Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Hyvinvointi

Miksi flunssa iskee koko ajan? Syy voi olla kuntoilussa

Liikkua voi myös liikaa. Näin tunnistat, onko syytä panostaa palautumiseen.

Urheileva nainen hyppää aidan yli.
Urheileva nainen hyppää aidan yli.
Teksti: Emmi Maaranen
Kuvat: Getty Images
15.10.2024 | Päivitetty 17.10.2024

Kun nenä alkaa jälleen kerran vuotaa, ärsyttää. Miksi sairastelen ihan koko ajan, vaikka harrastan liikuntaa ja pidän huolta terveydestäni?

Yksi syy voi yllättäen löytyä tavasta harrastaa liikuntaa.

”Urheilu kuormittaa kehoa. Jos urheilusta ei palaudu tarpeeksi, vastustuskyky laskee ja elimistö altistuu tavallista enemmän taudinaiheuttajille”, liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri Leena Kurtti Pihjalalinnasta kuvailee.

Kova fyysinen tai psyykkinen rasitus heikentää puolustusjärjestelmää monella eri tavalla. Muun muassa immuunipuolustusjärjestelmässä tarvittavien neutrofiilien ja lymfosyyttien määrä voi vähentyä.

”Erityisesti kestävyysurheilua harrastavat ovat tutkimusten mukaan alttiita saamaan hengitystieinfektioita. Esimerkiksi maratonjuoksussa keho joutuu hetkellisesti hyvin kovaan rasitustilaan”, Kurtti kertoo.

Liikuntaan rasitus kuuluu, ja rasitus on hyvästä. Olennaista onkin, että rasituksesta myös palautuu. Palautuminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että keho palautuu rasitusta edeltävään tilaan.

Palautuneena treenit tuntuvat hyvältä. Treenien tulokset myös näkyvät ja lihakset vahvistuvat, Kurtti sanoo.

Kalenteri täynnä muutenkin

Kun keho ei palaudu urheilun aiheuttamasta kuormituksesta pitkällä aikavälillä, puhutaan ylikunnosta. Ylikunto voi oirehtia esimerkiksi juuri flunssakierteillä.

Moni mieltää ylikunnon ammattiurheilijoiden vaivaksi, mutta tosiasiassa se uhkaa myös tavallista liikunnanharrastajaa.

”Ylikunto johtuu harvoin pelkästä liikunnasta, vaan liikunnan lisäksi elämässä on usein myös muita stressitekijöitä. Arki on liian hektistä eikä palautumiselle ole tilaa eikä aikaa”, Kurtti kuvailee.

Tavallistenkin ihmisten kalenterit voivat olla täynnä ja urheilu voi olla hyvin tavoitteellista. Työpäivän päätteeksi suunnataan salille ja saatetaan syödä niukasti. Illalla ei malteta mennä ajoissa nukkumaan.

Lähes puolet aktiiviliikkujista on tutkimustiedon mukaan kokenut jossain välissä ylirasitusoireilua.

”On arvioitu, että sama luku pätee myös peruskuntoilijoihin”, Kurtti kertoo.

Aktiiviliikkujalla tarkoitetaan ihmistä, joka urheilee säännöllisesti UKK-instituutin liikuntasuosituksia enemmän. UKK-instituutin suositusmäärä liikunnalle on reipasta liikuntaa kaksi ja puoli tuntia viikossa tai rasittavaa liikuntaa tunti ja viisitoista minuuttia viikossa sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa kaksi kertaa viikossa.

Nukkuminen kärsii

Flunssakierteen lisäksi ylikunnon oireet voivat olla monenlaisia. Varsinkin univaikeudet ovat tyypillisiä. Unta voi olla vaikea saada illalla tai sitten uni on rauhatonta tai keskeytyy heräilyyn.

”Se, miten nukkuu, kertoo paljon siitä, miten urheilija voi ja palautuu”, Kurtti sanoo.

Myös sykkeen muutokset voivat kertoa ylikuormitustilasta. Syke voi olla jatkuvasti poikkeavan korkea tai matala.

”Myös sykevälivaihtelu, jota voi seurata älysormuksilla tai sykemittarilla, on ylikuormitustilassa tyypillisesti matala omaan perustasoon nähden. Sykevälivaihtelu kertoo siitä, miten stressi vaikuttaa hermostoon.”

