Mökki melkein Tampereen keskustassa ja halvalla! Näin se onnistuu
Moni haaveilee omasta mökistä, mutta onhan se työlästä, kallista ja on pitkät automatkatkin. Sanni Seppä ja Eeva Naskali ovat keksineet, kuinka mökkeillä vaivattomasti ja halvalla.


Eeva Naskali ja Sanni Seppä jakavat ystäviensä kanssa siirtolapuutarhamökin Tampereen Nekalassa.
Suomi on täynnä mökkejä, jotka ovat perheiden tai sukujen omistuksessa. Välimatka mökille saattaa olla pitkä ja mökki seisoa pitkälti tyhjillään. Mökkien kunnossapito ja käyttö aiheuttaa monissa suvuissa myös skismaa.
Tamperelaisella ystäväporukalla ei ole tätä ongelmaa, sillä he jakavat yhdessä mökin iloineen, vastuineen ja kuluineen.
Esimerkiksi juhannuksena yhteismökin perinteisiin kuuluu kukkien kerääminen, lipunnosto sekä yhteinen ruokahetki nyyttäriperiaatteella.
”Nyt minulla on ollut kolme kesää elämäni ensimmäinen itse tehty juhannusperinne”, tamperelainen Sanni Seppä, 45, sanoo.
Unelmasta tuli totta: yhteismökki kuudelle
Kolme vuotta sitten Sannin isä kysyi, haluaisiko hän omistamansa siirtolapuutarhamökin käyttöönsä Tampereen Nekalassa. Sanni oli asunut aiemmin yksin omakotitalossa ja kokenut ylläpidon työlääksi, joten mökki laitettiin myyntiin. Mutta onneksi sitä ei kukaan ostanut, Sanni sanoo nyt.
Hän sai idean yhteismökistä ja keräsi tuttavistaan kuuden hengen porukan.
Sannille oli tärkeää, että jokainen jakaa hänen kanssaan samanlaisen arvomaailman. Mökkeilijät ovat Sannin kuvailun mukaan antirasistisia vasemmistofeministejä, joille muun muassa yhdenvertaisuus, kestävyys ja ekologisuus on tärkeää.
”Tämä on turvallinen paikka, missä voi samanhenkisten ihmisen kanssa toteuttaa tällaista yhteisöllistä unelmaa.”
Sanni Seppä kokosi mökkiporukan yhteen.
Järjestely, joka ei kuormita
Vaikka Sannin isä yhä omistaa mökin, Sanni haluaa, että jokainen suhtautuu mökkiin kuin omaansa, eli huolehtii siitä ja nauttii paikasta aina halutessaan.
Yhteismökkeilyssä Sannin mielestä parasta on se, ettei kenenkään tarvitse raataa. Homma onkin tuntunut vaivattomalta ja helpolta. Kaikki kantavat kortensa kekoon sen puolesta, että mökki pysyy hyvässä kunnossa ja on siisti.
”Mökkinaapureilla, jotka ovat yksin tai käyvät täällä pari kertaa kesässä, on ihan hirveästi hommaa. Tämä meidän järjestely ei kuormita, koska vastuut voi jakaa”, Sanni sanoo.
Eeva Naskali käy mökillä useamman kerran viikossa töiden jälkeen.
Yksi mökkiporukkaan kuuluvista on Sannin ystävä Eeva Naskali, 48. Hän kuvailee yhteismökkeilyä rennoksi. Tehtävät on jaettu kunkin kiinnostuksen mukaan. Joku on kiinnostuneempi puutarhanhoidosta ja esikasvattaa taimia kotonaan ja viljelee mökin palstaa.
”Vapaus, vastuiden jakaminen ja yhdessä tekeminen on minulle tässä tärkeää.”
Porukalla on melko rento ote pihan laittamiseen. Hallittu hoitamattomuus on harkittua, koska he haluavat ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. He eivät haravoi pihaa ja antavat niittykasvien rehottaa puutarhakasvien seassa.
"Tämä paikka rauhoittaa hermostoani ja irrottaa arjen hektisyydestä."
Siirtolapuutarhayhdistys asettaa kuitenkin tiettyjä sääntöjä palstan hoitoon. Tonttia kiertävän piha-aidan sekä puiden korkeudet on määritelty. Tietty osa tontin pinta-alasta pitää olla viljeltyä. Avokomposteja ei saa olla, jotta vältetään rottia alueella.
Yhteisiä, jaettuja tehtäviä on säännöistä huolimatta melko vähän. Istutuksia kastelevat kaikki. Trimmeröintiä tehdään joka toinen viikko ja siinä on vaihtuva vuoro. Pensasaidan ja puiden leikkaukset tehdään yleensä yhdessä talkoomeiningillä.
Mitä yhteismökki maksaa?
Ensimmäisenä kesänä Sanni ja Eeva pintaremontoivat ja kunnostivat kaksikerroksista mökkiä. He maalasivat pinnat, muokkasivat keittiötä toimivammaksi ja sisustivat tiloja mökistä löytämillään huonekaluilla ja esineillä.
”Haluamme pitää mökin minimalistisena ja suosimme käytettyjä tavaroita”, Eeva kertoo.
