Nuoruus on elämässä ohikiitävä vaihe. Ihmiskunnan kannalta se on kuitenkin jotakin pysyvää. Aina on olemassa nuoria, mutta nuoret eivät aina ole samanlaisia. Nuorisossa on oman aikakautensa leima. Toisia asioita ihannoidaan ja toisia pelätään. Omassa nuoruudessani 80-luvulla fanitettiin olkatoppauksia, angoravillapaitoja ja sinistä ripsiväriä. Kuuntelimme Eppuja ja Van Halenia C-kaseteilta. Pelkäsimme Neuvostoliittoa, ydinpommia ja otsoniaukkoa.
Jos vanhemmilta ikäpolvilta kysyttiin meistä nuorista, vastaus oli selvä: olimme pilalla. Silti meistä tuli muurareita, kampaajia, bussikuskeja, maistereita ja vaikka mitä tulevaisuudentutkijoita.
Nuoriso on aina pilalla. Se on asia, joka yhdistää eri aikakausien nuoria. Nuoret niskuroivat, kapinoivat ja tekevät asiat kummallisesti. Katsokaapa tämän päivän nuoria: ne roikkuvat liikaa netissä, pukeutuvat hassusti ja puhuvat outoa kieltä, joka sisältää kummallisia lyhenteitä, kuten OMG, LOL, IMO ja K (suomennettuina: voi taivahan talikynttilät, nauraa kuin räkättirastas, meikäpojan mielestä ja no tokkiinsa).
Ok, Boomer. Ei kannata menettää toivoaan nuorison suhteen: kehitys ei kulkisi eteenpäin ilman niskurointia ja kapinointia. Joskus se johtaa kaivattuun muutokseen. Siksi me tulevaisuudentutkijat olemmekin hyvin kiinnostuneita nuorista: heidän toimintansa viestii tulevaisuudesta. Ajatellaan esimerkiksi työelämää. Uusimman Nuorisobarometrin mukaan 90 prosenttia nuorista haluaa tehdä työtä, joka on heidän arvojensa mukaista. Siksi organisaatioiden kannattaa korostaa omia arvojaan, jotta ne houkuttelisivat fiksuja nuoria töihin.
On monia haastavia asioita, joita tämän päivän ja tulevaisuuden nuoret joutuvat aikuisina kohtaamaan. Isoin niistä lienee ilmastonmuutos, jonka etenemisen hidastamiseen ja aiheuttamiin vaurioihin seuraavan(kin) sukupolven on keskityttävä. Nykynuoret ovatkin aiheellisesti huolissaan ilmastonmuutoksesta. Maailmanlaajuiset ilmastolakot ovat tästä hyvä esimerkki.
”Tulevaisuuden nuoren mielestä on itsestäänselvää, että auto ajaa itseään.”
Tulevaisuudessa eletään teknologian entistä enemmän täyttämässä maailmassa: robotiikka, tekoäly, esineiden internet ja kaikkialle upotetut sensorit lienevät arkipäivää. Tulevaisuuden nuoren mielestä on itsestäänselvää, että auto ajaa itseään tai että terveyskeskuksessa vastaanottoapulaisena toimii robotti. Nykynuorille television katseleminen kännykästä on yhtä luonnollista kuin omassa nuoruudessani oli se, että televisiossa oli kaksi kanavaa. Nuorten avoimuus digitalisaatiota ja teknologiaa kohtaan onkin luultavasti avainasemassa, kun maailman suuria haasteita lähdetään ratkaisemaan.
Elina Hiltunen on tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija. Hän on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin, trendeihin ja heikkoihin signaaleihin. Hän on kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori.
