Suski kiersi Suomen kaikki kansallispuistot – näitä hän suosittelee aloittelijalle
Repovesi, Hossa vai mikä? Lue vinkit, mihin aloittelevan retkeilijän kannattaa suunnata. Vinkit antaa Suomen kaikki 41 kansallispuistoa kiertänyt Susanna Oksanen.
Susanna Oksanen on kiertänyt kaikki Suomen kansallispuistot.
Kaikkien Suomen 41 kansallispuiston kiertäminen ei ole aivan tavallinen kesälomasuunnitelma. Helsinkiläinen valokuvaaja Susanna "Suski" Oksanen on kiertänyt kansallispuistoja tavoitteellisesti jo 11 vuotta. Tavoitteensa Susanna saavutti vastikään, kun hän sai listalleen viimeisen puuttuvan kohteen, Perämeren kansallispuiston.
Kansallispuistot ovat kuitenkin Suskille paljon enemmän kuin lista suoritettavista kohteista. Hän toimii Suomen Melonta- ja Soutuliiton retkimelontalähettiläänä, on hiihtovaeltanut Huippuvuorilla ja viettää suuren osan vapaa-ajastaan luonnossa.
Mutta mistä kansallispuistoihin tutustuminen kannattaa aloittaa? Pyysimme Suskia valitsemaan kuusi kohdetta, jotka sopivat myös ensikertalaisille. Tässä hänen suosituksensa.
1. Suokansallispuistot kävelijöille, kuten Kauhaneva-Pohjankangas
Suskin suosikkeja ovat niin sanotut suokansallispuistot eli kansallispuistot, joiden maisema perustuu laajan suomaisemaan. Moniin on tehty kattava verkosto pitkospuureittejä.
”Pitkospuureiteillä on helppo kulkea, ja niiltä on vaikea eksyä. Siksi ne sopivat hyvin aloittelijoille. Suosittelen retkeä erityisesti syksyllä, jolloin hyttysiä on vähemmän.”
Suskin oma suosikki löytyy Pohjanmaalta, Kauhaneva–Pohjankankaan kansallispuistosta.
”Näin siellä elämäni upeimman auringonlaskun, kun koko kansallispuisto värjäytyi punaiseksi. Tunnelma oli mieletön.”
Kauhaneva–Pohjankankaan kansallispuiston kohokohta on Kauhalammin kierros, joka tunnetaan erityisesti pitkoksista ja avarista suomaisemista. Reitillä käveltävää kertyy noin kuusi kilometriä. Osa reitistä on luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi. Se tarkoittaa, että reitti on mahdollisimman saavutettava, mutta reitillä on joitakin ominaisuuksia, jotka vaativat käyttäjältä enemmän voimaa, taitoa tai avustajaa.
”Metsähallitus on tehnyt paljon työtä kansallispuistojen saavutettavuuden eteen. Kansallispuistoissa on leveitä ja tasaisia polkuja, lankkupolkuja sekä esteettömään liikkumiseen suunniteltuja reittejä, joilla nousut ovat loivia tai niitä ei ole lainkaan. Lisäksi puistoihin on rakennettu esteettömiä katselulavoja sekä esteettömyys huomioiden toteutettuja tulentekopaikkoja.”
2. Helpot melontakohteet, Repovesi, Hossa ja Tiilikkajärvi
Kaipaatko luontoyhteyttä, mutta käveleminen ei innosta? Upea tapa tutustua kansallispuistoihin on melominen.
”Monien puistojen läheisyydessä toimii yrityksiä, joilta voi vuokrata kajakkeja tai avokanootteja myös ensikertalaisille”, Suski kertoo.
Hyvä kohde aloittelevalle melojalle on Suskin mukaan Kaakkois-Suomessa sijaitseva Repoveden kansallispuisto. Jylhät kallioseinämät, metsäiset rannat ja kirkkaat järvet tekevät maisemasta vaikuttavan.
Suomesta löytyy useita upeita kansallispuistoja. Näin kauniin näyn Suski ikuisti Tiilikkajärven kansallispuistosta.
