Kara, 33, elää ilman älypuhelinta – Sama Nokia 3310 ollut jo 20 vuotta
Kara Hietaharju, 33, ei käytä älypuhelinta. Hän kertoo, mikä arjessa on parasta ilman sitä.


Tamperelainen Kara Hietaharju käyttää aina vain samaa Nokia 3310 -puhelinta.
Tamperelainen Kara Hietaharju, 33, sai ensimmäisen puhelimen 12-vuotiaana. Nokian 3310-klassikkopuhelin on hänellä edelleen, ja Hietaharju on nimennyt sen Paavoksi.
Kara kertoi Paavosta Yhteishyvän haastattelussa syksyllä 2024. Silloin hän mietti, että hankkisi lisäksi älypuhelimen, mutta toistaiseksi ei ole kokenut sille tarvetta. Arki sujuu ilmankin.
Bussimatkat hän maksaa matkakortilla. Jos hän on menossa uuteen paikkaan, hän katsoo reitin kartasta etukäteen ja piirtää sen mukaansa vaikka kirjekuoren nurkkaan. Tarvittaessa hän kysyy apua löytääkseen perille.
Pankkiasiat hoituvat tietokoneella, kuten myös sosiaalisen median käyttö. Kara viettää tietokoneella tunnin päivässä.
Viikonloppuisin hän viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa, jolloin koneella tulee oltua vieläkin vähemmän.
”On päiviä, kun en käy koneella ollenkaan”, hän kertoo.
Toisinaan Kara on havainnut, miten keskustelukumppanin voi olla vaikea keskittyä ja huomio menee puhelimeen. Se on yksi syy, miksi Hietaharju ei halua älypuhelinta itselleen.
”Jos huomaan, ettei toinen ole läsnä, se harmittaa. Silloin jätän lauseeni kesken ja olen hiljaa. On ikävä puhua, jos toinen ei keskity.”
Hän myös ymmärtää, miksi puhelimen selailu on niin koukuttavaa.
”Koko meidän kulttuuri on menossa siihen, että haemme nopeaa mielihyvää.”
Karaa ei haittaa tehdä asioita hieman vaivalloisemmin ja hitaammin.
”En muutenkaan elä elämääni niin, että kaikki minulle nyt heti. Keitän kahvini mutteri- tai pressopannulla, koska silloin siitä tulee parempaa kuin suodatinkeittimellä, joka on monen mielestä kätevämpi. Kaiken ei tarvitse olla helppoa. Yleensä asiat, joihin näkee eniten vaivaa, tuottavat myös eniten mielihyvää.”
Joskus Kara miettii, jääkö hän jälkeen kehityksestä. Pitäisikö olla enemmän ”älyihminen”, mutta hyvät puolet kuitenkin voittavat. Parasta Karan arjessa on rauha, jonka Paavo tuo.
”Puhelin ei ole minun jatkeeni ja kädessäni koko ajan. Se ei ole aina mukanani. Saatan unohtaa sen joskus kotiin, koska en vain tarvitse sitä. Se ei ole minulle koko ajan välttämätön.”
Paavolla voi tarvittaessa soittaa tai laittaa viestiä – ja se riittää.
Paavo toimii aina
Karalla on tunneside Paavoon. Paavoon voi luottaa. Se toimii aina ja on pysyvä osa Karan arkea. Puhelimeen on pitänyt vaihtaa pari kertaa akku, mutta muuten se on alkuperäisessä kunnossa.
”Pidän siitä hyvää huolta. Käsittelen kunnioituksella enkä heittele sitä”, Hietaharju kertoo.
Karaa ei huolestuta, että Paavo menisi rikki. Enemmän häntä mietityttää se, milloin Suomessa loppuu nykyinen GSM-verkko, jonka kautta voi soitella vanhoilla puhelimilla. Tällä hetkellä sen arvioidaan päättyvän vuonna 2029.
Paavo-puhelin on kulkenut Karan matkassa vuosia.
”Paavo on niin sinnikäs kaveri, etten usko sen menevän rikki, jos ei mitään isompaa onnettomuutta tapahdu.”
Jos puhelimeen tulisi jokin vika, Kara uskoo, että siihen löytyisi varaosia ja sen saisi vielä korjattua.
”Paavo on sen aikakauden puhelin, että sen voi itse avata ja korjata toisin kuin nykyiset puhelimet.”
Puhelimen kuoria Kara on löytänyt käytettynä esimerkiksi Torista ja latureita saanut tuttaviltaan.
”Minulla on latureita varmaan kymmenen ja niitä löytyy niin kotoa, vanhemmiltani kuin mökiltäkin.”
Puhelin osana henkilöbrändiä
Kara ei koe minkäänlaista painetta sille, että hänellä pitäisi olla älypuhelin. Kun ne alkoivat yleistyä, moni ihmetteli, miksi Kara ei päivitä kännykkäänsä. Vielä joitakin vuosia sitten hän sai ihmettelyä osakseen, mutta nykyisin ihmiset ihastelevat sitä, että Karalla on yhä Paavo käytössä.
Kara on huomannut, että älypuhelinten haitoista puhutaan nyt avoimemmin niin mediassa kuin omassa lähipiirissä. Yksikin kaveri kertoi poistuvansa somesta joksikin aikaa ja yrittävänsä rajoittaa puhelimen käyttöä.
1990-luku on nyt trendikästä, ja Hietaharjun havainnon mukaan sen myötä aiemmin ehkä noloina, nörttimäisinä pidetyt jutut ovatkin yhtäkkiä haluttuja ja hyväksyttyjä.
Kara on muutenkin kiinnostunut retroilusta. Hän kerää 90-luvulta tuttuja Furby-lelurobotteja, pelikonsoleita, videopelejä sekä LP-levyjä. Paavosta onkin tullut osa hänen brändiään somessa.
”Paavo vierailee välillä somekanavissani. Näytän, kun vaihdan siihen kuoria tai jaan kuvia esimerkiksi ravintola-annoksesta, jonka vieressä Paavo lepää.”
Lehtihaastatteluiden myötä hän on saanut jonkin verran yhteydenottoja kaltaisiltaan. He ovat kiitelleet Karaa ja kertoneet omista puhelimistaan.
”Meitä on yllättävän paljon.”




