Kylpylässä viihtyvät niin työmatkalaiset kuin perheetkin – valokuvaaja ikuisti kylpijöitä Vantaan Flamingossa

Lasten isä Long Ho tuo Elsan ja Emman kylpylään joka viikko. Vaikka paikka on tuttu, kotona lapset tekevät lähtöä kylpylään malttamattomina. ”Flamingoon tulemme, koska täällä on ihanan lämmin", isä sanoo.

Kajarilla on kylpylässä tärkeä tehtävä. Hän pitää silmällä lapsenlastaan, joka ei osaa vielä uida. ”Koko ajan pitää katsoa, missä hän menee.” Altailla kuuluvat lasten äänet eivät Kajaria häiritse. Ne tekevät hänet iloiseksi.

Automekaanikko kuluttaa työmatkoillaan aikaa kylpylässä. Aika kuluu mukavammin, kun ei makaa vain hotellihuoneessa. ”Kylmäallas virkistää. Altaassa ollessa ei tosin vielä tunnu hyvältä.”

Luna on käynyt Mintun kanssa Flamingossa ”joku miljoona kertaa”. Uimaan lähdetään, kun on tylsää. Parasta ovat liukumäet ja hyppypaikat. ”Kun hyppää hyppytornista ja osuu veteen kovaa, saa pelätä, että uikkarit lähtee.”

Kun Jonnan vapaaehtoistyö karanneiden papukaijojen kiinniottajana tuo hänet pääkaupunkiseudulle, hän rentoutuu Henrin kanssa tutussa kylpylässä. Nyt ehkä jo 50. kertaa. ”Me ollaan aina tässä nurkassa. Ensin haetaan juomat, ja sitten tullaan tähän. Tämä on meidän keidas”, Henri kertoo.

Hotelliaamiaisella eli pekonilla, nakeilla ja vaahtokarkeilla päivänsä aloittanut Elli viihtyy vesiliukumäessä. ”Ei siinä liukumäessä, missä meni vettä nenään, vaan käärmeliukumäessä. Mä sanoin vaan että ’wuhuu’, kun menin siitä.”

Kelluminen rauhoittaa. Antti Tuiskun keikka toi siskokset yöksi kylpylän hotelliin. Nyt veden alla soi japanilaistyylinen musiikki. Vauvauintiohjaajana työskentelevä Amalia nimeää veden omaksi elementikseen. ”Voisin kellua koko päivän.”