Laura kirjoitteli iloisia postauksia Linkediniin – sitten tuli muutos

Lähdin kohti uusia haasteita. Pysähdyin auttamaan ikäihmistä kadulla ja oivalsin jotain suurta työelämästä. Innostava syksy edessä tämän projektin parissa!

Linkedin on työelämän sosiaalinen media, johon on kehittynyt aivan omanlaisensa kieli – tai oikeastaan voi puhua jargonista.

Jargonin voi määritellä monella tavalla, kertoo viestinnän asiantuntija Laura Niemi.

Hän on kirjoittanut työelämän jargonista kirjan Työelämän tyhjänpuhujat – jargonin kupla ja miten se puhkaistaan.

”Jargonin voi määritellä esimerkiksi yhteiseksi kieleksi, joka helpottaa vuorovaikutusta”, hän tiivistää.

Nykyään jargonilla tarkoitetaan kuitenkin usein sellaista työelämän monimutkaista kielenkäyttöä, joka ärsyttää ihmisiä, Niemi sanoo.

Sanana jargon ei ole neutraali, vaan latautunut.

Työelämä on Linkkarissa tähtipölyä

Esimerkiksi poliitikoilla ja lääkäreillä on oma jargoninsa, joka koostuu ammattisanastosta. Se voi olla etäännyttävää ja häiritsevää ihmisille, jotka eivät ole alalla.

”Poliitikoille jargonista voi olla hyötyä vaikka valiokunnissa, mutta kentällä äänestäjiä kohdatessa etäännyttävä kieli voi kääntyä haasteeksi”, Niemi kuvailee.

Linkedinin jargon eroaa kuitenkin tämän tyyppisestä jargonista. Niemi kuvailisi Linkkarin jargonia kuorruttavaksi jargoniksi.

”Linkedinin kieli ei välttämättä ole niin vaikeaselkoista, mutta se on korostetun innostunutta. Kielellä luodaan työelämästä kuva, että se olisi tähtipölyä, kivaa ja aina tosi innostavaa.”

Työ ei ikään kuin voi olla vain työtä, vaan kaikella on suurempi merkitys.

”Päivitys voi olla vaikkapa ’Tehokaksikon kanssa mahtavalla energialla kevääseen ja uuteen rooliin’. Jokainen on oman elämänsä copywriter. On upea meininki ja huippuhomma.”

Jopa potkut saanut ihminen voi kirjoittaa Linkediniin olevansa kiitollinen matkasta. Kivuliaatkin asiat yritetään kääntää tähtipölyn värittämälle kielelle.

”Tämä näkyy myös käytetyissä emojeissa. On paljon tähtisilmäemojia ja sydämiä. Myönteiset tunteet korostuvat jopa niin pitkälle, ettei niille aina ole todellisuuspohjaa”, Niemi sanoo.

Myös somevaikuttajat ovat huomanneet Linkkarin kielen. Esimerkiksi Juliana Chan tekee somessa videoita, joissa asiat käännetään Linkedin-kielelle.

Oma kiinnostus heräsi työn kautta

Niemi on myös itse postannut yli-iloisia postauksia Linkediniin. Hän on työskennellyt pitkään viestintätehtävissä ja kiinnostui sitä kautta jargonista.

”Ensimmäinen työni oli kielenhuoltaja. Koulutin kielikysymyksissä virastoja. Autoin heitä selkiyttämään esimerkiksi nettisivuja.”

Kun Niemestä tuli viestintäkonsultti, hän joutui napit vastakkain jargonin kanssa. Entinen kielenhuoltaja oli tottunut siivoamaan muiden teksteistä pois jargonia, mutta yhtäkkiä hänestä tuntui, että hänenkin piti tuottaa samanlaista kieltä.

”Piti myydä, olla aktiivinen Linkedinissä, rakentaa verkostoja ja tietty brändi itsestä. Pian huomasin, että olin alkanut puhua kielellä, joka oli ristiriidassa suomen kielen opintojen ja kielenhuoltajuuden kanssa.”

Niemi saattoi käyttää esimerkiksi ilmaisuja kyvykkyys tai sparraillaan. Hän alkoi kokea yhä vahvempaa identiteettiristiriitaa.

Vanhempainvapaan jälkeen Niemi palasi hetkeksi viestintäkonsultin työhön – kunnes päätti irtisanoutua, osittain tämän ristiriidan takia. Sittemmin hän on työskennellyt sellaisessa työssä viestintäalalla, jossa hän ei koe paineita jargonin käyttöön.

Yksilökeskeinen kulttuuri on yksi syy Linkedinin kieleen

Tällä hetkellä Linkedin-kielessä trendaavat Niemen havaintojen mukaan esimerkiksi sanat kyvykkyys, ekosysteemit ja strateginen.

Monelle on epäselvää, mitä luonnosta tuttu sana ekosysteemit tarkoittaa liike-elämän kielellä. Sillä saatetaan viitata esimerkiksi yrityksiin, jotka ovat riippuvaisia toisistaan.

Miksi Linkedinissä sitten puhutaan kuten puhutaan? Niemi näkee yksilökeskeisen kulttuurin nousun yhtenä syynä Linkkarin pöhinäkielelle.

”Osittain kieli saattaa juurtaa juurensa amerikkalaiseen bisneskulttuuriin ja start up -maailmaan. Siinä jatkuvalla uudistumisella ja kasvun eetoksella on merkitystä. Yksilön täytyy uudistua ja kasvaa ja innostua aina uudestaan.”

Niinpä myös hillittyinä tunnetut suomalaiset ovat alkaneet käyttää amerikkalaista henkeä henkiviä sanoja Linkedinissä.

Ihmiselle voi tulla olo, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää samaa kieltä kuin muutkin käyttävät.

Entisessä konsultin työssään myös Niemi kohtasi odotuksen, että tällaista kieltä on käytettävä, jos mielii pärjätä alalla.

”Joskus jargon voi olla myös hyötymisen ja itsesuojelun keino”, Niemi sanoo.

Joku voi ajatella, että kun luon asiasta ilmiön uudella sanalla Linkedinissä, en ole ainakaan se, joka sanotaan irti seuraavissa muutosneuvotteluissa.

Jargonin huonot puolet

Onko jargonista muuta haittaa kuin se, että se voi olla ärsyttävän kuuloista?

Linkkarissa jargon voi johtaa odotukseen yksin pärjäämisestä, Niemi sanoo. Ne potkutkin on käännettävä voitoksi.

”Kuitenkin loppupeleissä me olemme laumaeläimiä ja tarvitsemme toisia ihmisiä. Harva pystyy menestymään ihan yksin.”

Joskus jargon voi aiheuttaa myös suoraa rahanmenoa. Palaverissa voi olla tilanne, jossa kukaan ei uskalla kysyä, mitä jokin jargonilmaisu tarkoittaa.

”Pahimmillaan voi mennä tuhansia euroja hukkaan, jos kyseessä on iso palaveri ja kaikki ovat ihan pihalla”, Niemi kuvailee.

Jargonia pulppuavat viranomaistekstit voivat puolestaan johtaa siihen, että ihmiset soittavat mieluummin asiakaspalveluun ja asiakaspalvelu ruuhkautuu.

Toisaalta Linkedinissä ja sen jargonissa on omat hyvät puolensa. Linkedin on rakentunut positiiviseksi paikaksi, jossa ei kuulu lytätä toista. Silläkin on arvoa.

”Ihmiset eivät ilmaise eriäviä mielipiteitään kovin kärkevästi, vaan nekin pyritään muotoilemaan rakentavalla tavalla”, Niemi huomauttaa.