Lapsia 10, mutta proteiinista ei säästetä – lue perheen säästövinkit

Sanna, 37, ja Jari Syrin, 46, kotona Vaasan Vähässäkyrössä riittää vilinää ja vilskettä. ­Pihalla on vastassa ankka­lauma, ovella kaksi koiraa ja kodin sisältä löytyy monta pientä ihmistä.

Kymmenlapsisen perheen pienimmät ovat kokoontuneet syömään välipalaa koulu- ja päiväkotipäivän jälkeen.

”Mehän emme mahdu samaan aikaan kaikki pöydän ääreen”, vanhemmat naurahtavat.

Harvoin isossa perheessä kaikki syövätkään ihan samaan aikaan. Teinit ovat usein menoissaan ja harrastuksissaan. Jos syödään yhdessä, käytössä on toinen ruokapöytä keittiön pöydän lisäksi.

Perheeseen kuuluvat vanhempien lisäksi Miro, 19, Helmi, 18, Väinö, 16, Eeli, 14, Asser, 13, Alvar, 12, Siilas, 11, Seela, 8, Niila, 7, ja Silva, 5.

Nyt Syrit ovat lupautuneet kertomaan Yhteishyvälle, millainen on suurperheen ruokatalous. Paljonko ruokaan menee rahaa? Missä säästetään ja mihin panostetaan?

Ruokaan vain 1 400 euroa kuussa

Samalla kun pienimmät syövät välipalaansa, vanhemmat kaivelevat kuitteja esiin. Vaikka perheessä on monta ruokittavaa suuta, Syreillä menee keskimäärin ruokaostoksiin vain 1 400 euroa kuussa. 12-henkisessä perheessä se tarkoittaa reilua 116:ta euroa perheenjäsentä kohden. Päivässä summa on noin 3,80 euroa per nuppi.

Totta kai joitain elintarvikkeita kuluu suuria määriä, kuten maitoa. Sitä menee noin 30 litraa viikossa. Maitoon ei silti mene mahdottomasti rahaa. Litran kun saa alle eurolla.

”Korona-aikaan kaupassa hävetti, kun näytin hamstraajalta ostoskärry täynnä maitoa ja wc-paperia, vaikka meille ne olivat ihan tavalliset ostokset”, Sanna kertoo.

Perhe on pystynyt pitämään ruokakulunsa kohtuullisina esimerkiksi siksi, että he eivät osta ollenkaan valmisruokia – ne ovat usein varsin hintavia.

”Ruoka on silti meillä asia, johon panostetaan. Enemmän tingimme esimerkiksi siitä, ettemme käy hampurilaisravintoloissa tai ulkomaanmatkoilla”, vanhemmat pohtivat yhdessä.

Hampurilaisravintolaan 12-henkisellä perheellä menisi helposti yli sata euroa.

Syreillä syödään tavallista kotiruokaa: esimerkiksi makaronilaatikkoa, kanaa ja riisiä tai jauhelihakastiketta ja perunaa. Perjantaisin on herkuttelupäivä, jolloin tehdään esimerkiksi pizzaa.

”Viikonloppuna saatamme kokata jotain erityisempää, kuten karjalanpaistia.”

Proteiiniin menee eniten rahaa

Suurin rahasyöppö Syrien ruokataloudessa on proteiini. Varsinkin liha on arvokasta. Proteiiniin kuluu arviolta neljännes ruokaan menevistä rahoista.

”Proteiini on asia, josta en suostu kovin paljon tinkimään”, liikunnanohjaajana työskentelevä Sanna sanoo.

Hän pitää Instagramissa nimeään kantavaa liikuntatiliä.

Perheessä on kuitenkin opittu olemaan luovia proteiinin kanssa.

”Jos meillä on vaikkapa perunaa ja jauhelihakastiketta ruoaksi, emme osta jauhelihaa mielettömiä määriä. Täydennämme proteiininsaantia esimerkiksi raejuustolla”, Sanna kertoo.

Jääkaapissa on aina kananmunia.

”Teinitkin paistavat kananmunaa välipalaksi. Se on helppo ja terveellinen proteiininlähde. Jääkaapista löytyy myös aina maitorahkaa”, Sanna lisää.

Sitä käyttävät erityisesti Sanna ja Helmi smoothieisiin.

Lisäksi leikkeleet leivän päälle ovat asia, josta perheessä ei haluta kovasti tinkiä, Jari kertoo.

Näissä meillä säästetään

Säästöä haetaan esimerkiksi suosimalla kaupan omia merkkejä.

”Jos ostamme vaikkapa nakkeja, ostamme Xtra-nakkeja”, Jari sanoo.

Melkein joka ruoalla on tarjolla kasviksia, mutta kasviksissa säästetään välillä ostamalla valmiita keittojuureksia tai -vihanneksia.

”Keksejä tai paistopisteiden tuotteita emme osta ollenkaan. Puolitoista euroa pullasta tuntuu kauhealta summalta”, Sanna sanoo.

Jos Syreillä on leivonnaisia, ne on tehty alusta loppuun itse. Välillä Sanna leipoo myös sämpylöitä.

”Korona-aikoina innostuin myös hapanleipien leipomisesta, kuten kaikki muutkin keski-ikäiset naiset. Nyt se on vähän jäänyt”, Sanna kertoo.

Hän kaivaa näytille lahjaksi saadun, vanhan hapanjuuren, jonka Jari meinasi erehtyä heittämään kerran jo roskiin.

Suunnitelmallisuutta – useimmiten

Perheen arjen pyörittäminen vaatii välttämättä jonkun verran suunnitelmallisuutta. Yleensä Sanna miettii edellisenä päivänä valmiiksi, mitä seuraavana päivänä syödään. Himosuunnittelijoita Sanna ja Jari eivät kuitenkaan myönnä olevansa.

”Olisi ihanaa suunnitella viikon ruoat etukäteen, mutta en vain ole sellainen ihminen”, Sanna toteaa.

Kaupassa käydään yleensä kaksi kertaa viikossa. Kaupassa käy se, kumpi ehtii. Lisäksi tulee täydennysreissuja, jos jokin pääsee loppumaan. Molemmat vanhemmat käyvät töissä Vaasan kaupungissa.

”Sanna käyttää jonkun verran lähikaupan tilauspalvelua. Silloin ostokset voi käydä vain noutamassa eikä heräteostoksia tule”, Jari sanoo.

Yllättäen suurperheen ruoat mahtuvat normaalikokoiseen jääkaappiin ja pakastimeen. Kauppa löytyy kuitenkin omasta kylästä, joten täydennystä saa helposti.