Oululainen eläkeläinen Paavo Vuorento kysyy, mitä tehdä, jos epäilee, että pankin viestiltä näyttävä onkin huijaus. Näin vastaa S-Pankin riskienhallintapäällikkö Juha Nieminen.
Oululainen eläkeläinen Paavo Vuorento miettii monen muun tavoin, miten huijausviesteihin pitäisi suhtautua.
Huijausviesteillä kerätään pankkitunnuksia, pankkikortin tietoja ja henkilötietoja rikollisiin tarkoituksiin kuten laittomiin rahansiirtoihin. Sähköposti on yleisin tapa ottaa yhteyttä, mutta rikolliset hyödyntävät kaikkia viestintävälineitä. Poliisiksi tekeytyneitä huijareita on nähty kotiovellakin.
Lähettäjän sähköpostiosoite tai viesti voi olla epämääräinen, mutta yleensä huijausviestit laaditaan virallisen näköisiksi, jotta ne olisi hankala tunnistaa. Täytyy miettiä joka viestin kohdalla, miksi tietoa kysytään eikä esimerkiksi korttitietoja pidä luovuttaa kyselyihin. Huijausviesteissä on usein kilpailuja ja tarjouksia: jos joku tarjous tuntuu liian hyvältä, se todennäköisesti on sitä.
Ole yhteydessä lähettäjään, kuten pankkiin, ja tarkista, onko kyseessä rehellinen viesti. Älä kysy sitä viestin tarjoamia linkkejä pitkin vaan kirjoita itse esimerkiksi pankin nimi selaimen osoitekenttään tai etsi puhelinnumero ja soita. Ylipäätään epämääräisen oloisia linkkejä tai liitteitä ei pidä klikkailla.
Ilmoita välittömästi pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluihin. Osoitteessa s-pankki.fi on lisää ohjeita turvalliseen pankkiasiointiin. Myös oman laitteen tietoturvasta tulee huolehtia.
