Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Edullinen ruoka

Kasvisruoka

Leivonnaiset

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Kevään juhlat

Vappu

Äitienpäivä

Juhlat

Valmistujaiset

Grillaus

Kisaeväät

Salaatit

Lue näköislehti

Neuleohjeet

Maakuntasukat

Villasukan kantapää x 3

Helpot lapaset x 3

Avantouimarin asusteet

Helppo kauluri

Solmupanta

Palmikkopipo

Neulojan taukojumppa

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Palaute

Edut ja vinkit

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

__Heinäkuun 2018 matkustajamäärä oli 29 % edellisvuotta korkeampi__

***

__Alkuvuoden 2018 matkustajamäärä on kasvanut kaikkiaan 17 % viime vuodesta__
	


Anni Vanamo

Eckerö line logo new.svg

Eckerö Line Kadri Ulper

CASE: Eckerö Line

Eckerö Line halusi rakentaa laivaruokailun ja Buffet Eckerön myönteistä mielikuvaa ja tunnettuutta, sekä tuoda esiin herkullisten kattausten takaa löytyviä ihmisiä ja heidän ammattitaitoaan.

Tavoite

Nostimme esiin huipputason ammattitaitoa kurkistamalla laivan keittiöön m/s Finlandian Chef De Cuisine Tuomas Sillanpään johdolla. Piintyneitä buffet-mielikuvia ravisteltiin myös Yhteishyvän Facebookissa toteutetulla kisalla. 

Ratkaisu

Monikanavaiset sisällöt julkaistiin porrastetusti Yhteishyvän eri kanavissa. Sisällöillä konkretisoitiin buffet-ruokailijan mahdollisuuksia koostaa juuri itselleen sopivia, kauniisti aseteltuja annoksia ja menukokonaisuuksia. 

Tulokset: Ilmoitustutkimuksen mukaan Yhteishyvän printissä julkaistun Eckerö-natiiviartikkelin huomio- ja lukuarvot olivat huomattavasti muita saman lehden ilmoituksia korkeammat. Siitä myös pidettiin enemmän ja se lisäsi kiinnostusta enemmän. Tavoittavin Facebook-postaus saavutti yli 61 000 silmäparia. 

Toteutus

Ilmoitustutkimuksen mukaan Yhteishyvän printissä julkaistun Eckerö-natiiviartikkelin huomio- ja lukuarvot olivat huomattavasti muita saman lehden ilmoituksia korkeammat. Siitä myös pidettiin enemmän ja se lisäsi kiinnostusta enemmän. Tavoittavin Facebook-postaus saavutti yli 61 000 silmäparia. 

Tulokset

Nainen vaatekirpputorilla, jossa on paljon erilaisia vaatteita rekeissä. Hänellä on kädessään kengät ja vaatteeita.

YH0224 kolme tapaa verkko paakuva 2400x1350

Sirkku löysi euron housut, Anne arvostaa markettimuodin helppoutta – Näin suomalaiset shoppailevat vaatteita

Mikä painaa vaakakupissa, kun maailma on täynnä vaatteita ja tyylejä? Ratkaiseeko brändi, hinta vai vastuullisuus?

Yksi käyttää rahaa merkkivaatteisiin, toinen suosii helppoa ja käytännöllistä markettimuotia ja kolmas löytää vaate-aarteensa käytettyinä.

Kolme suomalaista kertoo, millaisia vaatteita ostaa ja miksi.

__Sirkku Miikkulainen__, 34, osti viimeksi mustat, korkeavyötäröiset verkkarit. Hän maksoi niistä euron. Helsinkiläisen Miikkulaisen mukaan housut käyvät mihin tahansa tilanteeseen ja tyyliin. Hän oli etsinyt monikäyttöisiä housuja jo pitkään, kunnes ne löytyivät viimein riihimäkeläiseltä kirpputorilta.

