Kara, 31, käyttää yhä vain Nokian 3310 -puhelinta: ”Katson kauhulla, kun kavereiden viestit laulavat 24/7”

Onko elektroniikka sinulle hyödyke vai viihdyke? Päivitätkö laitteesi aina uusimpaan malliin vai pärjäätkö vanhemmalla?

Tilastokeskuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista omistaa kosketusnäytöllisen puhelimen, mutta Kara Hietaharju, 31, ei ole yksi heistä. Hän pärjää yhä Nokian 3310-mallilla.

Puhelin nimeltä Paavo: elektroniikkaan vuodessa 50–100 €

Hietaharjulla on ollut sama puhelin lähes 20 vuotta. Vuosien saatossa puhelimeen on muodostunut tunneside, ja Nokian 3310-klassikkopuhelin on saanut nimekseen Paavo. Hietaharju sai puhelimen ollessaan 12-vuotias. Sitä ennen kännykkä oli ollut siskon käytössä pari vuotta.

Paavo on ainoa puhelin, joka Hietaharjulla on ollut. Puhelimeen on pitänyt vaihtaa pari kertaa akku, mutta muuten se on alkuperäisessä kunnossa ja toimii moitteettomasti.

”Minulle riittää, että puhelimella voi soittaa ja lähettää viestejä”, Hietaharju sanoo.

Hietaharjulla ei ole mitään älypuhelimia vastaan. Hän voisi kuvitella jopa hankkivansa sellaisen joskus toiseksi puhelimeksi. Elektroniikka kiinnostaa, mutta Hietaharju on oppinut, että laitteet käytetään loppuun ennen uuden hankkimista.

Retroilu kiinnostaa Hietaharjua muutenkin. Hän kerää 90-luvulta tuttuja Furby-lelurobotteja, pelikonsoleita, videopelejä sekä LP-levyjä.

”Ostin lapsena kaverin isoveljeltä 20 eurolla Segan Mega drive -videopelikonsolin. Se on luottolaite, jolla yhä pelaamme kavereiden kanssa.”

Hietaharju ostaa elektroniikan käytettynä, jos vain mahdollista. Tietokoneita ja telkkareita hän on saanut lähipiiriltään.

”Satsaan rahani mieluummin harrastuksiin ja elämyksiin, kuten ravintoloihin ja lomamatkoihin.”

Kun Hietaharju käyttää Paavoa, suurin osa ihmisistä ihastelee sitä ja alkaa muistella omia puhelimiaan. Joitakin ärsyttää.

”He tuntuvat pitävän minua tyhmänä, kun en käytä älypuhelinta. Mutta elän elämääni niin kuin elän. Ehkä teen asiat välillä hitaammin ja vaivalloisemmin, mutta tykkään arjestani näin.”

Pankkiasiat hoituvat tietokoneella, kuten myös sosiaalisen median käyttö. Tampereella asuva Hietaharju maksaa julkisen liikenteen matkat matkakortilla. Jos hän on menossa uuteen paikkaan, hän katsoo reitin kartasta ennen lähtöä. Tarvittaessa hän kysyy apua löytääkseen perille.

Valokuvien ottamiseen Hietaharju käyttää järjestelmäkameraa. Joskus hän lainaa puolisonsa älypuhelinta selfieiden ottamiseen.

Hietaharjusta ei ole koskaan tuntunut, että hän jäisi jostain paitsi. Toisinaan harmittaa, ettei voi osallistua ryhmäkeskusteluihin esimerkiksi Whats­appissa.

”Mutta toisaalta katson kauhulla, kun kavereiden viestit laulavat 24/7.”

Kun puhe kääntyy älypuhelinten haittoihin, Hietaharju asettelee sanansa tarkkaan.

”Jos ihminen itse kokee tai läheinen huomauttaa, että älypuhelimen käyttö on ongelmallista ja se haittaa arkea, niin sitä on syytä miettiä.”

Taiteilijana työskentelevä Hietaharju kokee, että ilman älypuhelinta jää enemmän aikaa arkeen. Hän on läsnä hetkessä ja pystyy keskittymään paremmin.

”Mikään ei ole ihanampaa kuin katsoa bussista maisemia ja uppoutua omiin ajatuksiin.”

Pakopeli arjesta: elektroniikkaan vuodessa 100–200 €

Viestinnän asiantuntija Toni Tervolle, 34, pelaaminen on arjen off-kytkin. Vantaalla asuvalla Tervolla on kolmevuotias lapsi, puoliso ja kiireinen työ. Kun hän hyppää jalkapallo- tai roolipelien maailmaan, työjutut unohtuvat, ja hetken aikaa saa olla joku muu.

