Luulitko ostaneesi helppohoitoisen viherkasvin? Tätä et ehkä tiennyt

Kevät innostaa hankkimaan viherkasveja, mutta helppohoitoisuus ei ole kaikille sama asia. Se, mikä menestyy yhdessä kodissa, voi toisessa kuihtua jo syksyyn mennessä.

Kaaren Prisman Kodin kukat -osastolta kerrotaan, että helppohoitoisen viherkasvin määrittely riippuu pitkälti kodin olosuhteista ja kasvattajasta. Muun muassa valon määrä, kastelutottumukset ja ilman kuivuus vaikuttavat siihen, mikä tuntuu kenellekin helpolta.

Toiselle helppoa on kasvi, jota ei tarvitse kastella usein, ja toiselle taas sellainen, jota voi hoitaa säännöllisesti.

Jos asiakas kysyy myymälässä helppohoitoista viherkasvia, asiakaspalvelijat ehdottavat esimerkiksi palmuvehkaa. Sitä voi pitää vaatimattomana kasvina, sillä se pärjää vähemmässäkin valossa, eikä se myöskään tarvitse runsasta kastelua.

Palmuvehka kärsii herkästi liikakastelusta. Jos sitä kastelee liikaa, yksilö voi mennä veteläksi ja lehdet saattavat kellastua, Kaaren Prismasta kerrotaan.

Helppoja ovat: rahapuu, anopinkielet, kaktukset ja mehikasvit

Töölössä kukkakauppaa pitävä floristi Maarit Sova kehottaa tarkastelemaan omaa arkea ja hoitotottumuksia.

"Tasaisten rutiinien ihmisen kannattaa valita kasvi, jota kastellaan esimerkiksi kerran viikossa. Jos taas tietää olevansa huithapeli, parempi valinta on kasvi, joka kestää pidemmän kasteluvälin," Sova sanoo.

Huithapelille eli laiskalle kastelijalle sopivat Sovan mukaan paksulehtiset viherkasvit, jotka varastoivat vettä lehtiinsä. Tällaisia ovat esimerkiksi anopinkielet, rahapuu, kaktukset ja mehikasvit. Helppohoitoisten joukkoon kuuluu myös huiskupullojukka, joka varastoi vettä juuristoon ja varteen.

"Huiskupullojukan kasteluväli voi olla useita viikkoja, joskus jopa kerran kuussa. Se myös kaipaa sitä, että multa kuivuu kunnolla kastelujen välillä", Sova kertoo.

Säännölliseen kasteluun tottuneelle sopivat puolestaan monet ohutlehtiset kasvit, kuten viirivehka, kultaköynnös, hopeaköynnös ja muorinkukat. Myös huonekuusi viihtyy tasaisessa kastelurytmissä.Kasvien vedentarpeeseen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten valo, lämpö ja sijoituspaikka.

"Talvella kasteluväli voi olla jopa 2–3 viikkoa. Syvemmällä huonetta oleva kasvi tarvitsee vähemmän vettä kuin ikkunalla tai patterin lähellä oleva", Sova selittää.

Lopulta tärkeintä on tarkkailla huonekasvin ulkonäköä. Vedentarpeesta kertoo nestejännityksen katoaminen: kasvi voi näyttää väsähtäneeltä ja lehdet nuupahtaa, roikkua tai löystyä.

Hittikasvi voi olla huti

Joskus helpointa on miettiä, mitkä lajikkeet eivät ainakaan sovi itselle. Jos ei ole tottunut viherpeukalo, saattaa olla parasta välttää kasveja, joiden hoito vaatii sekä kuivahtamista että tarkkaan mitoitettua kastelua.

Tällaisia ovat esimerkiksi saniaiset sekä maijat.

"Niiden hoitaminen on haastavaa, sillä ne eivät saa kuivua liikaa, mutta niiden pitää silti kuivahtaa. Sisältä multa ei kuitenkaan saa mennä liian kuivaksi", Sova sanoo.

Joskus ihmiset valitsevat liian vaikeahoitoisen lajikkeen, sillä se trendaa somessa. Näin kävi muutama vuosi sitten kilpipiilean kanssa. Sitä kasteltiin usein liikaa, ja kasvia pidettiin turhan hämärässä. Moni menetti upean kasvin liian varhain.

Korona-aikana ihmiset innostuivat viherkasveista buumin kaltaisesti. Moni haali kotiinsa sopimattomia kasveja.

"Kasveja ostettiin ihastuksen perusteella ja huomattiin vasta kotona, ettei kaikkien kasvien hoito olekaan niin helppoa", Sova sanoo.

Ruukun valinnalla sujuvuutta arkeen

Lajin lisäksi kasvin helppohoitoisuuteen vaikuttavat hoitotottumukset ja jopa ruukun valinta.

Yleisin virhe on istuttaa kasvi ruukkuun, jossa vesi jää seisomaan sen pohjalle. Umpiruukku toki sopii, jos kastelun jälkeen ylimääräinen vesi kaadetaan pois.

Altakasteluruukku on sen sijaan yleensä vaivaton vaihtoehto.

"Se sopii kasveille, jotka tarvitsevat tasaisempaa kosteutta, eivätkä siedä liikaa kuivumista", Sova vinkkaa.

Lannoitusta tarvitaan pääsääntöisesti kasvukaudella eli maaliskuusta lokakuuhun. Talvella, marraskuusta eteenpäin, lannoitusta vähennetään tai se voidaan jättää kokonaan pois, ellei käytössä ole kasvivaloja.

Multia ei tarvitse vaihtaa joka vuosi – usein riittää, että multaa lisätään tarvittaessa.

Lopulta helppohoitoisin viherkasvi ei ole se, joka vaatii vähiten hoitoa, vaan se, joka sopii parhaiten omaan arkeen.

Ylihoitaminen on yksi yleisimmistä ongelmista. Kasveja kastellaan liikaa, lannoitetaan liikaa tai vaihdetaan ruukkua turhan usein, Kaaren Prismasta kerrotaan.