”Tässä on meidän Remu. Remu on seitsenvuotias ja aloitti juuri tanssiharrastuksen. Remu käy myös joogassa. Kerran viikossa käymme Remun kanssa uimahallissa uimassa ja sen jälkeen meillä on tapana syödä pikarilliset jäätelöä….”
Näin kertoo ylpeä äiti ylisuorittavasta lapsestaan? Kuunnellaanpa loppuun:
”Niin, meidän Remu on rodultaan novascotiannoutaja, kennelnimeltään Taivas Tietää Mikälie.”
Lemmikit ovat nykyajan ihmiselle paljon enemmän kuin pihavahteja ja hiirenjahtaajia. Niistä on tullut uuden ajan perheenjäseniä, monelle jopa lasten ja puolison korvikkeita.
Muutama vuosi sitten kirjoittamassani kuluttajatrendikirjassa nimesin ilmiön lemmiköitymiseksi. Myönnän häpeilemättä kuuluneeni lemmiköityneiden ryhmään jo parikymmentä vuotta.
Kun rakkaasta lemmikistä aika jättää, sen tuhkasta voi teettää itselleen kivisormuksen.
Lemmikeille alkaa olla tarjolla monenmoisia tuotteita ja palveluita. Suomenkin kaupoista voi ostaa koirien jäätelöä sekä lemmikkien viinejä ja oluita. Kirjakaupassa törmäsin ”pentukirjaan”, siis koirien vauvakirjaan, johon saa raportoida luffen elämän ensihetkistä.
Samalla voi ostaa keittokirjan, jossa on ohjeita lemmikkien gourmetruokiin. Myös elektroniikka ja älylaitteet hiipivät lemmikkien elämään: niille myydään aktiivisuusmittareita ja esimerkiksi viihdytysrobotteja, jotka jaksavat heittää palloa väsymättömälle puudelille.
Koulutus-, trimmaus-, spa- ja päivähoitopalvelut ovat jo monelle koiranomistajalle tuttuja, mutta palvelutarjonta tulee yhä laajenemaan. USA:sta löytyy jo nyt elokuvateatteri, jonne voi mennä katsomaan elokuvia yhdessä koiransa kanssa.
DOGA tulee sanoista dog ja yoga, ja se tarkoittaa omistajan ja koiran yhteistä joogaharrastusta. Kun rakkaasta lemmikistä aika jättää, sen tuhkasta voi teettää itselleen hienon kivisormuksen. Ainakin Kanadassa voi jo osallistua erityiseen ryhmäterapiaan, joka on tarkoitettu lemmikkinsä menettäneille.
Tässä vaiheessa joku voi naurahdella lemmiköitymistrendille. Ei kannata nauraa, kyseessä on iso ilmiö. Suomessa oli vuonna 2016 noin 700000 koiraa ja arviolta noin 1,3 miljoonaa kissaa. Eikä lemmikkibuumi ole taantumassa. Vuonna 2018 Kennelliitto rekisteröi lähes yhtä monta koiranpentua kuin Suomessa syntyi lapsia. Kolmisen vuotta sitten lemmikkibisnekseen arvioitiin käytettävän miljardi euroa vuodessa.
Lemmikkien omistajat ovat seonneet, voisi ajatella. Se on totta: kun katson oman uskollisen karvakuononi ruskeisiin, sieluun asti porautuviin nappisilmiin, sulavat viimeisetkin järjen hivenet. Kuka niitä söpöläisiä voisi vastustaa!