Parhaimmillaan pelaaminen on silloin, kun kokemuksen voi jakaa jonkun kanssa. Tervo menee viikoittain lapsuudenystävänsä luo pelaamaan.

”Kun aloin seurustella nykyisen puolisoni kanssa, sanoin hänelle, että peli-illat ovat instituutio enkä luovu niistä. Saimme lapsen kolme vuotta sitten. Olen pyrkinyt siihen, että saan pitää itsestäni kiinni vähintään kerran viikossa.”

Tervo seuraa teknologian uusimpia tuulahduksia. Silloin kun hän ostaa laitteita, hän pyrkii ostamaan uusinta uutta, vaikka se olisi kalliimpaa. Tärkeintä Tervolle on helppokäyttöisyys, sovellustuki ja päivitysmahdollisuus. Televisiossa hän arvostaa kuvan laatua, puhelimessa akun kestoa.

”Ei ole teknologian osa-aluetta, josta pihistäisin.”

Puhelimensa hän vaihtaa muutaman vuoden välein, muut laitteet, kuten tietokoneet ja pelikonsolit, harvemmin. Hiljattain hän osti uuden puhelimen, jonka tekoälyominaisuudet helpottavat työtä. Puhelin pystyy esimerkiksi simultaanitulkkaamaan sekä tekemään tiivistelmiä teksteistä.

Tervo haluaa, että mahdollisimman moni hänen laitteistaan olisi samaa merkkiä, jotta ne keskustelevat kätevämmin keskenään. Tällöin hän voisi helpommin laittaa vaikkapa pesukoneen etänä päälle.

Kun Tervo on hankkimassa elektroniikkaa, hän selvittää testivoittajat. Silti hän arvostaa myös myyjän tukea ostopäätöstä tehdessä. Yleensä Tervo ostaa laitteensa erikoisliikkeistä, mutta hän on pistänyt merkille, että esimerkiksi Prisma on lisännyt elektroniikan ja pelien valikoimaa.

”Uusi peliohjain on kätevä napata kauppareissulla.”

Pelle Pelottoman perintö: elektroniikkaan vuodessa 500–1 000 €

Espoolaisen eläkeläisen Pasi Leinon, 66, viimeisin rakennusprojekti oli vuoden 1972 Saloran matkaradio. Leino tyhjensi sen ja laittoi tilalle tekoälylaitteen. Hän saattoi jutella radiolle, pyytää sitä esittämään uutisia ja säätämään kodin älyvalaistusta.

Leino työskenteli 20 vuotta ohjelmistokehittäjänä ja oli koodaamassa sairaanhoitopiirien järjestelmiä. Innostus on tullut perintönä isältä, jolla oli radiokorjaamo.

”Kotonamme oli elektroniikkapaja, ja juotoskolvin käry on tuttua lapsuudesta. Isäni oli Pelle Peloton monessa mielessä ja rakenteli vaikka mitä. Oli luontevaa suuntautua alalle”, Leino kertoo.

Myös muusikkona työskentelevä Leino panosti jossain vaiheessa kotinsa audiotekniikkaan. Jo jonkin aikaa hän on halunnut tehdä teknologiasta näkymättömämpää. Hän hankkiutui eroon stereoista ja televisiosta. Kaiken voi katsoa tabletista tai virtuaalilaseilla, joiden kautta hän heijastaa olohuoneen seinälle 150 tuumaisen jättiläisruudun.

”Minulla on tämä teknologiasairaus, jonka takia alun perin innostuin vr-laseista. Pitihän sellaiset hankkia heti, kun niitä alkoi saada kohtuuhintaan. Nyt minulla on tietysti uusin malli, joka toimii hyvin pelaamiseen sekä elokuvien ja Youtube-videoiden katseluun.”

Leino pitää itsensä ajan tasalla Youtuben avulla. Joskus hän innostuu siellä näkemästään laitteesta ja tekee heräteostoksia.

”Viimeksi ostin adapterin, jolla voin yhdistää tabletin suoraan virtuaalilaseihin ja nähdä sen näytön suurena. En tosin tarkalleen tiedä, mitä teen tällä ominaisuudella.”

Leinon uusin harrastus on 3D-mallinnus. Hän on tehnyt kirjastossa tulostamalla esimerkiksi telineen sähköauton latauskaapelille. Mallinnus vaatii Leinon mukaan avaruudellista hahmottamiskykyä ja ohjelmiston opiskelua, mutta juotoskolvi on tarpeeton.

Lue myös