Rukka-niminen mies ei halunnut kastua – Hänen takistaan tuli hitti

Vuonna 1952 Roger Störling, yksi Rukka-brändin perustajajäsenistä, kurvasi seuraamaan huippuluokan urheilua Helsingin olympialaisiin moottoripyörällään. Sää oli sateinen, eikä Störling – lempinimeltään Rukka – halunnut kastua, joten hän oli pukenut ylleen prototyypin yrityksensä uudesta tuotteesta, keltaisesta sadetakista.

Tarina kertoo, että moderni vaatekappale sai osakseen suurta huomiota olympiakansan keskuudessa.

”Kerrotaan, että sadetakista oli tullut saman tien hitti”, sanoo Rukka-sadetakkeja valmistavan Luhdan Niki Luhtanen. Hän vastaa Rukka-brändin liiketoiminnasta.

Sadetakin suunnitteli Gungborg Lehmus, joka oli Störlingin yhtiökumppani ja Rukan mallimestari. Lehmus suunnitteli ja kaavoitti kaikki Rukan tuolloin valmistamat tuotteet, muun muassa urheiluasut sekä paksusta puuvillakankaasta valmistetut pitkät alushousut eli raappahousut.

Parhaiten tuotteista jäi kuitenkin elämään keltainen sadetakki, joka nimettiin suunnittelijansa mukaan Lehmukseksi. Suomalaiset ovat ottaneet sadetakin omakseen ja pukeneet sen päälleen vuosikymmenestä toiseen – vielä lähes 75 vuotta Helsingin olympialaisten jälkeenkin.

Ajattomuus on tehnyt sadetakista klassikon

Rukan sadetakkia on päivitetty vuosikymmenten aikana useita kertoja. Se ja ajaton design ovat varmistaneet, että takki on pysynyt ajan hengen mukaisena, Luhtanen sanoo.

”Materiaalit ovat kehittyneet, ja niistä on tullut teknisempiä, pehmeämpiä ja joustavampia. Seitsemänkymmentä vuotta sitten sadetakin materiaali oli vielä melkoisen kankeaa”, hän kertoo.

Heijastimet lisättiin sadetakkeihin 80-luvulla, kun onnistuttiin kehittämään takkeihin kiinni hitsattava heijastin. 1990-luvun alussa Rukka kehitti ensimmäisenä maailmassa silkkipainossa vaatteisiin painettavat heijastimet yhteistyössä yhdysvaltalaisyrityksen 3M:n kanssa, ja tekniikka otettiin käyttöön myös sadevaatteissa.

1990-luvun lopulla sadevaatteista poistettiin nyörit. Päivitys liittyi vuosituhannen vaihteessa voimaan tulleeseen tuoteturvallisuuteen liittyvään EU-standardiin, joka kielsi nyörit lastenvaatteissa turvallisuusriskien minimoimiseksi.

Lisäksi sadetakin istuvuutta on väljennetty esimerkiksi hartioista ja käsivarsista, sillä ihmiset ovat nykyään isokokoisempia kuin 50-luvulla.

Sadetakki periytyy sukupolvelta toiselle

Myös sadetakin väri ja kuosi ovat eläneet vuosien aikana. Klassisen keltaisia, punaisia ja sinisiä sadetakkeja on ollut saatavana läpi vuosikymmenten. 1980-luvulla valikoimaan lisättiin kauden muotivärit sesonkien mukaisesti.

Rukan pitkäaikaisen suunnittelijan Jasmiine Julin-Aron mukaan sadetakkeja on valmistettu joskus myös mustina, valkoisina ja maastokuvioisina muun muassa sairaala- ja työkäyttöön. Lisäksi takkeja alettiin tehdä esimerkiksi pallo-, ruutu-, raita- ja kukkakuvioisena, kun printtimateriaalien saumat pystyttiin tekemään vedenpitäviksi hitsausteknologialla vuosituhannen vaihteessa.

Luhtanen uskoo, että sadetakki ei ole heräteostos vaan aitoon tarpeeseen hankittava tuote. Hän uskoo, että suomalaiset tietävät Rukan sadevaatteet laadukkaiksi, kestäviksi ja käytännöllisiksi.

”Moni suomalainen on kulkenut lapsuuden kurakelit Rukan sadevaatteissa ja nähnyt sadetakkeja roikkumassa isovanhempien mökin naulakossa. Niin sadetakista on hiljalleen muodostunut ikoninen tuote, jonka hankkiminen aikuisena omaan vaatekaappiin tuntuu luonnolliselta.”

Rukan sadetakki on myös tuote, joka saattaa periytyä sukupolvelta toiselle, Luhtanen on huomannut.

Satoja tuhansia sadetakkeja

Rukan sadetakin käyttäjäkunta on Niki Luhtasen mukaan nykyään kirjava: takkeja puetaan lapsille, ja ne ovat trendikkäitä nuorten keskuudessa kesäfestareilla. Iäkkäämpi väki pukeutuu sadetakkiin lähtiessään sienimetsään tai kalastamaan.

Nykyään sadetakkeja valmistetaan useita tuhansia vuodessa, Luhtanen kertoo. Hän laskeskelee, että niitä on vuosikymmenten aikana tehty kaiken kaikkiaan satoja tuhansia kappaleita. Sadetakkeja viedään myös ulkomaille. Tällä hetkellä vientiä on Ranskaan, Saksaan ja Hollantiin.

Luhtanen uskoo, että sadetakin suosio jatkuu tulevaisuudessakin.

”Takki on toiminut jo 75 vuotta, joten uskon, että se toimii myös seuraavat 75 vuotta.”