Perheellä meni lähes 20 000 euroa vuodessa ruokaan – näin he alkoivat säästää

Anne kauhistui kun huomasi perheen kuluttaneen 18 500 euroa ruokaan vuodessa. Hän alkoi tehdä pieniä säästökeinoja ja melkein yllättyi, miten hyvin ne toimivat.

Nainen istuu pöydän ääressä ja juo teetä valkoisesta mukista, vaaleat sävyt ja maljakossa vaaleanpunaisia kukkia.

Pienetkin säästökonstit voivat vaikuttaa. Kun Anne Suhonen vaihtoi teemerkin halvempaan, tuli satasen säästö vuodessa.

Teksti: Moona Laakso
Kuvat: Anna-Katri Hänninen
11.11.2026 | Päivitetty 11.11.2026

18 500 euroa vuodessa ruokaan. Anne Suhonen, 37, kauhistui tutkiessaan viisilapsisen perheensä ruokalaskua.

Summa sisälsi vasta S-kaupan ostokset. Niiden lisäksi perhe teki pienempiä ruokaostoksia muualla.

Anne ajatteli, että nyt pitää vähän säästää – ja säästämisestä on tehtävä mahdollisimman helppoa. Annella ei ollut voimavaroja ottaa säästämisestä uutta stressin aihetta.

Nyt hän paljastaa, millä pienillä arjen muutoksilla perhe on onnistunut säästämään ruokaostoksilla. Pohdintojaan hän on jakanut myös @annellinenarki-Instagram-tilillään, ja monet ovat samastuneet.

Säästöä ilman stressiä

Annella ja hänen puolisollaan on viisi lasta, joista kaksi on diabeetikkoa ja joista toinen on myös erityislapsi. Rekkakuskina toimiva puoliso on usein tien päällä, jolloin arjen pyörittäminen jää pitkälti Annen vastuulle.

Anne on kotona pienempien lasten kanssa ja opiskelee samalla verkossa varhaiskasvatuksen sosionomiksi.

”Välillä tuntuu, että asun keittiössä. Kun saan aamupalan siivottua pois, rupean jo tekemään lounasta, ja sitten onkin välipalan aika.”

Kun Anne päätti alkaa säästää, hän haki vinkkejä ruuassa säästämiseen Instagramista. Hän myös kokeili budjetointia ja ruokalistoja, mutta totesi, ettei suunnitelmallisuus sovi hänelle.

”Minulle ainoat hiljaiset omat hetket ovat silloin kun lapset nukkuvat, enkä halua käyttää niitä budjetoimiseen ja kuittien läpikäymiseen.”

Mutta yhdessä asiassa Anne on alkanut suunnitelmalliseksi.

”Meillä on puhelimissa S-ostoslista-sovellus. Pyrimme laatimaan sinne aina ennen kaupassa käyntiä valmiin ostoslistan. Näin vältytään hutiostoksilta.”

Annen 7 vinkkiä stressittömään säästämiseen ruokakuluissa

  • Tee mahdollisimman paljon itse ja pakasta.

  • Vertaile kaupassa hintoja ja etsi edullisin vaihtoehto.

  • Hyödynnä punalaputetut tuotteet, mutta selvitä myös lähialueen tilat, joista voi ostaa suoraan lihaa tai muita tuotteita.

  • Minimoi hävikki: käy aina ensin kaapit läpi ja tee sellaisia ruokia, jotka oikeasti maistuvat kaikille.

  • Vaihda yksittäispakatut tuotteet isompiin.

  • Tee ostoslista ja minimoi hutiostokset.

  • Älä tee ruuanlaitosta liian monimutkaista, perusruuat kunniaan!

Aikuinen ja lapsi pöydän ääressä, mustikoita kulhossa ja maitoa mukissa.

Ruokailuhetkiä helpottaa se, että jääkaapista löytyy kasviksia valmiiksi pilkottuna. Marjoja on aina pakastimessa.

Teemerkin vaihto toi satasen säästön

Päätöksen tekeminen ruuasta säästämisestä on auttanut tekemään ruokakaupassa fiksumpia valintoja.

”Kiinnitän huomiota siihen, mikä on edullisin vaihtoehto, ja onko se kotimainen. Sitten kokeillaan, kelpaako maku kaikille.”

Kaikissa tuotteissa kotimaisuus ei ole vaihtoehto, kuten teessä.

Mutta teemerkin vaihtamisella Anne teki hyvän säästön: hän vaihtoi kalliimmasta merkistä Coopin Earl Greyhin. Säästöä tulee Annen arvion mukaan jopa satanen vuodessa.

”Olen teen suurkuluttaja ja nyt opettelen käyttämään pussin kahteen kertaan. Kolmas kerta maistuu jo pelkästään vedeltä.”

Kauppaan vasta kun on pakko

Anne ja tämän puoliso ovat alkaneet pitkittämään kaupassa käyntien väliä. Kauppaan mennään vasta, kun on pakko.

Kaapit tyhjennetään ensin, ja samalla säästyy ruokahävikiltä.

