Minusta on huvittavaa syöttää oravia. Kun tarjoan niille kourastani pähkinöitä, ne empivät: uskaltaisiko ottaa herkun? Ne hiipivät varuillaan lähemmäs kättäni, asettavat pienen käpälänsä sormilleni, nappaavat nopeasti pähkinän ja sullovat sen poskeensa.
Sitten toinen ja kolmas pähkinä, ja nopea pyrähdys kauemmaksi turvaan. Aina oravat eivät jää nautiskelemaan herkullisesta saaliistaan, vaan osan ne piilottavat maahan. Piilottamalla pähkinöitä orava ennakoi tulevaa talvea.
Entä jos Keravasta tulisi Suomen eteläisin kaupunki?
Ihminenkin ennakoi, miettii tulevaisuutta ja varautuu siihen. Käytännön ennakointitoimenpiteitä ovat esimerkiksi turvavyön kiinnittäminen, pyöräilykypärän käyttäminen, sateenvarjon ottaminen mukaan pilvisenä päivänä ja vakuutuksen hankkiminen.
Näin me teemme siltä varalta, että kaikki ei menisikään putkeen: JOS ajaisimme kolarin, kaatuisimme pyörällä, alkaisikin sataa tai joku murtautuisi kotiimme. Turvavyö, kypärä, sateenvarjo ja vakuutus ovat pieni vaiva, jos voimme niillä estää suuremmat vahingot. Ennakointi on viisasta, ja sen ansiosta ihmiset (ja oravat) ovat pysyneet hengissä vuosituhansia.
Tulevaisuudentutkijoiden tehtävänä on ennakoida. Itse olen tiivistänyt työni kaavaan: Tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että me tulevaisuuden tutkijat tutkimme nykyisyyttä ja menneisyyttä, siis faktoja.
Seuraamme uutisia, luemme tilastoja ja tutustumme sekä trendeihin että megatrendeihin. Yritämme löytää heikkoja signaaleja eli tässä päivässä olevia uudenlaisia innovaatioita tai yllättäviä toimintatapoja.
Mielikuvitusta käytämme, kun peilaamme faktoja tulevaisuuteen. Tässä keskeinen sanapari on entä jos. Entä jos tulevaisuudessa autot liikkuisivat ilman kuskia? Entä jos meren pinta nousisi ilmastonmuutoksen seurauksena niin, että Keravasta tulisi Suomen eteläisin kaupunki?
Ajatuksena ei ole tuottaa juuri oikeaa ennustetta vaan miettiä erilaisia, mahdollisia tulevaisuuden polkuja – sekä positiivisia että negatiivisia – ja sitten reagoida niihin. Haluammeko me, että Hanko huuhtoutuu meren alle? Tietenkään emme! Eli mitä meidän pitäisi tehdä, että ilmastonmuutos ei pahenisi?
Keskeinen ajatus tulevaisuuden ennakoinnissa on se, että voimme itse vaikuttaa teoillamme siihen, millaiseen tulevaisuuteen olemme menossa. Jokainen meistä on vastuussa tulevaisuuden tekemisestä. Ja vaikka emme voi vaikuttaa kaikkeen, moneen asiaan voimme. Kun on vain tarpeeksi tahtoa muokata tulevaisuutta, ihminen pystyy uskomattomiinkin suorituksiin.
