Puoliso ei halua lapsia – Mitä voi tehdä?

Toisinaan puolisot voivat ajautua erilleen, koska tärkeitä keskusteluja on jäänyt käymättä. Pahimmillaan puoliso voi heittää toiselle pommin, joka muuttaa koko elämän ainakin vähäksi aikaa.

Tällainen iso paljastus voi olla esimerkiksi, ettei puoliso halua lasta. Tai käy ilmi, että puoliso haluaa lähivuosina asua tavalla, joka on aivan erilainen kuin oma toive: muuttaa vaikkapa omakotitaloon maaseudulle.

Tai vielä villimpää: puoliso haluaa ostaa pakettiauton ja kiertää Eurooppaa – kun itse haluaisi ihan vain elellä Suomessa arkea.

On varsin tavallista, että puolisoilla on erilaisia tulevaisuuden haaveita ja että ne aiheuttavat jossain vaiheessa kriisin, Väestöliiton parisuhdeasiantuntija Johanna Sassali sanoo.

”Koko elämä on ihmisille psyykkisen kasvun matka. Arvot ja se, mitä toivoo elämältä, eivät ole pysyviä, vaan ne voivat muuttua”, hän kuvailee.

Joskus parit saattavat myös kehittyä eri tahtiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia, Sassali kertoo.

Toinen saattaa olla vaikka valmis perustamaan perheen aiemmin kuin toinen.

Käy tärkeä keskustelu

Omista ja kumppanin haaveista on hyvä puhua säännöllisesti, jotta toisen haaveet eivät tule yllätyksenä.

”Ehkä noin puolen vuoden välein on hyvä lähteä treffeille ja puhua myös siitä, missä me nyt olemme ja mistä me kumpikin unelmoimme”, Sassali vinkkaa.

Kyseessä on tärkeä keskustelu: työhaastatteluissa ja töissäkin kysellään nykyään viisivuotissuunnitelmia. Niin kannattaa tehdä välillä myös parisuhteessa.

Puolisolta voi tiedustella esimerkiksi sitä, mikä on hänen suurin haaveensa. Myös yhteinen unelmointi on parisuhteessa merkityksellinen asia. Millaisessa kodissa olisi ihanaa asua joskus? Olisiko yhteinen sapattivuosi mahdollinen? Pitäisikö hankkia jossain vaiheessa lemmikki?

Kompromissitkin kuuluvat parisuhteeseen. Parisuhteessa on kuitenkin aina kaksi erillistä ihmistä omine toiveineen ja haluineen. Ei liene edes mahdollista, että joka asiassa toivottaisiin samaa.

”Mutta jos isot haaveet eivät kohtaa, se on tietysti suhdetta kuormittava tekijä.”

Isoja haaveita ovat esimerkiksi perheellistyminen ja se, asutaanko vaikka Helsingissä vai Lapissa.

Parisuhteessa molempien toiveet ovat samanarvoisia, Sassali muistuttaa. Jos kumppani ei esimerkiksi missään tapauksessa halua lasta, häntä ei voi siihen pakottaa.

Silloin kannattaa miettiä omia arvoja: mitkä asiat tulevaisuudessa ovat oman onnellisuuden kannalta kaikista tärkeimpiä asioita? Joskus oikea ratkaisu on erota.

”Onko esimerkiksi haave lapsesta itselle niin merkittävä asia, että kumppanin kanssa on parempi jatkaa erillään?”

Lapsiasiankin voi ratkaista

Eroon ei kannata syöksyä suin päin. Jos parisuhteessa herätään siihen, että elämän isojen päätösten kanssa ollaan eri linjoilla, Sassali kannustaa ottamaan prosessille aikaa.

Voisiko kumppanin kanssa löytyä kuitenkin jotain yhteisiä ajatuksia? Vai ollaanko asian suhteen ihan vastakkaisilla puolilla?

