Näin säästät pienistä tuloista – yksi kulu syö eniten rahaa
Jenni Kivimäki on pienituloinen pätkätyöläinen, mutta hän saa rahaa säästöön. Tässä hänen 8 vinkkiään, miten se onnistuu.
Jenni Kivimäki uskaltaa puhua raha-asioistaan julkisesti. Hän pitää Instagram-tiliä, jossa hän avaa omaa talouttaan.
Jenni Kivimäki on 27-vuotias pienituloinen pätkätyöläinen, jolla on säästössä yli 10 000 euroa. Miten se on mahdollista?
Tässä jutussa Jenni kertoo, miten onnistuu säästämään noin 20 000 euron vuosituloilla.
Pätkätyöläinen säästää asumisessa
Tänä vuonna Jenni on tienannut keskimäärin 1500 euroa kuukaudessa. Säästössä on rahaa lähemmäs 10 000 euroa.
”Pidän säästössä näin isoa summaa, koska en koskaan tiedä, milloin löydän seuraavan työn.”
Porista kotoisin oleva Jenni muutti kesäksi kesätöihin markkinoinnin harjoittelijaksi Helsinkiin. Tammi-maaliskuun hän oli sesonkityöntekijänä Rovaniemellä. Hän muuttaa sinne, mistä löytyy töitä.
Vuonna 2024 medianomiksi valmistunut Jenni on aina tehnyt pätkätöitä. Hän on muun muassa jakanut mainoksia, ollut ruokakaupan kassalla, verkkokauppakeräilijänä, aamupalatarjoilijana ja tehnyt toimittajan ja lehtikuvaajan hommia.
Kokonaisvuositulot ovat 20 000 euron tuntumassa. Silti Jenni onnistuu säästämään. Miten hän sen tekee?
Isoin asia, missä Jenni säästää, on asuminen. Hän on asunut työn ja opintojen takia kahdeksalla eri paikkakunnalla.
”Käytän paljon aikaa ja vaivaa löytääkseni aina edullisimman asumisratkaisun.”
Helsingin korkeat hinnat ajoivat Jennin hakemaan kimppakämppää. Sellainen löytyi Facebookin kautta. Vuokra huoneesta on 575 euroa.
”Se on korkein summa, mitä olen vuokrasta maksanut. Rukalla maksoin työsuhdeasunnosta vain 250 euroa.”
Saman havainnon asumisesta on tehnyt myös Tanja Mikkola, josta kerroimme aiemmin: Minimalistin säästövinkit! Tanjalla menee rahaa alle 900 e kuussa
Bussilla ympäri Suomen
Asumisen jälkeen toiseksi isoin kuluerä on liikkuminen. Työpaikalle julkisilla kulkemisen lisäksi Jenni matkustaa paljon kotiinsa Poriin sekä ystävien luo ympäri Suomen.
Rahaa liikkumiseen menee 50–200 euroa kuussa.
”Säästän siinä, ettei minulla ole autoa. Useimmiten käytän bussia, se tulee junaa halvemmaksi.”
Kaikki ostokset Exceliin
Vuonna 2025 Jenni päätti kirjata kaikki tavaraostokset Exceliin.
”Olin kuvitellut, etten hirveästi ostele ylimääräistä, mutta yllätyin, kun katsoin listaa vuoden päätteeksi.”
Listalle päätyi 40 ostettua tavaraa. Määrä ei sinänsä ole paljon, sillä keskivertosuomalainen ostaa pelkästään vaatteita saman määrän vuodessa.
Jennin listalla vaatteita oli 18 kappaletta sekä yhdet kengät. Muut olivat sekalaista käyttötavaraa kuten elektroniikkaa ja kirjoja. Suurin osa oli hankittu käytettynä.
”Merkkasin listaan, oliko ostos tarve vai halu. Suurin osa listan tavaroista perustui haluun. 18 vaatteesta vain kolme oli tarpeeseen.”
Rahaa listan ostoksiin meni 339 euroa.
”Vuositasolla se ei ole hirveästi, mutta ostokset olivat pääosin turhia.”
Jenni arvelee, että tänä vuonna summa ylittyy, vaikka hän ostaakin vähemmän.
”Pointti ei ole lopulta säästää mahdollisimman paljon, vaan ostaa mieluummin laadukasta ja tarpeeseen. Halvin ratkaisu ei välttämättä ole ympäristöystävällisin tai kestävin.”
”Tärkeintä on kuitenkin säästöjen tuoma taloudellisen turvan tunne. Samalla uskaltaa ottaa riskejä, kuten muuttaa toiselle paikkakunnalle töiden perässä.”
Tarkkaa kirjanpitoa
Jennillä ei ole tapana tehdä etukäteisbudjetointia, mutta hän seuraa kulutustaan.
”Otan kuitit talteen ja kerran viikossa kirjaan ne Exceliin, jossa kaikille asioille on omat kategoriansa. Näin minulla on koko ajan käsitys siitä, missä mennään.”
Kesällä Jenni yrittää saada mahdollisimman paljon päiviä, jolloin hän ei kuluta ollenkaan rahaa.
”Pidän kalenteria, johon merkkaan, paljonko kunakin päivänä menee rahaa. Otan tavoitteeksi käydä ruokakaupassa ainaisen ramppaamisen sijaan pari kertaa viikossa.”
