Leluja, joista irtoaa pieniä osia. Vaatteita, joissa on terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Suojalaseja, joita ei ole testattu.
Uskaltaisitko ostaa?
Ostoksille lähtiessä hinta usein ratkaisee, ja se on täysin ymmärrettävää. Pieni syventyminen tuoteturvallisuuteen kuitenkin kannattaa, sillä pahimmillaan netistä tilattu, huonosti testattu tavara voi aiheuttaa vaaraa itselle tai läheisille.
Mitä tavallisen shoppailijan tulisi muistaa tuoteturvallisuudesta? S-ryhmän käyttötavarapuolen omien merkkien, lisenssimerkkien ja oman maahantuonnin tuotteiden turvallisuudesta ja laadusta vastaava ryhmäpäällikkö Satu Nissi-Rantakömi kertoo.
Hankitko netistä meikin, jonka kemikaalit huolettavat? Jos ostit tuotteen suomalaisesta myymälästä tai verkkokaupasta, voit tarkistaa ainesosaluettelon tuotteen pakkausmerkinnöistä. EU:n kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että purkista löytyy tuotteiden ainesosaluettelo.
Tilanne on toinen, jos tilaat tavaraa EU:n ulkopuolelta. Sen turvallisuutta ei välttämättä valvota samalla tavalla kuin EU:ssa valmistettujen tai myytävien tuotteiden. Muun kuin EU-markkinoille valmistetun tuotteen vaatimukset ja sitä koskevat säädökset voivat olla erilaisia EU:hun verrattuna.
Suomessa myös tuoteturvallisuuslainsäädäntö edellyttää, että tavarasta ei saa aiheutua vaaraa kuluttajalle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tuotteet ovat testattuja, ja niissä on kunnolliset pakkausmerkinnät ja käyttöohjeet.
S-ryhmän Nissi-Rantakömin mukaan tuoteturvallisuuteen liittyvä sääntely ja lainsäädäntö ovat viime vuosina kiristyneet.
”Vastuullisuuteen ja tuoteturvallisuuteen liittyen tulee paljon uusia säädöksiä. Hintaero esimerkiksi ulkomaisiin verkkokauppoihin selittyy osittain sillä, että teemme paljon työtä sen eteen, että tuotteet ovat turvallisia.”
Pelkäätkö, että lapsen lelusta irtoaa osia? Kannattaa hankkia lelut luotettavalta ja tunnetulta toimijalta sekä noudattaa lelujen ikäsuosituksia.
S-ryhmän noudattama lelulainsäädäntö on EU-tasoista, samoin niitä koskevat standardit.
”Testit voivat olla esimerkiksi mekaanisia tai kemiallisia. Niillä selvitetään, onko tuote riittävän kestävä ja muuten turvallinen. Leluissa ei muun muassa saa olla haitallisia kemikaaleja. Lisäksi voimme katsoa, onko lelussa riittävät pakkausmerkinnät”, Nissi-Rantakömi kertoo.
Siinä missä laki on virallinen säädös, standardi on ohje tai suositus, joka määrittelee tekniset tai laadulliset vaatimukset tuotteille. Kun sääntely lisääntyy, syntyy myös uusia vaatimuksia tuotteiden turvallisuudesta, selittää Nissi-Rantakömi.
Ostitko ulkomaisesta verkkokaupasta tuotteen, joka onkin rikki? Aina ei ole selvää, minne silloin pitäisi reklamoida.
S-ryhmän kaupasta ostetusta tuotteesta tulee ensisijaisesti reklamoida tuotteen myyneeseen liikkeeseen, oli kyseessä sitten kivijalkakauppa tai verkkokauppa.
”Myymälä selvittää asian. Mikäli tuotteessa ilmenee riskinarvioinnin perusteella vaara, se voidaan jopa poistaa myynnistä.”
Kun vaate tai tavara ei ole enää itselle tarpeen, se kannattaa laittaa kiertoon. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että tuote on ehjä ja hyväkuntoinen ennen kuin sen antaa eteenpäin.
Satu Nissi-Rantakömi kannustaa ihmisiä miettimään myös jatkokäyttäjää ajatellen, mistä tuotteen hankkii.
”Vastaanottaja ei välttämättä tunnista, jos tuotteessa on vakava puute.”
EU:ssa valmistettujen tai myytävien tuotteiden turvallisuutta valvotaan. Tilanne voi olla toinen, jos tilaat tavaraa EU:n ulkopuolelta. Pahimmillaan EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet, kuten kosmetiikka, vaatteet tai lelut, voivat sisältää kiellettyjä tai vaarallisia aineita, kuten raskasmetalleja, ftalaatteja tai allergisoivia väriaineita.
Tuotteen turvallisuudesta vastaavat aina toimijat, eli valmistaja, maahantuoja ja jakelija – kukin oman roolinsa mukaisesti. Viranomaiset, kuten vaikkapa Tukes, KKV, Ruokavirasto ja Valvira, tekevät suunnattua markkinavalvontaa.
Se tarkoittaa, että viranomaiset voivat tehdä pistokokeita ja tutkia markkinoilla olevia tuotteita. Jos niissä havaitaan puutteita, yritys voidaan määrätä korjaamaan tai kunnostamaan tuote. Jos tuotetta ei voi korjata, viranomainen voi määrätä sen poistettavaksi markkinoilta.
”Valvontaviranomaiset kouluttavat yrityksiä, pitävät webinaareja ja kertovat säädösmuutoksista. Ne siis tukevat yrityksiä heidän omassa työssään”, Satu Nissi-Rantakömi kertoo.
S-ryhmä myy sekä omia merkkejä että muiden valmistajien tuotteita.
”Kerromme tavarantoimittajille, mitä edellytämme. He raportoivat meille tarvittavilla dokumentaatioilla.”
Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.