”Kun kumppanin kanssa malttaa keskustella, voikin löytyä tarttumapintaa, miten päästään eteenpäin.”

Keskustelun myötä voi käydä ilmi, että puoliso ei esimerkiksi täysin vastustakaan lapsen hankkimista, mutta haluaisi odottaa pari vuotta.

Ratkaisuja kannattaa miettiä myös normien ulkopuolelta. Sassali kertoo esimerkin parista, jossa toisella oli jo lapsia ja toisella ei. Lapseton toivoi lasta, ja lapsellinen puolestaan ajatteli, että lapsiluku on jo täynnä.

”Heille ratkaisu löytyi kumppanuusvanhemmuudesta. Lapseton päätyi siis kumppanuusvanhemmaksi ja sai sitä kautta toteuttaa toiveensa vanhemmuudesta.”

Ole avoin jo treffeillä

Kun vielä ei ole parisuhteessa ja vasta tapailee mahdollisia kumppaneita, tulevaisuuden haaveista on hyvä puhua heti, Sassali ajattelee. Laitetaan kortit pöydälle: mitä toivon ja mitä haluan.

”Jos on heti todella suuria eroja tulevaisuuden haaveissa, kannattaa myös reilusti sanoa, että haaveet eivät nyt kohtaa.”

Esimerkiksi juuri perheellistymiseen liittyvät toiveet ovat sellaisia, joista kannattaa puhua heti. Samoin kannattaa olla heti avoin siitä, etsiikö suljettua vai avointa suhdetta. Tai onko suunnitelmissa vaikkapa muuttaa ulkomaille jossain vaiheessa.

Kun ihastusta on jo ilmassa, ihminen saattaa pelätä torjutuksi tulemista, jos ottaa ihastuksesta poikkeavat tulevaisuuden haaveet esiin.

”Mutta jos omia toiveita ei ota esiin ja toiveiden välinen kuilu on heti alkuun valtava, tuloksena saattaa olla ajan mittaan vain katkeroituminen.”

Ihastuksen vallassa ei kannata myöskään päästellä valkoisia valheita. Kun kohtaa viehättävän eläinrakkaan ihmisen, suusta saattaa lipsahtaa, että ovathan koirat kivoja, vaikka lemmikkejä ei tosiasiassa voi sietää.

Asia tulee kuitenkin yhteiselämässä luultavasti vastaan ennemmin tai myöhemmin.

Aina haaveet eivät vain toteudu

Jos puolison takia jättää jonkin ison unelman toteuttamatta, katkeruus saattaa nousta jopa vallitsevaksi tunteeksi.

”Kumppania kohtaan voi olla jatkuvasti esimerkiksi vihan tunteita tai passiivis-aggressiivisuutta”, Sassali kuvailee.

Silloin kannattaa miettiä, mitä minä tarvitsisin paitsi itseltäni myös kumppaniltani, jotta vihaisuus alkaisi hellittää.

Joskus voi olla myös niin, ettei omia suuria unelmia ole pystynyt alun perin selvästi sanoittamaan. Kumppani ei välttämättä edes tiedä, että halu muuttaa kaupungista maaseudulle painaa toisen mieltä joka päivä.

”Toteutumattomat haaveet voi joskus hyväksyä myös lempeydellä ja myötätunnolla. Parisuhteeni on tällainen ja nämä asiat eivät siinä toteutuneet, mutta siltikin suhteessa on näitä ja näitä hyviä asioita.”

Pitkässä suhteessa kannattaa miettiä myös sitä, voisiko kumpikin osapuoli toteuttaa vuoron perään esimerkiksi opiskeluun tai työelämään liittyviä unelmiaan.

”Kuvio voi olla vaikka niin, että lapsiperheessä toinen on valmis ottamaan suuremman vastuun lapsista, kun toinen opiskelee. Seuraavaksi on kotiin jääneen vuoro toteuttaa jokin iso unelma.”

Lue lisää: