Liikunta
Nämä ovat kolme suosituinta älykelloa – Onko omasi listalla?
Älykellosta voi saada monia hyötyjä. Hyvinvointivalmentajalla on kuitenkin tärkeä viesti heille, jotka ovat täysin hurahtaneet mittaamiseen.


Tammikuu on perinteisesti elintapoja parantavien lupausten kulta-aikaa. Lisää askeleita arkeen, ajoissa nukkumaan, säännöllistä liikuntaa!
Jotta pääsisit sanoista tekoihin, älykello voi auttaa. Se mittaa aktiivisuuttasi, antaa tietoa unestasi ja kehottaa liikkeelle. Älykellojen suosio on jatkanut kasvuaan. Prismoissa äly- ja urheilukellojen myynti kasvoi viime vuonna vuonna lähes 30 prosenttia. Kappalemääräisesti myydyimmät mallit ovat olleet Polar Ignite 2, Polar Ignite 3, sekä Huawei Band 9.
Hyvinvointivalmentaja Antti Niemen ranteessa on älykello on ollut viitisen vuotta. Alun perin Niemi hankki kellon, jotta hän saisi mutu-tuntuman sijaan todellista tietoa oman arkiliikuntansa määrästä.
”Kun fiilispohja muuttuu tarkaksi tiedoksi, ei voi huijata itseään”, hän sanoo.
Pienin askelin lisää askelia arkeen
Älykelloissa olevien toimintojen määrä on valtava ja niiden haltuun ottaminen vaatii paneutumista. Niemi suosittelee aloittamaan älykellon käytön pienin askelin. Ensin kannattaa seurata useiden päivien ajan sen antamaa perusdataa: kuinka paljon arjessa tulee otettua askelia, mikä on oman aktiivisuuden määrä ja kuinka paljon tulee nukuttua.
Jo pelkästään tieto näistä yksinkertaisista asioista tarjoaa ymmärrystä siitä, miten omaa hyvinvointia voi parantaa.
”Jos älykello kertoo, että päivittäinen askelten keskiarvo on 4000, voi seuraavan kuukauden aikana pyrkiä nostamaan sitä vaikka 6000:een. Se on terveyshyötyä ajatellen jo hyvä määrä”, Niemi opastaa.
”Samalla voi miettiä, mistä askeleita saa arkeensa lisää luontevasti. Onko se kävelylenkki töiden jälkeen, työpaikalla portaiden käyttäminen hissin sijaan vai bussista aikaisemmin poisjääminen?”
Niemi vilkaisee omaa rannetta. Kello on 13.18 ja hänelle on kertynyt askeleita 3800. Illalla Niemi aikoo mennä suunnitellusti kävellen tapaamiseen ja saa siten haluamansa askelmäärän täyteen.
”Lähtökohtaisesti kävelen aina lyhyet välimatkat ja valitsen toisin, jos on esimerkiksi huono sää.”
Lähde liikkumaan maltilla
Jos älykelloa haluaa käyttää aerobisten lajien, kuten juoksun, pyöräilyn, hiihdon tai uinnin tukena, voi ottaa käyttöön sykkeen seurannan.
Tyypillisesti aloittelevan kuntoilijan virhe on se, ettei malta liikkua pitkään tarpeeksi matalalla sykkeellä. Peruskestävyys paranee lenkeillä, joissa syke on noin 60–70 prosenttia maksimisykkeestä. Oman maksimisykkeensä voi laskea vähentämällä luvusta 220 oman ikänsä. Esimerkiksi 35-vuotiaalla maksimisyke on 220-35=185.
Vanha sanonta ”pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta” on edelleen myös hyvä nyrkkisääntö peruskestävyyttä kehittäville lenkeille.
Nukuinko vai enkö nukkunut?
Älykellot antavat dataa myös unesta, sen määrästä ja laadusta. Hyvinvointivalmentaja Antti Niemi suosittelee uutta älykellonkäyttäjää ensin vain seuraamaan unimäärää pidemmällä aikavälillä.
Jos yöunet jäävät toistuvasti lyhyiksi, voi miettiä tapoja, joilla saa hilattua tuntimäärää ylöspäin: mikä valvottaa tai häiritsee unensaantia, mitä omassa arjessa pitää tehdä, että pääsee aikaisemmin sänkyyn?
”Monelle iskee kellohulluus, ja päätyy tarkkailemaan kaikkea kellon antamaa dataa todella tarkasti.”
Niemi seuraa älykellostaan öiden jälkeistä palautumisen tasoa sykevälin vaihtelun kautta, mutta luottaa enemmän omaan tuntemukseen kuin vain kellon antamaan lukemaan. Samaa hän suosittelee myös muille.
”Monelle iskee kellohulluus, ja päätyy tarkkailemaan kaikkea kellon antamaa dataa todella tarkasti”, Niemi sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi yksittäisten öiden lukemat saavat liian suuren painoarvon.
“Kun omat tuntemukset jäävät datan alle, kannattaa mittaamista ja sen tuomaa hyötyä miettiä uudelleen.”
Niemi vertaa älykelloa parhaimmillaan ystävälliseen kaveriin, joka muistuttaa ja kannustaa liikkumaan. Älykello toimii, kun sen kantaja on oman elämänsä johtaja, eikä anna kellon ottaa liiaksi valtaa.
Stressaaminen kellon antamasta datasta ei edesauta hyvinvointia.
”Jos askelmäärästä alkaa tulla liikaa stressiä, kellon voi aina laittaa vaikka koiran kaulapantaan”, Niemi vitsailee.