"Meidän unelmakotimme on Kalliossa, vuonna 1961 rakennetussa talossa. Olemme asuneet talossa jo kymmenen vuotta ja viihtyneet todella hyvin.
Tämän vuoden alussa meillä kävi mieletön tuuri: Saimme ostaa kotitalomme ylimmästä kerroksesta isomman asunnon, 98 neliötä! Monta vuotta olimme etsineet isompaa asuntoa, mutta mikään ei natsannut. Emme edes osanneet kuvitella, että uusi koti löytyisi omasta talosta.
Emme edes osanneet kuvitella, että uusi koti löytyisi omasta talosta.
Teimme ison remontin kahdessa kuukaudessa. Pyrimme säilyttämään asunnon alkuperäisen kuusikymmentäluvun hengen, vaikka remontoimme kaiken. Meillä on seinästä seinään -ikkunat ja kaksi parveketta, joilta näkyy Helsingin maamerkkejä: Eduskuntatalo, monta kirkkoa ja Suomenlinnan majakka.
Muutto talon sisällä oli helppo. Saunavuorokin säilyi ennallaan.
Kun saimme Nuutti-pojan reilut kuusi vuotta sitten, kävimme katsomassa pientaloja. Nopeasti meille selvisi, että Kalliossa on kaikki, mitä tarvitsemme ja haluamme.
Kallio on ollut meille hirveän hyvä ympäristö asua. Aina, kun menee ovesta ulos kadulle tai puistoon, näkee tuttuja ja saa porista. Tuntuu kuin asuisi pikkukylässä, mutta silti keskellä kaupunkia.
Autoa tarvitsemme lähinnä mummola- ja mökkireissuille.
Ehkä tämä on sitä kalliolaista elämäntapaa. Täällä arvostetaan luontoa ja vihreitä arvoja. Ympärillä asuu ystäviä ja muita samanhenkisiä lapsiperheitä. Nuutti on syntynyt Kallioon, täällä ovat hänen kaverinsa ja koulunsa. Meri ja puistot ovat lähellä.
Pyöräilemme tai kävelemme melkein kaikkialle. Ajan usein työmatkani Bulevardille Alepa-pyörällä. Autoa tarvitsemme lähinnä mummola- ja mökkireissuille.
Periaatteessa voimme asua tässä kodissa vaikka kuinka pitkään. Ei tarvitse etsiä remonttikohdetta eikä isompaa kotia. Koti tuntuu aika täydelliseltä. Nyt ei tarvitse katsoa eteenpäin, vaan voi nauttia juuri tästä hetkestä elämässä."
Lue myös
Näin suomalaiset haluaisivat asua - tunnistatko itsesi?
Anni, 36, asuu yksin maalla: "Minulla on kotina huvikumpu ja kotieläinpuisto
