Sen näkee somessa ja kahvilassa: ihmiset tekevät tätä taas
Tämän ikiaikaisen harrastuksen uskottiin jo kadonneen. Niin ei käynyt!
Monen vuoden ajan lehdissä julkaistiin huolestuneita juttuja siitä, miten nuoret eivät enää lue ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta. Kirjahyllyjenkin kerrottiin kadonneen monista kodeista.
Nyt huoli ei ole ollut enää samalla tavalla esillä. Kustantamot takovat huipputuloksia ja osa nuoristakin on innostunut kirjoista – BookTok:ista on tullut ilmiö.
”On hienoa, että lukemista arvostetaan taas ja se näkyy somessa. Se on vastaliikettä digitalisoituvalle ja pätkäistylle kulttuurille. Fyysinen kirja liittyy mielestäni hitaan tekemisen arvostamiseen samalla tavalla kuin vaikka käsityöt”, asumista tutkinut Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss pohtii.
Lukeminen ei myöskään ole pelkästään tarinan sisäistämistä, hän muistuttaa.
”Se voi olla myös sitä, että tunnet paperin, kun käännät sivuja. Kauniisti suunnitellussa kirjassa, joka on tehty hyvistä materiaaleista, materiaalin tuntu voi olla osa lukukokemusta.”
Performatiivisessa lukemisessa ei mitään pahaa
Kun nappaa käteensä fyysisen kirjan kaivatessaan taukoa älypuhelimesta, voi joutua erikoiseen tilanteeseen. Fyysisen kirjan lukemista kahvilassa tai junassa on syytetty viime aikoina performatiivisuudesta.
Asiaa pahentaa entisestään, jos itsestään postaa kuvan someen kirja kädessä. Sarantola-Weiss ihmettelee tätä keskustelua.
”Jos joku haluaa tehdä itsestään brändiä lukemalla ja esiintymällä kirjojen kanssa viehättävissä ympäristöissä, niin sehän on aivan mainiota. Parhaimmillaan se voi herättää jossakussa innon lukemisen pariin”, hän sanoo.
Sarantola-Weiss pohtii, että takavuosina esimerkiksi autojen kanssa toimittiin performatiivisesti. Autolla saatetiin haluta näyttää vaikka vaurautta.
Ylipäätään Sarantola-Weiss hieman ihmettelee joidenkin ilmiöiden syntymistä. Esimerkiksi kirjahyllyjen katoamisesta kodeista uutisoitiin paljon, vaikka tosiasiassa kirjahyllyt eivät ikinä kadonneet monista kodeista, hän huomauttaa.
Yhteishyvä kertoikin keväällä, että kirjahyllyt trendaavat taas suomalaiskodeissakin. Lisäksi painettujen kirjojen myynti on kääntynyt Suomessakin hienoiseen nousuun viime ja tänä vuonna, kertovat Suomen kustannusyhdistyksen tilastot.
Kirjojen myynnistä on haluttu tehdä helppoa esimerkiksi Prismassa, jossa arjen muiden ostosten lomassa voi käydä ikään kuin kirjakaupassa. Prismassa kirjojen myynti onkin kasvanut kirjamarkkinaa vahvemmin erityisesti vetovoimaisten uutuuksien ja lastenkirjojen myynnissä, kertoo Prisman myyntipäällikkö Mika Karvonen. Prisman verkkokaupan valikoimakin on kasvanut jo lähes 100 000 kirjaan.
Karvosen mukaan etenkin ulkomaisten, käytännössä pitkälti englanninkielisten, kirjojen myynti jatkoi kasvuaan kirjakaupoissa. Ilmiötä vahvistavat etenkin nuoret lukijat, joille sosiaalisen median kirjailmiöt ja kansainväliset hittiteokset ovat luonteva osa lukemista.
Syksyn kirjasuosituksista lisää tietoa täällä: Viisi lukusuositusta syksyn uutuuskirjojen joukosta
Ja oletko kuullut spicy-kirjojen trendistä? "Spicy" kirjallisuus on nyt ilmiö – 5 kirjasuositusta
Lukeminen on aina ollut yksityistä ja julkista
Sarantola-Weiss muistuttaa myös siitä, että vaikka lukeminen liittyy kotiin, lukemista on aina harrastettu myös kodin ulkopuolella.
”Kun esimerkiksi paikallisjunat alkoivat kulkea Helsingin keskustasta huvilakaupunkeihin, matkoilla on varmasti käytetty aikaa lukemalla.”
Enemmistö suomalaisista asui myös hyvin ahtaasti ennen 1950-lukua, jolloin kirjastoissa lukeminen oli työväenluokalle hyvin tärkeää. Yhdessä hellahuoneessa saattoi asua kokonainen perhe, joten lukurauhaa ei kotona välttämättä saanut.
Suomessa ei ole ollut pitkää kahvilakulttuuria, mutta kahvilat yhdistetään tiiviisti julkiseen lukemiseen, Sarantola-Weiss kertoo.
”Sanomalehtien lukemisen yleistyminen liittyy esimerkiksi Wienin kahvilakulttuuriin 1700-luvun lopulta lähtien.”
