Katso, millainen luontojalanjälki jää aamupalastasi

Kuppi kahvia aamun virkistykseksi ja kaurapuuroa energiaa tuomaan.

Vaikka ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen ja luontokadon aiheuttajista, aamiaista nautittaessa ei tule useinkaan mietittyä, minkälainen vaikutus sillä on luontoon.

Nyt oman luontojalanjäljen miettiminen on helpompaa, sillä S-ryhmän, Sitran ja Jyväskylän yliopiston hankkeessa laskettiin S-ryhmän oman toiminnan ja koko arvoketjun luontojalanjälki.

Luontojalanjälki tarkoittaa haittaa, jota toimintamme aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle.

Punaisen lihan luontojalanjälki on suuri

Luontojalanjälki eroaa monille tutummasta, hiilijalanjälkeen perustuvasta laskentamallista. Luontojalanjälki kertoo ympäristöhaitoista kattavammin. Se huomioi ilmastovaikutusten lisäksi muun muassa sen, minkälaista maankäyttöä jonkin ruoka-aineen viljely vaatii.

Laskentatapa havainnollistaa myös yksittäisten tuotteiden luontojalanjäljen suuruutta.

Merkittäviä luontojalanjäljen aiheuttajia ovat elintarvikkeista muun muassa kahvi, suklaa ja punainen liha. Pieni luontojalanjälki on esimerkiksi kotimaisilla kasviksilla ja viljatuotteilla. S-ryhmän myymistä hedelmistä ja vihanneksista suurin luontojalanjälki on banaanilla. Sitä myydään paljon, ja tuotantoalueet sijaitsevat lajirikkaalla päiväntasaajan alueella. ”Hiilijalanjäljen laskennassa ei ole merkitystä, missä päästöt aiheutuvat, sillä ilmasto on sama koko maapallolla. Luontojalanjäljen laskennassa otetaan huomioon se, että luonto on erilaista eri paikoissa”, täsmentää Maiju Peura, tutkijatohtori Jyväskylän yliopistosta.

Peura havainnollistaa asiaa omenavertailulla.

Espanjassa viljeltyjen omenien luontohaitta on isompi kuin Suomessa viljeltyjen omenien luontohaitta, jos asiaa tarkastellaan maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Espanjassa lajisto on rikkaampaa kuin Suomessa, joten omenatarhojen aiheuttama haitta maailman lajistolle on siellä todennäköisesti suurempi.

”Käyttämämme luontojalanjäljen mittarin perusteella haitta on usein isompi, kun ruokaa tuotetaan alueilla, joissa luonto on hyvin rikasta, Peura sanoo.

Kotimaisuus kannattaa, yleensä

Luontojalanjäljen hahmottaminen kannustaa parempiin valintoihin. Luontojalanjälkeä pohtiva kuluttaja voi valita ostoskoriinsa kotimaisia tuotteita, joiden luontojalanjälki voi usein olla pienempi kuin kaukaa tuodun tuotteen.

”Kotimaisuus ei toki takaa, että luontojalanjälki olisi automaattisesti pienempi. Esimerkiksi suomalaista broileria on voitu ruokkia ulkomaisella soijalla. Kasviperäiset elintarvikkeet ovat keskimäärin vähemmän haitallisia kuin eläinperäiset”, Peura sanoo.

Erityisesti sillä, mitä ja kuinka paljon kuluttaa, on valtava merkitys.

”Ruoan kohdalla se merkitsee ruokahävikin huomioimista. Lautaselle kannattaa ottaa vain se määrä, mitä syö.”

S-ryhmän vastuullisuustyössä luontojalanjälki näkyy jo esimerkiksi banaanin tuotannossa. Kaupparyhmä on aloittanut Costa Ricassa luontohankkeen, jossa banaaniplantaasin ympärille istutetaan ekologinen käytävä, joka yhdistää sademetsiä yhtenäisiksi verkostoiksi.

Laskentahanke on kansainvälisestikin uraauurtava. S-ryhmän, Sitran ja Jyväskylän yliopiston tavoitteena on kehittää laskentamenetelmää, jota muutkin yritykset voivat jatkossa hyödyntää oman luontojalanjälkensä laskemiseen.

Kokosimme kolme erilaista esimerkkiaamiaista ja vertailimme niiden luontojalanjälkeä:

Pekonin ja suklaan luontojalanjälki on iso

Hedelmät vaativat paljon vettä

Kotimaiset marjat ja viljat ovat ilmastoviisas valinta

*Aamiaisvaihtoehtojen luontojalanjälkeen kuuluvat maankäyttö ja ilmastopäästöt. Esimerkiksi saasteiden ja vedenkulutuksen vaikutusta ei ole huomioitu.