marttaliitto saa vuosittain paljon yhteydenottoja jouluun liittyen ja pysyy näin kärryillä joulunajan muutoksista.

Tässä jutussa Silander kertoo, millainen on suomalainen joulu nyt.

Ei ähkyä yhdellä istumalla

Entistä useampi on kiinnostunut kasvipohjaisista vaihtoehdoista ja kaipaa kevyempää ja maltillisempaa joulupöytää.

"Esimerkiksi kinkun rinnalle on tullut paljon kasvipohjaisia vaihtoehtoja, tai sitten kinkun rooli on pienempi ja panostetaan enemmän vaikkapa kalapöytään. Kotimaisia kaloja käytetään paljon", Silander kuvailee.

Kalapöydässä lipeäkala alkaa olla menneen talven lumia – tai ainakaan sen valmistuksesta ei tule enää entiseen tapaan kysymyksiä Martoille.

Silanderin mukaan jouluruokia on alettu jakaa useampaan teemapöytään, jotta kaikki ei ole heti samassa kattauksessa. Ensin saatetaan siis syödä esimerkiksi kalaherkkuja, myöhemmin lämmintä ruokaa ja vasta illalla juustoja tai muita herkkuja.

"Näin jouluruoista pääsee nauttimaan pitkin päivää, eikä toisaalta tule välttämättä ähkyn tunnetta."

Laatikoista maksalaatikko on Silanderin mukaan väistymässä. Perinteisten laatikoiden rinnalle tai tilalle on tullut esimerkiksi bataattilaatikkoa, ja laatikot ostetaan aiempaa useammin kaupasta. Myöskään rosolli ei ole enää itsestäänselvä valinta.

”On ihan järkevääkin, että tiputetaan pois sellaisia ruokia, jotka eivät ole enää oman perheen ykkösherkkuja, ettei joulupöytä aina vain kasva ja kasva”, Silander naurahtaa.

Moni kysyy Martoilta myös pienen budjetin joulumenuja sekä pienemmän kokoisia ruokareseptejä, eli joulua todennäköisesti vietetään aiempaa pienemmissä porukoissa.

Kierrätystä ja elämyslahjoja

Entistä useampi käyttää luonnonmateriaaleista tehtyjä joulukoristeita ja havuja. Koristeita haetaan Silanderin mukaan paljon kierrätyskeskuksista. Samaan aikaan myös hyvin perinteiset koristeet – kuten himmelit ja olkikoristeet – pitävät pintansa.

Minimalistisuus on nyt muodissa, eli koristeita ei tarvitse olla ylen määrin. Toisaalta jouluun valmistautuminen aloitetaan vuosi vuodelta aikaisemmin.

"Tekokuuset ovat nykyään yleisiä, ja senhän voi laittaa niin aikaisin kuin haluaa."

Lahjoissa elämykset ja muu yhteinen ajanvietto ovat suosittuja, eli perinteisten tavaralahjojen rinnalle on tullut enemmän vaihtoehtoja. Silanderin mukaan entistä useampi tekee myös itse lahjoja, kuten ruokaa tai käsitöitä. Hyväntekeväisyyslahjojenkin suosio on kasvussa.

Lapsille ostetaan yhä perinteisiä tavaralahjoja. Moni on alkanut pohtia niitäkin kierrättämisen näkökulmasta ja kysyy Martoilta, voiko käytettyä ostaa lahjaksi.

”Me olemme kannustaneet siihen, että ehdottomasti voi. Kynnys tähän voi olla korkea, joten olemme vinkanneet, että jos teidän perheessänne vastaanotetaan mielellään käytettyjä lahjoja, se kannattaa ilmaista niille, jotka ovat antamassa lahjoja. Käytettyä ei välttämättä uskalleta ostaa, jos ei tiedetä perheen suhtautumista asiaan.”

Joulusiivousperinteessä on Silanderin mukaan tapahtunut valtava muutos. Perinteisesti joulusiivous on ollut niin perusteellinen, ettei yksikään kaappi, sauma tai nurkka ole jäänyt puunaamatta.

”Tällaisesta suursiivouksesta on hyvin pitkälti luovuttu.”

Silander vinkkaa, että jos haluaa tehdä perusteellisemman joulusiivouksen, taakkaa kannattaa vähintäänkin jakaa useammalle päivälle – eikä sen tarvitse tapahtua juuri joulun alla, jolloin riittää muutakin valmisteltavaa ja tehtävää.

Jouluvalmistelut kannattaa ylipäätään aloittaa ajoissa, jotta kaikki paine ei kasaantuisi joulunaikaan.

Tavallisuus edellä

Evankelis-luterilaisen kirkon tutkimuskeskus on tehnyt suomalaisille kyselytutkimuksia ja selvittänyt, kuinka tärkeitä tietyt jouluperinteet ovat suomalaiskodeissa. Ykkössuosikkina esiin nousee jouluruoka. Myös haudoilla käyminen on todella yleistä.

Noin puolet suomalaisista seuraa yhä joulurauhanjulistusta, vaikkakin sen suosio on vähentynyt nuoremmissa ikäluokissa, kertoo kirkon tutkimus ja koulutus -yksilön johtaja Hanna Salomäki.

”Myös kirkon Kauneimmat joululaulut -tilaisuus on monelle tärkeä perinne.”

Salomäen mukaan hyvin vanhojen jouluperinteiden suosio perustuu siihen, että moni haluaa toistaa oman lapsuutensa kokemuksia joulusta. Perinteet siis siirtyvät vahvasti sukupolvelta toiselle.

Samaan aikaan nykypäivänä korostuu myös ajatus mahdollisimman omannäköisestä joulusta.

"Halutaan vapauttaa joulua vahvasti kahlitsevista asioista. Haetaan uskallusta viettää uudenlaista joulua ja laskea sitä rimaa, kuinka täydellinen joulun pitää olla. Mennään enemmän tavallisuus edellä", Salomäki kuvailee.

Tämä voi näkyä konkreettisesti esimerkiksi niin, että joulupöydän laatikoita ei tarvitse tehdä itse ja joulua voi viettää myös rauhassa kotona paikasta toiseen -juoksemisen sijaan.