Onko sinullakin tämä tuttu valaisin? Siitä voi saada jopa 1 500 euroa

Valaisimet ovat vuodelta 1947. Pienemmän mallinumero on 61–314 ja suuremman 61–100.

Numerot eivät kerro monelle mitään, mutta Lisa-valaisin kuulostaa tutummalta. Niiden suunnittelija on suomalaisen valaisinsuunnittelun suuri nimi Lisa Johansson-Pape.

2000-luvun lopulla Lisa Johansson-Papen kenties tunnetuimmat valaisimet nimettiin uudelleen, kun Innojok Oy otti ne uudistuotantoon. Tuolloin isompi niistä sai Innoluxin katalogissa nimen Lisa 450 ja pienempi Lisa 270.

Valaisimia myydään muun muassa Sokoksella, ja ne ovat tuttuja monesta suomalaiskodista.

Kaikki eivät välttämättä tule edes ajatelleeksi, että niitä voi kutsua suomalaisen valaisinmuotoilun kansallisaarteiksi.

Osin siksi nämä valaisimet haluttiin uudistuotantoon. Ne myös tuottavat monen mielestä miellyttävää valoa. Metallivarjostimen vaalea sisäpinta heijastaa valoa tehokkaasti alaspäin, kun taas rei'ityksen läpi siivilöityvä valo pehmentää kokonaisuutta.

Valaisimet suunniteltiin sodan jälkeisenä aikana, kun materiaalipula alkoi hellittää. Johansson-Pape näytti tietä uudelle, linjakkaalle valaisinmuotoilulle. Hän yhdisti töissään selkeitä linjoja herkkiin yksityiskohtiin.

Lisa-valaisimilla on myös jälleenmyyntiarvoa.

Huutokauppa Bukowskis Helsingin designista vastaavan asiantuntijan Anna Roseniuksen mukaan sekä vanhat että uudet Lisa-valaisimet ovat edelleen suosittuja. Ne istuvat hyvin nykyajan sisustustrendeihin ja näyttävät hienoilta vaikkapa keittiön pöydän yllä.

Näin paljon Lisa-valaisimesta voi saada

Huutokaupoista Lisa-valaisimia etsivät esimerkiksi vanhan ajan tunnelmaa hakevat sisustajat, jotka etsivät nimenomaan alkuperäisiä Lisa-valaisimia.

Kaikki eivät kuitenkaan pidä ajan patinasta. Myös Innoluxin uudistuotannon Lisat menevät huutokaupassa ja nettikirpputoreilla kaupaksi.

Tällä hetkellä nettikirpputorien pyyntihinnat liikkuvat isompien Lisa-valaisimien kohdalla noin 200 eurossa ja pienempien 150 eurossa. Hinta vaihtelee materiaalin mukaan. Kallein on messinkikupuinen valaisin, edullisin akryylikupuinen.

Huutokaupassa karkeana nyrkkisääntönä voi Roseniuksen mukaan pitää sitä, että Lisa-valaisimen saa kolmasosalla uuden tuotteen hinnasta.

"Jos uusi lamppu maksaa kaupassa 500 euroa, huutokaupasta se pitää saada selvästi edullisemmin, koska ostaja maksaa myös provision ja mahdolliset kuljetuskulut", Rosenius selittää.

Alkuperäiset Lisa-valaisimet voivat olla todellisia huutokauppahittejä. Hinta riippuu kunnosta, materiaalista ja kuvioinnista.

Arvostetuin materiaali on messinki. Myös metallikuvun rei'ityskuviolla on merkitystä: arvokkain on kaarikuvio.

Isompi messinkinen 61–100-valaisin voi maksaa huutokaupassa 1 000–1 500 euroa. Nykyaikaisiin turvallisuusvaatimuksiin päivitetty sähköistys nostaa usein valaisimen arvoa. Edullisemmasta materiaalista valmistettu vanha 61–100-valaisin voi maksaa 200–300 euroa.

"Maalatut 61–314-valaisimet ovat noin 200–400 euroa, messinkiset 600–1 000 euroa", Rosenius kertoo.

Miten tunnistaa vanhan ja uuden valaisimen?

Jos mietit, onko Lisa-valaisimesi uutta vai vanhaa tuotantoa, kiinnitä huomiota yksityiskohtiin.

Uudistuotannon valaisimet erottaa yleensä vanhoista yksilöistä nykyaikaisista sähköosista ja uudenveroisesta pinnasta.

Uutta mallistoa on myös viime vuosina päivitetty. Yksi viimeisimmistä merkittävistä päivityksistä on ollut messinkiversioiden siirtyminen aitoon messinkiin. Mallistoa on myös täydennetty Lisa 450 cluster - ja Lisa 270 cluster -malleilla. Niiden rei’itys poikkeaa vakiomalleista.

Vanhat valaisimet voi tunnistaa muun muassa maalipinnasta, joka voi olla hieman kellastunut.

Esineessä saattaa olla myös alkuperäinen, kovasta muovista bakeliitista tehty lampunpidin. Käytössä olleet alkuperäiset lampunpitimet ovat kuitenkin usein vaurioituneet tai sulaneet kuumuuden vaikutuksesta, minkä vuoksi sähköistys on monissa vanhoissa valaisimissa uusittu.

Lisa Johansson-Pape kiinnostaa myös ulkomailla

Lisa-valaisimia on käytetty paljon suomalaisissa kodeissa. Johansson-Pape suunnitteli valaisimia myös julkisiin tiloihin, kuten sairaaloihin, hotelleihin ja laivoihin.

Suunnittelun lähtökohtana ei ollut vain esineen muoto tai ulkonäkö, vaan ennen kaikkea se, miten valo toimii tilassa. Hienostuneet yksityiskohdat täydensivät kokonaisuutta.

Roseniuksen mukaan Johansson-Papen valaisimilla on kysyntää myös Suomen ulkopuolella.

"Erityisen kysyttyjä ovat hänen ulkovalaisimensa sekä harvinaiset kattokruunut ja tilaustyönä valmistetut valaisimet", hän sanoo.

Kalleimpiin Johansson-Papen valaisimiin kuuluvat harvinaiset uniikki- ja tilaustyöt. Eräs Keravan puusepäntehtaan johtajalle valmistettu tilausvalaisin myytiin Bukowskin viime kevään huutokaupassa 16 000 euron vasarahintaan.

Jutussa on käytetty lähteinä myös Innoluxin operatiivisen johtajan Joni-Petteri Ikosen haastattelua sekä teoksia Orno: valaisinmuotoilua (Leena Karttunen, Juri Mykkänen ja Hannele Nyman, Siltala, 2019) sekä Muotoilun aarteita: suomalaisia valaisimia (Anna-Kaisa Huusko ja Pekka Järveläinen, WSOY, 2012).