Keskustelu vaateteollisuuden epäekologisuudesta on siivittänyt käytettyjen vaatteiden suosiota ja niiden imago onkin kohentunut. Monet second hand -vaatteita myyvät paikat ovat nykyään siistejä pikkuputiikkeja. Second hand -aarteet ovat löytäneet paikkansa myös Helsingin ja Tampereen Sokos-tavarataloista kokonaisina Emmy-osastoina.

Bränditietoiset nuoret ostavat mielellään second hand -vaatteita, sillä käytetty merkkivaate voi maksaa murto-osan uuden vaatteen hinnasta.

Miikkulainen ostaa lähes kaikki vaatteensa käytettynä, sillä hän ei halua kuluttaa pikamuotia. Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeimpiä syitä hankkia vaatteet kirpputoreilta.

”Pikamuotibisnes on likaista ja epäekologista. Jos ostan jotain uutena, haluan olla varma, että vaate on tehty inhimillisissä oloissa ja työstä maksettu kunnon korvaus.”

Toinen tärkeä syy käytettynä ostamiseen on raha. Miikkulainen on tällä hetkellä pääasiassa pienen lapsen kanssa kotona eikä halua kuluttaa vaatteisiin suuria summia. Hän arvioi käyttävänsä vaatteisiin noin 20 euroa kuukaudessa.

”Ainakaan enempää ei mene.”

Summa on roimasti vähemmän kuin keskivertosuomalaisella. Vuonna 2022 suomalainen käytti vaatteisiin keskimäärin 732 euroa vuodessa eli 61 euroa kuukaudessa.
Kirppiksillä kiertely on Miikkulaiselle myös harrastus, joka alkoi opiskeluaikana. Tuolloin rahaa oli vähän ja vaateteollisuuden eettisyys alkoi kiinnostaa.

Miikkulaisen tyyli oli nykyistä boheemimpi, ja hän osti vaatteita paljon. Nykyään ostopäätökseen vaikuttaa yhä enemmän vaatteen käytännöllisyys ja klassisuus. 

”Pyrin ostamaan vähemmän ja ajattomampaa. Joskus mukaan tarttuu toki räikeitäkin löytöjä.”

Miikkulainen suosii pienten kaupunkien kirppistarjontaa. Hän on tehnyt löytöjä pikkurahalla esimerkiksi Riihimäen, Forssan ja Hämeenlinnan kirpputoreilta.

Miikkulainen käyttää myös verkon kauppapaikkaa Toria varsinkin silloin, kun hän etsii jotain tiettyä vaatekappaletta.

”Jos haluan hankkia esimerkiksi Marimekon vaatteen, katson ensin, löytyykö se käytettynä. Melkein aina löytyy.”

Kirppistely säästää rahaa ja maapalloa 

Salossa asuvan __Anne Korpisen__, 49, viimeisin vaatehankinta oli pitkä, musta sifonkitunika. Se tarttui mukaan Prismasta, josta Korpinen vaatteensa pääasiassa ostaa. Hän tykästyi tunikaan, sillä vaate on ajaton ja monikäyttöinen. Tunika maksoi noin 12 euroa.

Korpisen tapaan moni muukin suomalainen ostaa vaatteensa marketeista. Viime vuosien kuluttajatutkimuksissa marketit ovat kirineet vaatekauppojen ohi suosituimmiksi vaatteiden ostopaikoiksi.

Markettimuodissa Korpista viehättää helppous. Vaatevalikoiman voi käydä katsomassa samalla, kun tekee viikon ruokaostokset.

”Vaatteiden esillepanot houkuttelevat kurkkaamaan tarjonnan ohimennen. Voin katsella vaatteita rauhassa, mutta saan myös apua halutessani.”

Korpinen on aikoinaan työskennellyt Prisman muotiosastolla myyjänä. Hän aloitti vuonna 2006 ja seurasi yli kymmenen vuotta markettimuodin muutosta.

