Ensimmäiset semifinalistit Suomalainen menestysresepti 2024 -kilpailussa on valittu

”Syke on 104”.

Ari Seppälä seisoo rauhallisen näköisenä suuren puuoven edessä, mutta sinivalkoisen ruutupaidan alla sydän lyö nopeasti. Vain muutaman hetken kuluttua hän astuu Helsingin vanhan ylioppilastalon juhlasaliin, jossa suomalaisen menestysresepti-kilpailun tuomaristo odottaa. Seppälä esittelee heille kehittelemänsä kalaisan ateriakastikkeen.

Tuomaristoa johtaa kokki ja ruuan monialayrittäjä Jyrki Sukula, Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila, SOK:n päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho ja Foodwestin tutkimusjohtaja Suvi Luoma.

Tällä nelikolla on suuri valta ja vastuu. He valitsevat kahdenkymmenen kilpailijan joukosta kymmenen semifinalistia, joista lopulta kuusi pääsee finaaliin ja saa tuotteensa S-ryhmän ruokakauppojen hyllylle. Hyvän maun lisäksi tuotteessa on oltava kaupallista potentiaalia valtakunnalliseen myyntiin ja sen on skaalaannuttava teolliseen valmistukseen. Siksi kilpailijat joutuvat vastaamaan tiukkoihin kysymyksiin.

”Voiko kotimaisuusastetta nostaa?” ”Onko tuote tehty teollisuuden vai kuluttajan ehdoilla?” ”Miten tätä markkinoidaan?” ”Onko tuote välipala vai jälkiruoka?” ”Miten tämä erottuu muista samankaltaisista tuotteista?”

Pienelle yrittäjälle kilpailussa on paljon pelissä. Eetu Patronen on tuonut tuomaristolle maistettavaksi härkäpavusta tehtyä tofua. Patronen oli mukana kilpailussa myös viime kaudella, mutta silloin matka katkesi jo ensimmäisessä pudotuksessa. Tuotteen tulevaisuus on tämän kilpailun varassa.

”Jos en pääse jatkoon, yritykseni voimavarat eivät riitä jatkojalostukseen”

Samoja ajatuksia on muillakin kilpailijoilla. Ruokabisnes on valtavan kilpailtu ala, eikä pienyrittäjän ole helppoa saada tuotettaan ruokakauppaan myytäväksi. Hyviä ideoita on runsaasti, mutta idean jalostaminen menestystuotteeksi on vaikeaa. Äärimmäisen vaikeaa. Moni aiempien kausien finaalituote on jo poistunut kauppojen hyllyltä, kun ostajia ei alkuinnostuksen jälkeen enää riittänyt. Tämän kilpailijat tietävät hyvin.

Televisio-ohjelma antaa tuotteille valtakunnallista näkyvyyttä ja nostaa niiden kiinnostavuutta kuluttajien silmissä. Kisan voittajat ovat olleet kerta toisensa jälkeen vuoden myydyimpiä uutuustuotteita S-ryhmän ruokakaupoissa. Hypetyksen jälkeen tuotteen on pärjättävä omilla avuillaan.

Elintarvike-ekonomi Pauliina Piuhola haluaa tuoda markkinoille oluen valmistuksesta syntyvästä mäskistä jalostettua ruokaa. Piuhola on kehittänyt oman työryhmänsä kanssa jo useamman vuoden ajan erilaisia mäskiruokatuotteita. Mäsliksi nimettyä siemennäkkileipää on koemaistatettu hyvällä menestyksellä.

Mäsli maistuu myös tuomaristolle, ja he innostuvat hyvästä innovaatiosta, mutta se ei pääse tällä kertaa jatkoon. Tuomaristo epäilee tuotteen markkinointipotentiaalia, sillä raaka-aineena mäski on suuren yleisön mielessä pääosin eläinten rehua.

Eetu Patronen on sen sijaan kymmenen semifinalistin joukossa. Hän saa tv-ohjelman tuotantotiimiltä videokameran, johon pyydetään tallentamaan tulevina päivinä videopäiväkirjan tyylisesti ajatuksia ja tunnelmia.

Videokamera annetaan myös Ari Seppälälle, jonka syke on jälleen nousussa.

Alkukilpailun ensimmäisinä kilpailijoina semifinaaliin etenivät seuraavat kilpailijat ja tuotteet:

• Eetu Patronen ja kotimaisesta härkäpavusta valmistettu tofu
• Erika Poussa ja paistovalmis keksitaikina
• Mitja Jakonen ja marjakefiiri
• Roy Norro ja kalamakkara
• Ari Seppälä ja kalaisa ateriakastike