Kysy puolisolta nämä rahakysymykset – Se voi muuttaa parisuhteenne
Rakastuneena voi jäädä tärkeitä perusasioita puhumatta. Käy tärkeä keskustelu nyt!
Raha on asia, josta monet pariskunnat saavat riidan aikaiseksi. Erimielisyyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset tavat käyttää rahaa. Onpa tuo nyt tuhlari! Tai miksi pienestäkin ostoksesta toisen hyväksi pitää pyytää korvaus MobilePaylla? Aika pihiä käytöstä.
Maarit Lassander on rahaan perehtynyt psykologi. Hänen kokemuksensa mukaan pariskuntien rahariidat johtuvat usein erilaisista taustoista.
”Me tulemme erilaisista lähtökohdista, ja siksi parisuhteen osapuolilla on usein erilainen rahasuhde”, hän tiivistää.
Tulevan kumppanin rahasuhde ei myöskään usein ole kovin näkyvä asia. Kun parisuhde on aluillaan, harva keskustelee rahasta.
”Monien muiden elämänalueiden suhteen vertaillaan vaikka kokemuksia. Raha ja rahankäyttö voivat kuitenkin jäädä enemmän piiloon. Voi olla vaikeaa nähdä toisen näkökulmaa rahankäyttöön tai millaisia ajatuksia rahasta on.”
Rahankäyttö voi paljastua erilaiseksi
Ajan myötä parisuhteessa voi käydä ilmi, että rahankäyttö ja suhtautuminen rahaan ovat vallan erilaisia.
”Voi olla vaikkapa jokin lomamatka, jossa huomaa, että toinen käyttääkin rahaa ihan eri tavalla kuin on itse tottunut käyttämään”, Lassander havainnollistaa.
Siinä missä itse haluaa syödä budjettipaikoissa, kumppani haluaakin syödä kolmen ruokalajin illallisia viineineen.
Kolmen ruokalajin perään olevaa kumppania ei kuitenkaan voi sanoa tuhlailevaksi ja budjettisyöjää säästäväiseksi. Säästäväisyys ja tuhlailevaisuus voidaan määritellä hyvin erilaisilla tavoilla, Lassander muistuttaa.
”Se, mikä toisesta voi tuntua hyvin luonnolliselta, voi toisesta tuntuakin pihiltä ja tiukalta”, hän sanoo.
Kun raha-asioista ei ole alun perin puhuttu, käsitykset siitä, mikä on normaalia tai mihin pitäisi pyrkiä, voivat olla hyvin erilaiset.
Keskustele rahasta lempeällä otteella
Kun rahasta haluaa keskustella, kannattaa laittaa jäitä hattuun. Kumppania ei ainakaan kannata ryhtyä syyttelemään, Lassander painottaa.
”Se voi lopettaa keskustelun lyhyeen.”
Oman rahankäytön kyseenalaistaminen voi tuntua toisesta pahalta. Meillä jokaisella on oma suhteemme rahaan, ja siihen vaikuttavat myös monet tiedostamattomat tekijät.
”Mukana voi olla asioita, joita emme ole ikinä kyseenalaistaneet. Olemme kaikki ikään kuin omassa kuplassamme sen suhteen”, Lassander sanoo.
Esimerkiksi lapsuudenkodin rahakasvatus vaikuttaa siihen, miten rahan kokee aikuisena. Lapsuudenkodissa on voinut olla vaikkapa rahaan liittyvää turvattomuutta, mikä taas on voinut tehdä lapsesta aikuisena hyvin säästäväisen.
Vaikka puolison erilainen rahankäyttö ärsyttäisi, kumppanin rahasuhdetta kannattaa pyrkiä ymmärtämään.
”Se voi auttaa suhtautumaan empaattisemmin ja suvaitsevammin kumppaniin. Kannattaa myös muistaa, ettei välttämättä ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa suhtautua rahaan”, Lassander sanoo.
Yhteinen näkemys tai keskitie voi silti löytyä keskustelemalla.
”Yhdessä voi pohtia, voisimmeko löytää jonkin yhteisen vision rahan suhteen.”
Mitä kumppani ajattelee velasta ja asuntolainasta?
On joitain hetkiä, joissa keskustelu rahasta voi olla erityisen luontevaa. Esimerkiksi käy tilanne, jossa ollaan isojen päätösten äärellä, Lassander sanoo. Haluammeko me ottaa asuntolainaa vai emme?
”Silloin on hyvä hetki jutella toisen kanssa siitä, mitä hän rahasta ylipäätään ajattelee. Mitä velka on, mitä velka hänelle merkitsee ja paljonko velkaa on sopiva määrä?”
Kumppanin kanssa kannattaa puhua myös siitä, millaista puskuria toinen pitää sopivana. Miten valmistaudumme siihen, jos tulee taloudellisesti tiukempi tilanne?
Myös yhteisten rahallisten tavoitteiden asettaminen on Lassanderista hyvä idea. Se voi auttaa yhteisen tulevaisuuden suunnittelussa.
”Voi olla isoja ja pieniä tavoitteita. Välitavoitteet voivat olla konkreettisempia ja selvemmin mitattavissa euroissa.”
Tavoitteisiin voi päästä eri tavoin, Lassander muistuttaa.
”Toinen voi tavoitella samaa tavoitetta eri tavalla. Se pitäisi sallia. Hän saattaa säästää vaikkapa eri asioista.”
Kumppani voi esimerkiksi haluta syödä työpaikkalounaat ulkona, koska se on hänelle tärkeää. Samalla hän on valmis nipistämään jostakin muusta kulusta.
”Kannattaa myös hyväksyä, ettemme luultavasti koskaan pääse tilanteeseen, jossa rahankäyttö olisi täysin identtistä. Tärkeämpää on, että perustavoite olisi molemmille selvä”, Lassander sanoo.
Tavoite voi olla vaikkapa omarahoitusosuuden säästäminen asuntokauppaa varten.
Haluatko ymmärtää kumppanisi rahasuhdetta? Ota avuksi Maarit Lassanderin kysymyslista
Miten lapsuudenperheessäsi on suhtauduttu rahaan ja käytetty rahaa?
Miltä taloudellinen tilanne lapsuudenperheessäsi on tuntunut?
Millaisia ovat ensimmäiset muistosi omasta rahankäytöstäsi?
Millaisia tavoitteita sinulla on omassa elämässäsi taloudelliselle tilanteelle tai turvallisuudelle?
Minkä näet rahan suhteen mahdollisena?
Minkä näet rahan suhteen ehdottoman tarpeelliseksi – mikä on se minimi, mitä elämässä pitää olla?
Millainen taloudellinen riskinotto on mielestäsi hyväksyttävää?
Mitä ajattelet lasten talouskasvatuksesta?
Lue lisää:
Uusimmat jutut sähköpostiisi