Markettivaatteilla oli pitkään stigma. Jos joku kehui marketista ostettua vaatetta, kantaja saattoi sanoa vähätellen, että vaate on vain marketista.

Nyt vaatevalikoima on marketeissa aikaisempaa laajempi ja rekissä saattaa roikkua yhteistyömallistoja ja suomalaista designia. Prismasta voi ostaa muun muassa Globe Hopen ja Nanson vaatteita.

”Nykyään moni muukin ostaa vaatteensa marketista, eikä se ole kovin erikoista”, Korpinen sanoo.

Hän käyttää arvionsa mukaan vaatteisiin 0–150 euroa kuukaudessa. Summa vaihtelee, sillä Korpinen ei osta vaatteita joka kuukausi. Hinta on hänelle yksi merkittävä syy ostopäätökseen.

”Jos hyvännäköinen vaate maksaa alle 50 euroa, ostan sen. Jos hinta taas on lähempänä sataa euroa, harkitsen tarkemmin.”

Hinta ohjaa vahvasti suomalaisten vaatehankintoja. Kiristynyt taloudellinen tilanne ja hintojen nousu ovatkin saaneet monet karsimaan vaateostoksista.

Ostotilanteessa Korpinen kurkkaa usein myös vaatteen materiaalilapun. Käytössä viskoosi ja polyesteri ovat osoittautuneet kestävimmiksi. Kierrätyspuuvillaisia collegevaatteita Korpinen välttelee, sillä kangas menee hänen kokemuksensa mukaan nopeasti epäsiistin näköiseksi.

”En halua ostaa kertakäyttövaatetta.”

Vaatteiden valmistusmaihin Korpinen ei ole kovin paneutunut.

”Luotan, että iso toimija huolehtii, että asiat ovat tuotantoketjussa kunnossa”, hän sanoo.

Myös kierrätys kuuluu Korpisen tapoihin. Jos vaate ei ole päässyt pariin vuoteen käyttöön, hän vie sen surutta kirpputorille tai lahjoittaa eteenpäin.

Markettimuodista hävisi stigma

Turkulaisen __Arja Hellstenin__, 76, viimeisin ostos oli A-linjainen tunika paikallisesta putiikista. Hellsteniä viehättivät vaatteessa kotimaisuus, iloiset värit ja taskut. Hän maksoi tunikasta 180 euroa.

Hellsten rakastaa pukeutua väreihin. Hän pitää laadukkaista, aikuisille suunnatuista vaatteista.

”En halua pukeutua mummomaisesti. Olen mieleltäni ikuinen pikkulikka.”

Hellstenin ikäryhmä on vaatealan sokea piste. Vaateteollisuutta kiinnostaa nuoriso, vaikka nykyiset eläkeläiset ovat yhtä tottuneita kuluttamaan.

Hellsten on aina ollut kiinnostunut vaatteista. Viime vuosina hän on vähentänyt vaatteiden ostelua ympäristösyistä. Nykyään hän hankkii uusia vaatteita muutaman kerran vuodessa.

”Etsin aikaa kestäviä vaatteita. Pintamuodista en ole kiinnostunut”, Hellsten sanoo.

Hänelle tärkeintä vaatteen valinnassa ovat istuvuus ja itselle sopivat värit. Kun vaatteen pukee päälle, sen täytyy tuntua hyvältä.

”Yleensä tunnen ja näen heti, että tämä on minun vaatteeni.”

Jos vaate miellyttää, Hellsten katsoo seuraavaksi hintaa. Noin 200 euron vaate on jo kipurajoilla, ja ostopäätös vaatii harkintaa.

”Mieluiten hinta saisi olla noin sata euroa.”

Hellsten käyttää vaatteisiin kuukausitasolla arviolta 80–100 euroa.
Laadukkaat vaatteet kestävät myös seuraaville käyttäjille. Hellsten on lahjoittanut esimerkiksi vanhoja Marimekon Jokapoika-paitojaan tyttärensä opiskelijaikäiselle kummitytölle.