Useimmiten aktiiviliikkuja huomaa ylikunnon siitä, kun treenit eivät enää suju. Suorituskyky ei ole enää samalla tasolla kuin aikaisemmin. Kiinnostus liikuntaa kohtaan saattaa myös kadota.

”Naisilla myös hormonaaliset muutokset ovat mahdollisia. Kuukautisten poisjääminen on ehdoton hälytysmerkki liian kovasta treenistä tai liian niukasta ravinnonsaannista.”

Ylikunto voi aiheuttaa alentuneen estrogeenitason myötä myös seksuaalista haluttomuutta ja jopa luunmurtumia.

Myös esimerkiksi vapina ja lisääntynyt hikoilu voivat olla ylikunnon merkkejä.

Varovaisesti tauon jälkeen

Jos haluaa välttää flunssakierteet ja ylikunnon, kannattaa pitää harjoituspäiväkirjaa, johon kirjaa viikon treenit, ja huolehtia siitä, että viikkoon jää myös lepopäiviä.

Jos on epävarma siitä, onko liikunta liian kuormittavaa itselle, apua voi hakea esimerkiksi juoksuvalmentajalta tai muulta liikunta-alan ammattilaiselta.

”Varsinkin jos aloitetaan liikunta nollapisteestä liian nopeasti, riskit ylikuormittumiselle ovat merkittävät.”

Flunssakierre alkaakin usein juuri silloin, kun palaa liikunnan pariin pitkän tauon jälkeen. Tällöin pitäisi malttaa aloittaa liikunta lempeästi esimerkiksi kävelylenkeillä, uimisella ja pyöräilyllä, Kurtti huomauttaa.

”Kun keho tottuu liikuntaan, liikunnan määrää ja tehoja voi lisätä omaa kehoa ja sen jaksamista kuunnellen.”

Sairasta rauhassa

Liikuntaan liittyvän sairastelukierteen pysäyttämisessä tärkeää on huomioida myös se, ettei palaa liikunnan pariin liian nopeasti sairastumisen jälkeen.

”Jos on kuumetta, kurkkukipua ja väsymystä, silloin ei harjoitella. Keholle pitää antaa lepoa sairastamisen akuutissa vaiheessa.”

Liikunnan pariin palataan vasta, kun kuume on ohi. Liikkumaan kannattaa lähteä lempeästi, esimerkiksi kävelemällä ja samalla koko ajan kuulostellen, miltä liikunta tuntuu.

”Vaiheittain voi sitten siirtyä kevennettyyn harjoitteluun, jos se tuntuu hyvältä. Ja tästä taas vaiheittain kohti raskaampaa liikuntaa, jos kroppa jaksaa ja olo on myös treenin jälkeen hyvä.”

Ryhmäliikuntatunneilta on hyvä pysyä poissa ainakin 3–5 päivää oireiden alkamisen jälkeen, jotta ei tartuta muita.

Jos liikkumaan lähtee liian aikaisin, pahimmillaan seurauksena voi olla sydänlihastulehdus. Se on vaarallinen, jopa henkeä uhkaava tila.

Syynä voi olla myös sairaus

Lääkäriin kannattaa suunnata, jos flunssakierteet ovat jatkuvia eikä niitä saa loppumaan liikuntaa keventämällä. Pitkäkestoisesta ylikunnosta palautumiseen voi mennä kuukausia ja joskus jopa vuosia – hieman samoin tavoin kuin työelämän burnoutissa.

”Joskus liikkujan sairastelun syynä saattaa kuitenkin olla piilevä sairaus, esimerkiksi astma tai infektio, kuten poskiontelotulehdus”, Kurtti sanoo.

Jos liikuntaan liittyy rintakipua, hengenahdistusta, rytmihäiriöitä tai tajunnantason muutoksia, lääkäriin on suunnattava empimättä. Samoin on, jos virusinfektio ei parane tai oireet pahenevat.

”Terveyttään ei pidä liikunnan alttarille uhrata”, Kurtti muistuttaa.

Tee arjestasi helpompaa ja herkullisempaa!

Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.