Tänään tillilihaa, huomenna kanaviillokkia mustaherukkahillolla. Ah, niitä aikoja 1980-luvun kouluruokalassa! Tämän päivän mukuloiden kouluruokalistalta (joka muuten löytyy kännykkäsovelluksena) silmiin hyppäävät esimerkiksi bataatti-kookoscurry, punasipulilla höystetty härkäpata, chili con vege ja broileria tikka masala.
Jotkut hernekeiton ja kalakeiton tapaiset kestosuosikit roikkuvat sitkeästi mukana, vaikka ruokalistat muuten muuttuvatkin.
Toisia aiempien sukupolvien ruokia nykynuori ei voisi kuvitellakaan syövänsä. Isäni muistelee ruokanautintoa nimeltään tappaiskeitto. Se valmistettiin teurastetun eläimen sisäelimistä, verestä, jauhoista ja perunasta. Omat lapseni tuskin lämpenisivät ajatukselle kupillisesta höyryävää tappaiskeittoa. Ei maistuisi minullekaan.
"Säiden lämmetessä Suomessa voidaan viljellä uudenlaisia lajikkeita, vaikkapa appelsiineja."
Mitä sitten löytyy koululaisen ruokalistalta vuonna 2050? Lautasen sisältöön vaikuttavat monet suuret asiat, kuten ilmastonmuutos ja teknologian kehitys.
Ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi niin, että säiden lämmetessä Suomessa voidaan viljellä uudenlaisia lajikkeita, vaikkapa appelsiineja. Joistakin tuontielintarvikkeista, kuten kaakaosta ja kahvista, voi tulla pulaa, koska sääolosuhteiden muutos pienentää satoa.
Koska eläintuotanto on ympäristön kannalta kuormittavaa, tulevaisuudessa suosittaneen yhä enemmän kasviproteiinia. Toisaalta teknologiset innovaatiot, kuten lihan kudoskasvatus ja solutehtaat, voivat mahdollistaa lihan ja maidon tuottamisen reaktoreissa. 2050-luvulla lautasella komeileva lihapulla tai porsaankyljys ei ole lehmää tai sikaa nähnytkään.
Muita ruokainnovaatioita tuottavat synteettinen biologia ja geenieditointi. Ne mahdollistavat uudenlaisten raaka-aineiden tuottamisen. Omenatarhalla kofeiiniomenat korvaavat Valkeat kuulaat ja navetassa porisee teräsreaktori, joissa kasvaa pors-kanaa: lihatuotetta, joka maistuu porsaalta ja kanalta samaan aikaan. Toisessa reaktorissa kasvaa marsu-alpakan kudossoluja.
2050-luvun superruokaa ovat lajikkeet, joita aikaisemmin ei ole suomalaisilla lautasilla nähty. Lounasrasioihin voi päätyä esimerkiksi meduusoja, jotka alkavat jo olla aikamoinen riesa esimerkiksi Välimerellä. Myös levän käyttö yleistynee. Se on oiva raaka-aine: siinä on runsaasti proteiinia, se lisääntyy nopeasti ja kasvaessaan imee hiilidioksidia ilmasta. Jotta meduusat ja levät saadaan lautaselle, ne pitää toki taikoa makunystyröitä miellyttävään muotoon.
Futuristin veikkaus 2050-luvun koululaisen ruokalistaksi: maanantaina pors-kanakeittoa, tiistaina levälasagnea, keskiviikkona nyhtöruistacoja, torstaina meduusapastaa ja perjantaina – hernekeittoa vanhojen aikojen kunniaksi.