”Hän oli paidoista ikionnellinen. On ihanaa, että vaate kelpaa seuraavillekin sukupolville.”

Kaikilla ei ole varaa kuluttaa vaatteisiin suuria summia. Hellsten onkin huomannut, että ikätoverit kaipaavat edullisia arkivaatekauppoja, josta voisi ostaa aikuiselle sopivia mutta ajanmukaisia vaatteita.

”Useimmat eläkeikäiset eivät halua mummovaatteita. Tässäkin iässä voi pukeutua nuorekkaasti ja antaa pukeutumisen tuoda iloa päivään.”  

Laatuvaatteet kestävät sukupolvelta toiselle

*Juttua varten on haastateltu myös kulutustutkija Terhi-Anna Wilskaa.*

Lue myös

Vegaaninen hampurilainen ja chimichurri-hampurilainen pöydällä.

Astetta paremmat burgerit

Nyt on astetta paremmat burgerit! Pehmeiden briossisämpylöiden välissä on meheviä makuja

Maukkaat ja mehevät kikhernepihvit ovat vegaanisten hampurilaisten tärkein osa ja hyvänä kakkosena tulevat itse tehdyt sämpylät.

Vegaaniset sämpylät onnistuvat käyttämällä kaurajuomaa ja vegaanista margariinia. Sämpylöiden voiteluun kannattaa hyödyntää kikhernepakkausten liemi, joka tekee sämpylöiden pinnasta kauniin kiiltävän ja ruskistuneen uunissa paistamisen aikana.

Kikhernepihvien massa onnistuu helpoiten sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa, jossa kaikki ainekset jauhoja lukuun ottamatta soseutetaan tasaiseksi. Jauhot sekoitetaan joukkoon käsin ja massan annetaan turvota jonkin aikaa, jotta pihvit on helppo muotoilla ja paistaa ehjänä.

Kun aurinkokuivatuilla tomaateilla sekä savupaprikalla ja oreganolla maustetut pihvit yhdistetään pehmeiden sämpylöiden välissä avokadomajoneesiin, astetta parempi vegaaninen purilainen on valmis.

Pirteä avokadokastike ja pihvien savuisuus ihastuttavat vegehamppareissa

Kun hampurilaisessa yhdistyy pehmeä briossisämpylä, mehevä jauhelihapihvi ja pikantti chimichurrimajoneesi, kesän ykkösburgerin titteli on jaettu.

Kuohkea sisus, tasaisen kiiltävä pinta ja makeahko maku tekevät briossisämpylöistä täydellisen valinnan runsaasti makua sisältäviin chimichurri-burgereihin. Onnistuneen briossin takaa erittäin huolellinen vaivaus, kärsivällinen kohotus ja reilu määrä voita taikinassa. 

Jauhelihapihvien mausteeksi riittää suola ja pippuri, sillä majoneesissa on makua runsaasti.
Chimichurri on yrttinen kastike Etelä-Amerikasta, ja nyt sen maut toistuvat hampurilaisen väliin laitettavassa majoneesissa.

Majoneesin joukkoon soseutetaan valkosipulia, chiliä sekä kokonaiset ruukut lehtipersiljaa ja korianteria. Punaviinietikka antaa kastikkeelle juuri sopivan hapokkaan puraisun.

Tämä mehevä kokonaisuus vie kielen mennessään!

Kuohkea briossi nostaa hampurilaisen seuraavalle tasolle

Järjestä hampparibileet

Pimientos de padron -paprikoita vaaleanpunaisella taustalla.

Pimientos de padron 

Padron-paprikat ovat täydellisiä naposteluun ja kesäruokien lisukkeeksi

Padron-paprikat ovat Espanjan lounaisosissa sijaitsevan Padronin kaupungin nimikkoruoka.

