Riiteletkö puolison kanssa siivoamisesta? Asiantuntijan mukaan kyse on jostain ihan muusta

Riidelläänkö teilläkin siivoamisesta? Siisteyteen liittyvät parisuhderiidat ovat hyvin yleisiä. Kun kumpikin tuo suhteeseen ja varsinkin saman katon alle omat siisteyskäsityksensä ja tapansa hoitaa kotia, kyllähän näissä näkemyksissä tyypillisesti on jonkinlaisia eroja, kuvailee Väestöliiton Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Niina Vilkman.

Siisteysriitojen taustalla piilottelee usein sanomatta jääneitä ajatuksia.

"Jos siivoaminen ei ole toiselle tärkeää, siistimpi osapuoli saattaa ajatella, että onkohan yhteinen kotimme hänelle tärkeä tai olenkohan minä hänelle tärkeä."

Usein siisteysriidoissa alkavat toistua tietyt teemat. Toiselle olisi tärkeää, että esimerkiksi puhtaat vaatteet päätyisivät kuivausrummusta tai -telineestä suoraan kaappiin, kun taas toiselle riittäisi, että ne otettaisiin pois tieltä vasta seuraavan koneellisen myötä.

"Jos siistimpi osapuoli on kertonut ääneen tästä toiveesta, hänelle syntyy herkästi kokemus, että puolisoni ei kuuntele minua ja toiveitani, vaikka hän tietää, miten tärkeää tämä on minulle."

Sotkuisemman osapuolen voi olla täysin mahdotonta ymmärtää, miksi hänestä mitättömiltä tuntuvat asiat voisivat olla toiselle niin tärkeitä. Varsinkin jos siisteysvaatimusten taustalla olevat ajatukset jäävät kertomatta, siistimmästä osapuolesta saattaa tulla toisen silmissä ärsyttävä nipottaja.

Vilkman korostaakin puhumisen ja kuuntelemisen taidon tärkeyttä ja molempien vastuuta sanoittaa omia toiveitaan ja tarpeitaan rehellisesti ääneen.

Keskustelemalla kohti kompromissia

Jos siisteysriidat toistuvat suhteessa uudestaan ja uudestaan, asian äärelle olisi hyvä pysähtyä. Kumpikin voi kertoa, mikä olisi omasta mielestä riittävä siisteystaso ja miksi juuri tietyt asiat olisivat itselle niin tärkeitä.

"Todennäköisesti on mahdollista löytää jonkinlainen kompromissi, joka sopii paremmin molemmille."

Jos siistimmän osapuolen toiveet jäävät täyttymättä, hän saattaa ottaa niin sanotun marttyyrin roolin, jossa hän ei enää edes yritä saada asiaan muutosta vaan tekee kaiken itse – ja usein kiukkua puhkuen.

"Tällöin hänelle on jo ehtinyt syntyä kokemus siitä, että hän ei tule kuulluksi ja nähdyksi. Toiselle taas tulee tästä helposti sellainen olo, että hän on tehnyt jotakin väärin."

Yleistä on myös se, että siistimpi osapuoli aidosti kokee osaavansa paremmin ja tekee siksi mieluummin kaiken itse. Hänellä on yleensä hyvin vahva ajatus siitä, mikä siisteystaso on riittävä ja että tälle tasolle on yllettävä joka kerta.

"Tässäkin tilanteessa olisi kuitenkin tärkeää kokeilla myös toisen tapaa, eli jos vaikkapa tietyt asiat ovat siistimmälle osapuolelle ehdottoman tärkeitä, hän voi hoitaa ne, mutta löytyisikö kumppaninkin tehtäväksi kuitenkin edes jotakin?"

Persoonallisuus näkyy siivoustottumuksissa

Siisteystottumukset ovat monen asian summa. Jo lapsuudenkodissa saadaan joitakin malleja ja valmiuksia, mutta myös persoonallisuuserot ja elämäntilanteet heijastuvat asiaan, kuvailee Marttaliiton johtava asiantuntija Niina Silander.

Vaikka lapsuudenkodissa olisi pidetty yllä tarkkoja siivousrutiineja, myöhemmin omassa kodissa saatetaan toteuttaa hyvinkin erilaisia käytäntöjä. Varsinkin nuorena aikuisena elämään kuuluukin tietynlaisia vastareaktioita, ja omat pysyvät käytännöt saattavat asettua uomiinsa vasta vuosien saatossa.

Toisaalta jos on joutunut lapsuudenkodissaan noudattamaan hyvin tiukkaa siivouskuria, voi tuntua helpottavalta, kun omassa kodissa voikin toteuttaa itselle sopivampia – esimerkiksi suurpiirteisempiä ja joustavampia – tapoja.

Lapsuudenkodissa opitut mallit saatetaan tiedostaa vasta, kun aletaan käydä vaikkapa puolison kanssa keskusteluja siitä, miksi halutaan toimia juuri tietyillä tavoilla.

"Hyvin usein on niin, että lapsuudenkodissa esimerkiksi tiskikone täytettiin tietyllä tavalla tai astiat laitettiin heti koneeseen", Silander huomauttaa.

Mitä suuremmasta perheestä on kyse, sitä enemmän siivouskäytäntöjä ja -ihanteita joutuu sovittelemaan yhteen muiden kanssa.

"Myös aikaresurssit muuttuvat elämäntilanteiden mukana, kuten sekin, millaista siisteystasoa edes kannattaa tavoitella vaikkapa pienlapsiperheessä tai koirataloudessa."

Jos oma siisteysintoilu tai sotkuisuus harmittaa ja toivoisi siihen muutosta, Silander kannustaa aloittamaan muutoksen tavoittelun pienin askelin. Ensin olisi hyvä tunnistaa, mikä tapa harmittaa eniten ja miksi.

"Jos esimerkiksi sotkuinen keittiö ärsyttää aamuisin, iltaisin voi käyttää viisi minuuttia siihen, että keittiö jää aina siistiksi."

Silander huomauttaa, että parisuhteessa yhdessä siivoaminen on motivoivampaa. Siivoushetkelle voi varata vaikkapa perjantai-illasta 20 minuuttia.

"Toinen imuroi ja toinen tekee sillä aikaa muita siivoustöitä, ja sen jälkeen rentoudutaan viikonlopun viettoon."