Viime aikoina ainoastaan tyynyt ja peitot on ostettu uutena. Hankintojen kustannukset jaetaan porukan kesken. Jos joku ei ole halunnut osallistua esimerkiksi koristeellisten pihalaattojen ostoon, hänen ei ole tarvinnut.
Sannista on mahtavaa, miten edulliseksi yhteismökkeily tulee. Jaettu taloudellinen taakka mahdollistaa mökkeilyn ihmisille, joille se ei olisi ehkä muuten mahdollista.
Mökin ylläpitokustannukset ovat vuodessa 100 euroa per mökkeilijä. Summa sisältää siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenmaksun, sähköt, mullat ja muut pakolliset hankinnat.
Mökkipäiväkirjasta löytyy monta käsialaa.
Keidas keskellä Tamperetta
Mökiltä on viisi kilometriä Tampereen keskustaan. Eeva kuvailee paikan olevan kerrostaloasujalle kuin keidas keskellä kaupunkia.
”Jos en käy viikkoon täällä, alan oireilla. Tämä paikka rauhoittaa hermostoani ja irrottaa arjen hektisyydestä. Tämä on oma pysähtynyt maailmansa”, Sanni sanoo.
Sanni on soolopolyamoristi. Hän haluaa asua yksin, mutta rakastaa ihmisiä ympärillään. Yhteyden tarve toteutuu mökissä, jossa voi matalalla kynnyksellä nähdä ystäviä jopa pari kertaa viikossa.
Mökkiä on mahdollista varata vain omaan käyttöön, mutta useimmiten siellä ollaan porukalla. Majoittumaan mahtuu yhteensä viisi henkeä. Yläkerrassa on makuutilat kolmelle ja alakerrassa on levitettävä laveri.
Eeva nauttii siitä, että mökille voi tulla silloin kun haluaa, olla miten haluaa ja tehdä mitä haluaa. Hän käy mökillä useamman kerran viikossa töiden jälkeen.
”Saatamme Sannin kanssa kokea olevamme niin uupuneita, että päätämme, että nyt ei suoriteta. Mutta mökillä on niin kiva puuhastella, että pian huomaammekin, ettemme olekaan enää niin väsyneitä. Mökki antaa energiaa.”
Sanni ja Eeva rohkaisevat kokeilemaan yhteismökkeilyä.
Säännöt, joilla homma toimii
Kommunikointi kuuden ihmisen välillä on vaatinut harjoittelua. On pitänyt miettiä, mikä viestintäkanava kaikille sopisi ja miten kukin on tavoitettavissa. Yksi porukasta ei esimerkiksi käytä älypuhelinta, joten hän katsoo viestisovelluksen ryhmächatissa lähetettyjä viestejä harvakseltaan.
”Mutta yhteisöllisessä meiningissä on pakko harjoitella joustamista ja kärsivällisyyttä. Olen itse sellainen halki, poikki, pinoon -ihminen, joten tämä on tehnyt minulle hyvää”, Sanni kertoo.
“Kaikille pitää antaa tilaa ja hyväksyä, ettei jokainen reagoi yhtä nopeasti”, Eeva komppaa.
Rehellisyys ja suora kommunikointi ovat Sannin mielestä tärkeitä.
”Jos jokin pieni asia vaivaa toisen käytöksessä, siitä on hyvä sanoa, ennen kuin se paisuu.”
Mökillä on vain yksi selkeä sääntö: jos porukka pitää yhteisiä illanistujaisia, päihtymystilan pitää olla sellainen, että lapsia voi olla paikalla. Mökillä vierailevat muun muassa Eevan 15- ja 18-vuotiaat lapset sekä Janin ja Mirkan 4-vuotias Kajo, joka sai mökkiosuuden synttärilahjakseen Sannilta. Vanhemmat tulivat ikään kuin kylkiäisinä.
”Emme halua tästä bilemökkiä, vaan turvallisen tilan kaikille. Se on kirjoittamaton sääntö, jota ei ole tarvinnut juurikaan tuoda erikseen esiin”, Eeva sanoo.
Yhteisellä mökillä täytyy huolehtia hyvästä viestinnästä.
Voiko mökkiyhteisön valita itse?
”On vaikea ymmärtää, miksi mökkejä ei voisi avata enemmän muiden käyttöön. Jos mökki pitää vaikka maalata, yhden ihmisen ei tarvitsisi käyttää siihen koko kesälomaansa, vaan homma voitaisiin hoitaa kimpassa?” toteaa Eeva.
Sanni huomauttaa, että on paljon yksineläviä ihmisiä, jotka odottavat löytävänsä romanttisen kumppanin, jonka kanssa toteuttaa tällaisia unelmia. Mitä jos menisi sen normin ulkopuolelle?
Sanni ja Eeva rohkaisevat kokeilemaan yhteismökkeilyä valitsemiensa ihmisten kanssa. Ennen mökkeilyyn ryhtymistä on tärkeä käydä keskustelu jokaisen odotuksista ja resursseista, koska mökissä on aina hoidettavaa.
”Tällainen kimppamökki voi olla yksi matalan kynnyksen mahdollisuus”, Eeva sanoo.