Padronit ovat pieniä, noin viiden sentin pituisia vihreitä paprikoita. Paprikat kerätään, kun ne ovat vielä pieniä ja raakoja. Kypsien paprikoiden väri olisi punainen ja maku selvästi voimakkaampi. Vihreät paprikat ovat maultaan mietoja ja ne syödäänkin kantaa lukuun ottamatta kokonaan, siemeniä myöten. Huhun mukaan joka kymmenes paprika on tulinen, mutta huhun todenperäisyys jääköön herkuttelijan omalle vastuulle selvittää.

Padronit ovat tuttu näky tapas-pöydässä ja ne valmistetaan kuumassa öljyssä paistamalla. Helppo ja nopea valmistustapa tekee näistä täydellisen naposteluherkun illanviettoon tai vaikka leffaherkuksi kotisohvalle.


Huuhtele ja kuivaa paprikat hyvin huolellisesti. Pimientos de Padronit paistetaan kuumassa öljyssä, joka roiskuu herkästi, jos joukkoon joutuu vettä. Paprikoita on tarkoitus paistaa niin pitkään, että niiden kuori mustuu, ”nousee rakoille” ja paprika pehmenee. Tämä vie noin 5 minuuttia.

Padron-paprikat voi myös grillata! Huuhtelemisen ja kuivaamisen jälkeen ne kannattaa sivellä öljyllä ja sen jälkeen grillata muutaman minuutin ajan kovalla lämmöllä.

Padronit kannattaa ehdottomasti tarjota heti kuumana. Päälle ripotellaan sormisuolaa ja paprikat napostellaan sellaisenaan tai dipattuna. Helpointa on ottaa kannasta kiinni ja puraista kokonainen paprika kerralla suuhun, siemenkotineen kaikkineen.


Näin onnistut

Padronit sopivat erinomaisesti dipattavaksi eli dippipaprikoiksi. Tee niille raikas limemajoneesi, mausteinen romescokastike, aioli eli valkosipulimajoneesi tai sitruunalla ja anjoviksella maustettu majoneesi.

Paprikoita voi käyttää myös maukkaan mojo-verde -kastikkeen raaka-aineena. Siihen voi dipata padron-paprikoita, jotka on täytetty juustolla, kääritty chorizoon tai pekoniin ja sitten paistettu.

Voit myös pistää paprikoita vartaisiin ohuiden raakamakkarapalojen kanssa ja kypsentää vartaat grillissä.


Miedot paprikat kannattaa tarjota kastikkeiden kanssa

Espanjalainen ruoka tuo lämpöä lautaselle

Ramen nuudelit verkko paakuva 2400x1350

Maukkaat ideat arkeen – puolen tunnin reseptit tuovat lautaselle makuja maailmalta

Täyteläinen, sopivasti makeaa, suolaista ja sitruksista hapokkuutta yhdistelevä rendang on erinomainen curry. Perinteisessä indonesialaisessa versiossa currya haudutellaan useita tunteja, mutta maistuvaan lopputulokseen päästään tässä puolen tunnin arkiversiossakin.

Curryn maustetahna tehdään osittain itse. Punaiseen currytahnaan lisätään sitruunaruohotahnaa, inkivääriä, valkosipulia, sipulia ja kurkumaa. Herkulliselta tuoksuva tahna soseutetaan tasaiseksi sauvasekoittimella. 

Rendangiin sopii arjen peruspilari jauheliha tai vegejauhis, mikä ruskistetaan pannulla. Currytahna sekoitetaan joukkoon ja nesteeksi tulee tietysti kookosmaitoa. Kastikkeen joukkoon sekoitetaan loput mausteet ja curry saas hautua parikymmentä minuuttia. 


Maailman paras arkicurry

Ramen-nuudelit ovat todellista pikaruokaa, sillä niitä varten ei tarvitse kuin keittää kananmunat ja nuudelit. Nuudelit keitetään kypsäksi pelkässä vedessä, jota otetaan talteen lientä varten.

