Naapurista harmia? Lue tämä ennen kuin laitat heippa-lapun

Kello on jo puolen yön, mutta juhlinta naapurissa sen kun jatkuu. Tai keskellä yötä naapurit riitelevät äänekkäästi jälleen kerran.

Miten oikein kannattaisi toimia, jos naapurien elämöinti häiritsee?

Lakiasiantuntija Jenni Valkama Isännöintiliitosta suosittelee reipasta toimintaa: kannattaa mennä soittamaan naapurin ovikelloa.

”Voi sanoa, että melua kantautuu meille saakka ja että onkohan naapuri itse tietoinen tästä.”

Kynnys siihen, että naapurin ovella käy, on kuitenkin kasvanut, Valkama on pannut merkille. Varsinkin, jos naapuria ei tunne ollenkaan.

”Jos meteli on niin kovaa, ettei omassa kodissa pysty olemaan, poliisit voi tietysti soittaa paikalle. Tällöin kannattaa kuitenkin huomioida, että poliiseja voi varsinkin viikonloppuisin olla haastavaa saada kovin nopeasti paikalle – he tulevat oman kiireellisyysarviointinsa mukaan”, Valkama sanoo.

Heippa-lapuille on edelleen paikkansa

Naapurille voi jättää myös niin sanotun heippa-lapun, jos ovikellon soittaminen yöllä tuntuu vaikealta. Tällaisia naapurille suunnattuja palautelappuja on alettu kutsua heippa-lapuiksi, koska usein ne alkavat heippa-tyylisellä tervehdyksellä. Usein lappu on nimetön tai signeerattu ”terveisin, naapuri” -tyyppisesti.

”Lapun voi laittaa naapurin postiluukusta tai ilmoitustaululle. Lapussa sitten kerrotaan, että meteliä on kuulunut. Jos ilmoitustaululle laittaa lapun, täytyy tietysti toivoa, että se tavoittaa naapurin ja vaikuttaa tämän tulevaan toimintaan", Valkama sanoo.

Heippa-lappujen ongelma tosiaan on, että naapuri ei välttämättä näe lappua – tai huonolla tuurilla lappu päätyy someryhmiin ihmisten kommentoitavaksi.

Myös heippa-lappu kannattaa muotoilla kohteliaasti. Lappuun voi esimerkiksi kirjoittaa, että öinen juhlinta häiritsi nukkumista ja pyytää, ettei öisin meluttaisi.

Moni ei välttämättä ymmärrä, millainen meteli omasta asunnosta kuuluu, Valkama huomauttaa. Harva metelöi tarkoituksella.

”Jos omat naapurit ovat hiljaista sorttia, äänen kantautumista ei välttämättä tajua”, hän sanoo.

Älä provosoidu, ota yhteyttä isännöitsijään

Miten sitten ei kannata toimia, jos naapurissa bileet jatkuvat yömyöhään?

Ei kannata ainakaan provosoitua kovasti, jollei halua sotkea naapuruussuhteita, Valkama sanoo.

”En suosittele ensimmäiseksi haukkumaan naapuria, vaan lähestymään neutraalisti.”

Jos toiminta on toistuvaa eikä pyynnöillä vähentää meluamista ole vaikutusta, kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään. Pienissä taloyhtiöissä ei välttämättä ole isännöitsijää, jolloin yhteyttä otetaan esimerkiksi hallituksen puheenjohtajaan.

”Silloin on olennaista kerrtoa, millaista melu on. Onko se toistuvaa ja häiritsevää? Jos talossa on jatkuvaa häiritsevää melua, taloyhtiön pitää puuttua asiaan”, Valkama sanoo.

Vaikkapa lasten leikit tai illalla suihkussa käyminen kuuluvat normaalin elämän ääniin, vaikka ne joitain häiritsisivätkin. Jotta taloyhtiö ryhtyy toimiin, kyseessä pitää olla esimerkiksi toistuva äänekäs juhlinta.

Taloyhtiö voi antaa asukkaalle varoituksen. Jos varoituksista huolimatta metelöinti jatkuu, taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa.

Juhlimisen lisäksi yleisiä naapureita häiritseviä asioita ovat tupakan hajun kulkeutuminen omaan kotiin tai parvekkeelle sekä koiran ulvonta tai haukkuminen.

Myös niiden kohdalla kannattaa ensin ottaa yhteyttä naapuriin ja kertoa kohteliaasti häiriöstä.

Järjestyssäännöt taloyhtiöön

Jokaisen taloyhtiön kannattaisi jo alun perin tehdä järjestyssäännöt, Valkama sanoo. Niihin on myös helppo vedota, jos naapurissa alkaa olla metelöintiä.

Tyypillisesti järjestyssäännöissä kielletään häiritsevä meteli yöaikaan. Hiljaisuus on yleensä välillä 22–07.

”Yöaikaista metelöintiä arvioidaan aina ankarammin, oli taloyhtiössä järjestyssääntöjä tai ei. Jokaisessa talossa pitäisi olla yörauha”, Valkama sanoo.

Tavallisia elämän ääniä pitää kuitenkin sietää. Jos vaikkapa askeleita kuuluu yläkerrasta tai vettä lasketaan naapurissa, tällaisiin asioihin ei oikein voida puuttua.

Ei ehkä ole kohteliasta naapuria kohtaan panna pyykkikonetta pyörimään öisin, mutta vakavia seuraamuksia siitä tuskin on.

”Jos vaikkapa pyykinpesukoneen linkous kuuluu öisin, se ei oikeuta taloyhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin”, Valkama sanoo.

Myös ruoanlaittoon liittyvät tuoksut ovat asia, josta valitetaan herkästi, Valkama kertoo.

”Vaikka osa kokee ruoanlaiton tuoksut häiritsevinä, taloyhtiö ei voi kieltää tai muuten puuttua siihen, minkälaista ruokaa kukin asunnossaan laittaa.”

Näissä tapauksissa taloyhtiö voi tietysti yrittää vaikkapa parantaa ilmanvaihtoa.

Nuoret kannattaa kohdata lämmöllä

Erityisesti syksyisin suuri määrä nuoria muuttaa ensimmäiseen omaan kotiin. Heillä voi olla asumiseen liittyvät säännöt hukassa.

Voi olla vaikkapa ylenmääräistä kolistelua mutta ei ymmärrystä, että kaikki kuuluu naapuriin.

Se, että taloyhtiöllä on järjestyssäännöt, auttaa myös omilleen muuttavien nuorten kanssa, Valkama tiivistää.

Jos vaikkapa nuori pelaa jatkuvasti öisin videopelejä kuulokkeet päässään ja huutaa samalla eläytyen, asiasta kannattaa käydä sanomassa lempeästi ja vedota järjestyssääntöihin.

”Sanoisin, että rohkeasti tulta päin”, Valkama sanoo.

Juhlimisen suhteen kannattaa muistaa, että esimerkiksi tupareita on täysin sallittua pitää. Juhlia saa silloin tällöin, kunhan yöllä ei metelöidä.

”Juhlien järjestäjän kannattaa etukäteen laittaa ilmoitustaululle lappu juhlista ja kertoa myös, että lopetamme juhlat ajoissa”, Valkama vinkkaa.