Sointu Borg on yrittäjä sekä media- ja somepersoona.
Jos haluat maistiaisen ihmiskunnan ilkeydestä, suosittelen hyppäämään iltapäivälehtien Facebook-päivitysten kommenttikenttiin. Nimittely, vihapuhe ja vahingonilo rehottavat. Mikään ei ole pyhää! Kommentit saavuttavat kauheudessaan jopa koomiset mittasuhteet. Tuntuu, että jokainen on kulauttanut kurkustaan alas pullollisen kirkasta viinaa, ennen kuin on istahtanut näppäimistönsä eteen.
Herää kysymys, mikä ihme meitä aikuisia somekäyttäjiä oikein vaivaa. Missä kohtaa itsehillintä, käytöstavat ja kunnioitus on päätetty vetää kollektiivisesti vessanpytystä alas? Kauhistelemme alaikäisten kielenkäyttöä, mutta me pesemme perseilyllämme nykynuorison 10–0.
Somekäytös saattaa riippua ihmisen iästä, psykoterapeutti Mika Lindfors on pohtinut. Vanhemmat ihmiset eivät ole välttämättä kasvaneet kiinni netin kultaiseen käytökseen, vaan internet ja siellä keskusteleminen ovat tulleet elämään myöhemmin. Nuoret ovat puolestaan kasvaneet netin kanssa ja ymmärtävät sen käytöskoodiston paremmin.
Olen kymmenen viime vuoden ajan vastaanottanut ilkeimmät somekommentit poikkeuksetta juuri aikuisväestöltä. Kuminaama, tissipelle, huora. Nimittelyä tapahtuu viikoittain. Joukkoon mahtuu ulkonäköön liittyvien herjauksien lisäksi naljailua, uhkailua, solvauksia sekä passiivisaggressiivisia ”kehitysehdotuksia”. Nämä ovat henkilökohtaisia lemppareitani ja päättyvät yleensä päänaukojan loppukaneettiin: ”Siunausta päivääsi!”
Fakta on, että nuorten hurjatkin Tiktok-trendit kalpenevat keski-ikäisten impulsiivisen somekäyttäytymisen rinnalla. Vaikka huorittelu ei enää nykyään ihoni alle pääsisikään, menee diginatiivi sukupolvi mielestäni solvauksissaan sentään suoraan asiaan napakoilla viesteillään. He ymmärtävät aikuisia paremmin sanojensa rikosoikeudelliset seuraamukset ja harjoittavat kiusaamista usein anonyymien sometilien välityksellä.
Kömpelöt aikuiset puolestaan riehuvat kommenttikentissä omilla kasvoillaan sekä nimillään. Linkedinissä, joka sekin on trolleja täynnä, komeilee kommentoijan nimen vieressä usein jopa häntä työllistävän organisaation nimi. Toisinaan on käynyt mielessä, ottaisinko yhteyttä työnantajaan ja kysyisin, onko nettikiusaaminen kenties osa heidän uusinta viestintästrategiaansa. Tuskin.
Nuorison silmin aikuisten nettihuutelu näyttää surkuhupaisalta, nololta ja junttimaiselta räyhäämiseltä. Niin surullista kuin se onkin, pahimmillaan lapsi jopa häpeää oman vanhempansa nettikäytöstä.
Yksi mahdollinen selitys koulukiusaamisen lisääntymiselle on aikuisten suoltama vihapuhe, arvioi psykologian professori Christina Salmivalli Helsingin Sanomien haastattelussa syyskuun lopussa. Aikuisten vihapuhe muuttaa asenteita vähitellen kovemmiksi ja jopa ilkeilyä ihannoiviksi.
Varttuneemmilla somekäyttäjillä olisikin peiliin katsomisen paikka. Jos tämä on se esimerkki, jonka lapsille annamme, onko meillä minkäänlaista oikeutta kauhistella koulukiusaamisen lisääntymistä?
Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.