Sillä välin kun nuudelit ja munat kypsyvät, ehtii leikata porkkanasta ohuita suikaleita kuorimaveitsellä ja lämmittää maissintähkän mikrossa. Maissi leikataan irti tähkästä ja munat kuoritaan ja puolitetaan. Sitten tehdään pikaliemi.

Ramen-nuudeleiden liemessä on kaksi ehkä hieman yllättävää ainesosaa: raaka kananmuna ja majoneesi. Kuuma liemi sakenee juuri sopivasti, kun se sekoitetaan ohuena nauhana munien ja majoneesin joukkoon. Liemi maustetaan nuudeleiden mukana tulevilla maustepusseilla ja tuoreella raastetulla valkosipulilla.

Tuore kevätsipuli ja seesaminsiemenet viimeistelevät helpon ja nopean nuudeliannoksen.

Muutaman aineksen nuudelikulho

Meksikolaista ja japanilaista yhdistelevä takoraisu on suosittu annos, joka on saanut alkunsa Japanin Okinawassa. Yleensä sushiriisistä, taco-maustetusta jauhelihasta, tomaattisalsasta ja nachoista koostuva annos on hauskan fuusiokeittiön lopputulos.

Yhteishyvän versiossa käytetään jauhelihan sijaan uutta soija- ja vehnäproteiinisäilykettä, jossa maistuu sriracha. Sen lisäksi pannulla paistetaan mustapapuja ja paistos maustetaan texmex-tyyliin.

Papupaistoksen seuraksi tehdään tuoretomaattisalsa. Annokset kootaan kulhoihin riisistä, papupaistoksesta, salsasta ja viimeistellään nachoilla sekä ranskankermalla.


Tacoriisissä yhdistyvät japanilaiset ja meksikolaiset maut

Kun nopeus ja runsaat maut voittavat

Raakamakkarapyttipannu

Pyttipannu ei petä: tässä ovat parhaat reseptimme

Pyttipannussa voi käyttää melkeinpä mitä tahansa makkaraa. Lenkistä tai miedosta grillimakkarasta tulee perinteisin pyttis, mutta kokeile pilkkoa pannulle mausteista raaka-makkaraa tai tee vegaaninen pyttipannu kasvisgrillimakkarasta.

Näin kesän korvalla pyttipannusta löytyy tietysti varhaisperunoita ja varhaiskaalia. Myös pienet naattiporkkanat sopivat pannuun. Broccoliini eli varsiparsakaali, lehtikaali ja paprika puolestaan antavat pyttipannulle reilusti väriä ja vitamiineja.


Pyttipannut makkaralla

Kokeile pyttipannussa kalaa, jos makkara kyllästyttää. Kala tekee pyttipannusta kevyemmän ja vähärasvaisemman. Pyttipannuun sopii niin savulohi, seiti kuin ahvenfileetkin. Suomalainen Menestysresepti -kisassa tutuksi tullut kalamakkara on kuin tehty pyttipannua varten.

Kala kypsyy nopeasti ja hajoaa pannulla helposti. Se kannattaa lisätä pyttipannuun vasta, kun kasviksia on jo jonkin aikaa paistettu. Savulohta ei tarvitse paistaa pannulla lainkaan, vaan se käännellään ainesten joukkoon, kun pyttis on valmis.


Pyttipannut kalalla

Pyttipannuun sopii kuutioitu kylmäsavustettu tofu. Siitä, keitetyistä perunoista ja sipulista syntyy hetkessä arkiruoka, joka saa makua sinappimajoneesista.

Pyttipannussa voi kokeilla myös texmexin makuja, kun pannulle lisää perunan seuraksi maissia ja paprikaa. Texmex-pyttipannu maustetaan paprikajauheella ja juustokuminalla ja viimeistellään avokadolla sekä chilikastikkeella. Texmex-pyttipannuun sopivat esimerkiksi broileripyörykät tai kypsät kidneypavut.