Voiko kananmunaa syödä päivittäin? Onko siinä liikaa kolesterolia? Selvitimme kananmunan ravitsemusfaktat | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Voiko kananmunaa syödä päivittäin? Onko siinä liikaa kolesterolia? Selvitimme kananmunan ravitsemusfaktat

Kananmuna on käyttöominaisuuksiltaan ja ravintosisällöltään yksi monipuolisimmista raaka-aineista.

Kananmuna on käyttöominaisuuksiltaan ja ravintosisällöltään yksi monipuolisimmista raaka-aineista.

Kanamunan ravintosisällössä mietityttää moni asia. Kokosimme faktat ja kysyimme kananmunien syönnistä asiantuntijoilta.

Jaa Somessa
Teksti
Krista Korpela-Kosonen
Kuvat
Getty Images

Kananmuna on käyttöominaisuuksiltaan ja ravintosisällöltään yksi monipuolisimmista raaka-aineista. Se sisältää lähes kaikkia ihmisen tarvitsemia ravintoaineita kuitua ja C-vitamiinia lukuun ottamatta.

Kananmuna sijoittuu lautasmallissa samaan lohkoon kuin liha, kala ja kasviproteiinin lähteet. Kanamuna sisältääkin runsaasti proteiinia. Sen proteiineista ihmisen elimistö saa käyttöönsä kaikkia välttämättömiä aminohappoja, joita tarvitaan uusien proteiinien muodostamiseen.

Kananmunan rasva on pakattu keltuaiseen. Keskikokoisessa kananmunassa on noin viisi grammaa rasvaa, josta 2/3 on tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa ja 1/3 tyydyttynyttä, kovaa rasvaa. Hiilihydraatteja kananmunassa ei juurikaan ole.

Yhdestä kananmunasta saa energiaa noin 75 kilokaloria riippuen munan painosta. Kanamuna sisältää monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita. Se on erityisesti hyvä D- ja B12-vitamiinin sekä jodin ja seleenin lähde.

Useimmat ihmiset voivat syödä kananmunaa päivittäin

Keskikokoisen kananmunan keltuaisessa on kolesterolia noin 200 milligrammaa. Perusterveen ihmisen ei tarvitse rajoittaa kananmunien käyttöä kolesterolin takia, sillä suurimmalla osalla ihmisistä ruoan kolesteroli vaikuttaa vain vähän veren kolesterolipitoisuuteen.

Noin kolmanneksella suomalaisista on sellainen perimä, että syödyn ruoan kolesteroli voi nostaa merkittävästi veren haitallista LDL-kolesterolipitoisuutta. Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa kananmunan käytöllä ei ole havaittu haitallisia terveysvaikutuksia edes perinnöllisesti alttiilla henkilöillä.

Ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että tehdyissä tutkimuksissa ei saatu tietoa yhtä päivittäistä kananmunaa suurempien käyttömäärien yhteydestä sairauksien riskiin.

"Suurin osa ihmisistä voi hyvin syödä ainakin yhden kananmunan päivittäin. Meidän tutkimustemme perusteella ei voi sanoa mitään suurempien käyttömäärien pitkäaikaisista terveysvaikutuksista. Kanamunien käyttöä on hyvä rajoittaa, jos kolesteroli on koholla tai on jo todettuja sydänsairauksia", Virtanen toteaa.

Riskiryhmille 3‒4 kananmunaa viikossa

Ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa Sydänliitosta kertoo, että noin 3‒4 kananmunaa tai keltuaista viikossa on sopiva käyttömäärä henkilöille, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia tai kohonnut veren kolesterolipitoisuus.

"Yksittäisen elintarvikkeen määrälliset suositukset ovat aina suuntaa-antavia, sillä kaikki syömiset vaikuttavat ruokavalion ravitsemukselliseen laatuun. Kanamunan lisäksi kolesterolia on muissakin eläinperäisissä elintarvikkeissa, erityisesti lihassa ja rasvaisissa maitovalmisteissa. Myös rasvan laatuun ja kuidun saantiin pitää kiinnittää huomiota", Pusa tarkentaa.

Kananmunan koliini voi edistää muistia

Kolesterolin lisäksi kananmunan keltuaisessa on karotenoideihin kuuluvia luteiinia ja kseaksantiinia, joiden arvellaan olevan hyväksi silmien terveydelle. Erityisen kiinnostava yhdiste on keltuaisen sisältämä koliini. Se on elimistölle välttämätön ravintoaine, joka esiintyy ruoassa erilaisina yhdisteinä.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa kananmunien käytön on huomattu olevan yhteydessä pienentyneeseen dementian ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Jyrki Virtasen mukaan yksi mahdollinen yhteyttä selittävä tekijä on kananmunan koliiniyhdiste, fosfatidyylikoliini.

Virtanen kertoo, että koliinin tiedetään vaikuttavan muun muassa muistitoimintoihin. Sitä tarvitaan elimistössä esimerkiksi hermoston välittäjäaineen, asetyylikoliinin, valmistamiseen.

Itä-Suomen yliopiston tutkimukset osoittavat yhteyden kananmunien käytön ja pienentyneen diabetes- ja dementiariskin välillä. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että pienentynyt sairastumisen riski johtuu juuri kananmunien käytöstä. Sitä tulisi Virtasen mukaan seuraavaksi selvittää kokeellisissa tutkimuksissa.

Lähteet: Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Siipikarjaliitto

Lue lisää supermunasta:

Julkaistu: 25.3.2020
Muokattu: 25.3.2020
Jaa Somessa