Budjetoinnista kertoi myös Sanna Latvala aiemmin julkaisemassamme jutussa: 2200 euron palkka meni joka kuukausi – Sitten tuli muutos
Ilmaisia huveja
Kuuden viime vuoden aikana Jenni ei ole ostanut yhtään vaatetta uutena. Myös meikkeihin ei juuri kulu.
”En juurikaan käytä meikkiä, koska en vain pidä meikkaamisesta, joten viime vuonna ripsari oli ainoa meikkiostos. Kasvot pesen vedellä, enkä ole kovin innostunut ihonhoitotuotteista.”
Myös suoratoistopalveluista Jenni on luopunut.
Harrastukset ovat ilmaisia: lukeminen ja lenkkeily.
”Lenkkeily vaatii kengät, mutta kirjat saa lainaan kirjastosta. Kesäisin pelaan tennistä, mutta tiedän missä Porissa on ilmaiset kentät.”
Jenni ottaa aina töihin omat eväät mukaan.
Eväät töihin
Ruuan suhteen Jennillä on yksi sääntö: ruokabudjetti ei mielellään saisi ylittää 200 euroa kuukaudessa.
”Syön paljon soijarouhetta sekä muita edullisia kasviproteiineja kuten linssejä ja herneitä.”
Jenni ei tunnustaudu kulinaristiksi, joten ruoka on simppeliä: makaronilaatikkoa, tofua ja riisiä, kikhernekastiketta.
”Syön joka aamu puuroa ja ostan halvinta laatua, jolloin annoshinta aamupalalle on todella pieni, vaikka lisäänkin mukaan banaania ja muuta.”
Jenni ei ole koskaan työsuhteidensa aikana syönyt lounasta ulkona tai työpaikkaruokalassa, vaan ottaa aina omat eväät mukaan.
”Yhdessä paikassa työpaikkalounas maksoi 9 euroa. Vaikka se oli ravintolaa edullisempi vaihtoehto, minulle se oli liian kallis. Vein töihin mieluummin oman soijarouhemakaronilaatikon, jonka annoshinta on 60 senttiä.”
Yhdestä asiasta hän ei kuitenkaan tingi: energiajuomasta. Nyt hänen sääntönsä on ostaa viikossa kolme energiajuomaa. Kuukausitasolla se tarkoittaa noin 25 euroa.
”Itselleen täytyy sallia myös iloja, vaikka elääkin säästeliäästi.”
Osa säästöistä sijoituksiin
Jennillä on sijoituksissa lähes 3000 euroa. Hän aloitti sijoittamisen pari vuotta sitten ja laittaa nyt automaattiveloituksella kuukausittain kahteen eri rahastoon yhteensä 80 euroa.
”Ne ovat rahoja, joihin ei ole tarkoitus koskea ainakaan kymmeneen vuoteen.”
”Otan kuitit talteen ja kerran viikossa kirjaan ne Exceliin, jossa kaikille asioille on omat kategoriansa. Näin minulla on koko ajan käsitys siitä, missä mennään.”
Säästötavoitteita ja unelmia
Säästämisen motivaationa on Jennin mielestä hyvä olla jokin isompi tavoite tai haave.
Kun Jenni vuonna 2023 palasi opiskelijavaihdosta Kanadasta, hän päätti säästää 10 000 euroa.
”Kaikki säästöt olivat huvenneet Kanadassa ja halusin uudestaan reissuun. Konkreettinen ja tarpeeksi iso tavoite loi motivaatiota.”
Kymppitonnin kasaamiseen meni vuosi. Rahoilla Jenni toteutti Aasian reppureissun. Lopulta reissuun meni noin 4800 euroa. Loput rahat jäivät säästöön.
Nyt Jennillä ei ole mitään suurempaa haavetta. Säästöillään hän aikoo matkustaa jatkossakin.
”Tärkeintä on kuitenkin säästöjen tuoma taloudellisen turvan tunne. Samalla uskaltaa ottaa riskejä, kuten muuttaa toiselle paikkakunnalle töiden perässä.”
Jennillä ei ole koskaan ollut vakituista kokopäiväistä työtä. Onko se jotain, mistä hän haaveilee, vai aikooko hän jatkaa pätkätyöläisen liikkuvaa elämää?
”Tässä kohtaa, 27-vuotiaana, elän tietyllä tapaa unelmaelämääni. Nautin pätkätyöläisen elämästä, tykkään kokeilla eri töitä ja asua eri paikkakunnilla.”
Mutta Jenni kyllä haaveilee isommista tuloista – jos vaikka kolmekymppisenä haluaakin asettua tai ostaa ensiasunnon.
- 1.Ällistyttävän helppoa! Näin saat taas valkoisen vessanpöntön
- 2.Voiko 11 000 eurolla rakentaa talon? Tiia teki niin
- 3.Hääpäivän aatto oli paljastava – Tällaista on olla alkoholistin puoliso
- 4.Haisetko sinäkin vaatekaapilta? Näin korjaat tilanteen
- 5.Älä heitä pois! Näistä mökkilöydöistä maksetaan nyt yllättävän paljon
- 6.Haiseeko kotisi? Tee näin
Uusimmat jutut sähköpostiisi