Syötkö usein valmisruokia? Suositko ruoanlaitossa trendikkäitä erikoissuoloja? Puuttuvatko ruokavaliostasi maitotuotteet ja kala? Jos vastasit kyllä, saatat kuulua niihin suomalaisiin, jotka saavat Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitearvoihin verrattuna liian vähän jodia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lievä jodinpuute on yleistynyt Suomessa viime vuosina.
Jodia tarvitaan ihmisen elintoiminnoille tärkeiden kilpirauhashormonien valmistuksessa. Kilpirauhashormonit säätelevät muun muassa perusaineenvaihduntaa sekä normaalia kasvua ja kehitystä. Jodinpuutoksen seurauksena voi olla kilpirauhasen liikakasvu eli struuma.
Struuma oli yleinen terveysongelma Suomessa vielä 1940-luvulla. Ongelma hävisi, kun jodia ryhdyttiin lisäämään ruokasuolaan ja tuotantoeläinten rehuun. Näin suomalaisten jodin saanti nousi vuosikymmeniksi riittävälle, jopa runsaalle tasolle.
Jodioidun suolan lisäksi ruokavaliomme keskeisimmät jodinlähteet ovat maito ja maitovalmisteet, kananmuna ja kala. Maitovalmisteiden ja kananmunien jodipitoisuus on seurausta tuotantoeläinten rehujen jodioinnista. Jodia annetaan myös luomueläimille täydennysrehuna, sillä sen antaminen on tärkeää eläinten hyvinvoinnin ja terveyden takia. Kala puolestaan sisältää jodia luontaisesti.
Miksi jodinsaanti on Suomessa viime vuosien aikana heikentynyt? Syynä ovat ruoka- ja ruoanlaittotottumusten muutokset.
"Suolan käyttö on vähentynyt kotikeittiöissä, kuten ravitsemussuosituksissakin neuvotaan. Monet suosivat nykyään myös erikoissuoloja, kuten sormi- ja merisuolaa, joihin jodia ei tavallisesti lisätä. Valmisruokia syödään aikaisempaa enemmän, mutta elintarviketeollisuus ja monet ruokapalveluyritykset ovat pitkään käyttäneet pääosin jodioimatonta suolaa", summaa THL:n erikoistutkija Iris Erlund.
Suosi maitovalmisteita ja kalaa
Jodin päivittäinen tarve ei ole suuri, sillä aikuisten saantisuositus on vain 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Määrä täyttyy, kun syö ja juo ravitsemussuositusten mukaisesti. Maito ja maitotuotteet ovat suomalaisille merkittävin jodin lähde, joten niitä on hyvä käyttää päivittäin. Lisäksi kala-ateria 2–3 kertaa viikossa auttaa saavuttamaan joditavoitteen.
"Suolankäyttöä tulee vähentää, sillä saamme ruokavaliostamme edelleen liikaa suolaa. Käytettävän suolan tulisi kuitenkin olla jodioitua", Erlund neuvoo.
Raskaana olevien ja imettävien naisten jodintarve on muita suurempi, joten heidän tulee erityisesti kiinnittää huomiota jodinsaantiin. Myös eläinkunnan tuotteita välttävät vegaanit saavat ruoasta todennäköisesti liian vähän jodia, sillä heidän ruokavaliostaan puuttuvat tärkeimmät jodin lähteet eli maitovalmisteet, kala ja kananmuna. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee vegaaneille ja maidotonta ruokavaliota noudattaville jodia sisältävän monivitamiinivalmisteen käyttöä. Vahvoja merilevävalmisteita ei sen sijaan kannata käyttää, sillä niiden jodipitoisuus voi olla haitallisen korkea.
"Myös jodin liikasaanti aiheuttaa ongelmia kilpirauhasen normaalille toiminnalle", Erlund painottaa.
Terveysongelmia ehkäistään ennalta
Erlund muistuttaa, että jodin saannin vähentyminen ei vielä tarkoita terveysongelmia. Jodin fysiologinen tarve vaihtelee yksilöittäin. Tämä on otettu huomioon ravitsemussuosituksissa, jotka laaditaan aina täyttämään ravintoainetta kaikkein enitenkin tarvitsevien tarpeet.
"Meillä ei ole tällä hetkellä mitään viitteitä siitä, että jodin puutoksesta aiheutuvat terveysongelmat olisivat lisääntyneet Suomessa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut uuden suosituksen toimenpiteistä, joilla väestön jodin saantia parannetaan niin, ettei mitään ongelmia tulisikaan", Erlund kertoo.
Helmikuussa annetun suosituksen mukaan sekä kotitalouksissa että joukkoruokailussa tulisi käyttää suolaa, jonka jodipitoisuus on 25 mikrogrammaa grammaa kohti. Myös elintarviketeollisuuden toivotaan vähitellen siirtyvän jodioidun suolan käyttöön. Ensimmäisenä jodioitu suola on tarkoitus ottaa käyttöön leipomoissa.
"Leivän jodioinnista on kansainvälisesti hyvät kokemukset, sillä siitä hyötyy suuri osa väestöstä. Täysjyväleipä kuuluu suositeltavaan ruokavalioon, ja sen käyttöä voidaan lisätä", Erlund sanoo.
Ravitsemusneuvottelukunta korostaa, että jodioidun suolan käyttöönotto ei lisää liikasaannin riskiä millään väestöryhmällä. Jodioidun suolan käyttöönottoa joukkoruokailussa ja elintarviketeollisuudessa on tarkoitus seurata kyselyin ensi vuoden aikana.