Upeita melontakohteita löytyy toki muualtakin. Susanna suosittelee myös Kuusamossa sijaitsevaa Hossaa. Siellä sijaitsee Suomen suurin kanjonijärvi Julma-Ölkky. Sen ylitse kulkee monelle sosiaalisesta mediasta tuttu, kuvauksellinen riippusilta.
”Olen ikuistanut myös yhden parhaista luontokuvistani Hossan Muikkupuron laavun läheisyydessä, kun ensilumi satoi maiseman peitoksi”, Suski muistelee.
Myös Tiilikkajärven kansallispuisto Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla kuuluu Suskin suosikkeihin.
”Järvellä ei ole voimakkaita virtauksia tai laajoja selkiä, joten melonta on rauhallista”, Suski kuvailee.
Vaikka alueella ei ole merkittyjä melontareittejä, rantautumispaikkoja löytyy helposti, ja kohde sopii hyvin päiväretkeen tai yhdeksi yöksi vesille. Tiilikkajärvellä retkeilijää viehättävät erityisesti hiekkarannat sekä järven halki kulkeva jääkauden muovaama harju.
Onko kansallispuistoissa turvallista?
"Kyllä on, jos lähtee matkaan sulan maan aikaan, kulkee merkittyjä reittejä ja ottaa mukaan kaverin. Yksinkin voi toki lähteä reissuun. Kansallispuistoissa voi yöpyä joko ilmaisessa autiotuvassa tai vuokratuvassa. Olen löytänyt niistä samanhenkistä seuraa."
Susanna "Suski" Oksanen
3. Erämaahiihtoa aloittelijoille: Torronsuo ja Valkmusa
Talvella kansallispuistot näyttävät aivan uuden puolensa. Erityisesti suoalueet soveltuvat hyvin erämaahiihdon harjoitteluun, sillä ne ovat maastoltaan tasaisia.
”Monille soille vedetään talvisin perinteisen tyylin retkilatuja, joiden avulla voi kokeilla erämaahiihtoa turvallisesti ennen vaativampia Lapin-vaelluksia.”
Aloittelijoille Suski suosittelee Valkmusan kansallispuistoa Kymenlaaksossa sekä Kanta-Hämeessä sijaitsevaa Torronsuota, joka on Etelä-Suomen suurin lähes luonnontilaisena säilynyt keidassuo.
Suski suosittelee kiinnostuneille talviretkeilykurssia, jossa opetetaan muun muassa turvallista leiriytymistä talviolosuhteissa. Kuva Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta.
Jos harrastuksesta innostuu enemmän, kannattaa harkita talviretkeilykurssin käymistä. Talviretkeilykurssilla opetellaan muun muassa turvallista leiriytymistä talviolosuhteissa. Suski luottaa tunnelitelttaan, joka kulkee ahkion mukana ja kestää hyvin vaativatkin sääolot.
”Kurssilla opetetaan myös, miten bensakeitintä käytetään turvallisesti. Talviolosuhteissa bensakeitin on tärkeä varuste, sillä sen avulla voi valmistaa ruokaa ja kuivattaa vaatteita teltassa tai leirissä.”
Aloittelijan vinkit: Pakkaa nämä eväät ja tavarat mukaan
Kansallispuistoihin lähteminen ei vaadi erikoisvarusteita, mutta muutama perusasia kannattaa opetella etukäteen. Susanna suosittelee suunnistustaidon harjoittelua.
”Suosittelen suunnistustaidon opettelua. Retkeilijää auttavat nykyään myös monenlaiset helppokäyttöiset maastokarttasovellukset, jotka toimivat myös offline-tilassa. Toki myös power bank tai aurinkopaneelilaturi kannattaa muistaa ottaa mukaan. Myös ensiapulaukku on ehdoton”, Susanna vinkkaa.
Retkillään Susanna luottaa kevyesti kannettaviin eväisiin, kuten kuivattuun ruokaan. Suosikkeihin kuuluvat myös valmisruokasäilykkeet, kasvisproteiinipalat, nuudelit, energiakarkit, vadelmasuklaa, soijarouhe sekä maapähkinävoilla voidellut riisikakut.