Lasiset säilytysrasiat, joista näkee selkeästi mitä niissä on, selkeyttävät jääkaappia. Hektisessä arjessa kun on vaikea muistaa, onko esimerkiksi edelliseltä päivältä jäänyt ruokaa yli.

Valmistuotteita Anne käyttää harvemmin.

”Vaikka ne ovat käteviä, ne tulevat loppujen lopuksi kalliiksi.”

Nainen istuu tummalla sohvalla ja katsoo puhelinta; takana suuri mustavalkoinen ympyrätaulu olohuoneessa.

Anne valitsee ensisijaisesti kotimaisen vaihtoehdon aina kun voi. Mukana on eettinen näkökulma ja turvallisuus: kotimaisia tuotteita säädellään tarkemmin.

Punalappubongausta ja pakastamista

Nykyään Anne syynää punalaputettuja tuotteita ja ostaa etenkin lihaa alennuksesta pakkaseen.

Marjoja on aina pakkasessa. Kesällä marjoihin menee monta sataa euroa, mutta niitä tulee myös sukulaisilta.

Jogurtit ja rahkat Anne pyrkii ostamaan yksittäispakattujen sijaan isoina purkkeina, mikä tulee edullisemmaksi.

”Tykkään leipoa ja nyt olen kokeillut erilaisia leipiä, mikä tuo sekin säästöä. Kaurapatongista tuli oikeastaan parempi pakastimen kautta, kun se sai uunissa lämmitettynä rapean pinnan.”

Luottoruuat helpottavat arkea

Etenkin diabeetikkojen kanssa on tarkkaa, että ruuasta saa kaiken tarvittavan.

Diabeetikkojen vuoksi on myös aina oltava välipalaa ja evästä mukaan. Hypoeväinä toimivat siripiri-pastillit tai pillimehut, jotka ovat käteviä ottaa mukaan. Kotiin Anne ostaa yksittäispakattujen sijaan isompia mehutölkkejä, mikä tuo hieman säästöä.

Aamupalaksi perhe on ruvennut syömään enemmän puuroja, mikä tulee edulliseksi.

Kaikille lapsille ei maistu sama ruoka, joten Anne joutuu toisinaan tekemään kaksikin ruokaa. Ruuan tekoa helpottaakseen Anne pyörittää pitkälti samoja ruokia. Luottoruokia ovat esimerkiksi tortillat, joihin jokainen voi itse valita täytteet tuorekasviksista ja kanasta tai jauhelihasta.

”Jos haluamme miehen kanssa kokeilla jotain uutta tai erikoisempaa, teemme lapsille erillisen ruuan. Aina maistatetaan, mutta syömään emme pakota.”

Hymyilevä nainen leikkaa kirsikkatomaatteja keittiössä ikkunan äärellä.

Annen mielestä diabeetikkolasten ruoan ei tarvitse olla monimutkaista, kunhan ruokaympyrä täyttyy. ”Kun diabeetikkolapset olivat pieniä, kysyin ravitsemusterapeutilta, onko joskus ihan ok keittää täysjyvämakaronia ja antaa lisäksi raejuustoa ja kurkkutikkuja. Hän sanoi kyllä, siinä tulevat kaikki ravintoaineet täyteen.”

Isoimpana rahasyöppönä juhlat

Kun on viisi lasta, on vuodessa viidet syntymäpäivät. Isommille lapsille järjestetään kaveri- ja sukulaissynttärit erikseen, pienemmille vain sukulaissynttärit. Kahden lapsen kohdalla syntymäpäiväjuhlat pystytään yhdistämään, koska heidän syntymäpäivissään on päivä väliä.

Vuoden kulujen tarkastelu S-mobiilista paljasti, että yksiin syntymäpäiviin perheellä menee noin 400–500 euroa.

”Usein olen tehnyt kakut ja suolaiset, mutta ostanut valmiina esimerkiksi pullat. Seuraaville syntymäpäiville ajattelin aloittaa pakkaseen leipomisen jo viikkoja ennen. Mitä enemmän tekee itse, sitä enemmän pystyy säästämään.”

Anne ja tämän puoliso tykkäävät myös kutsua läheisiään syömään.

”Säästämisen takia ei ole tarkoitus lopettaa juhlimista ja kestitsemistä. Ennemmin säästämme arkimenoissa.”

Satasien säästöä ilman budjetointia

Anne yllättyi katsoessaan S-mobiilista paljonko heillä oli mennyt ensimmäisenä säästökuukautena ruokaan rahaa.

Summa oli peräti 400 euroa vähemmän.

”On ihana nähdä miten pienilläkin muutoksilla saa säästöä, ilman budjetointia.”

Annen vinkki on aloittaa siitä, mikä on omassa arjessa helpointa lähteä muuttamaan.

”Kun ajatuksen ruuassa säästämisestä saa päähän, sitä koko ajan tietoisesti tai tiedostamatta tekee valintoja se mielessä.”

Lisää säästämisestä voit lukea esimerkiksi tästä aiemmasta jutustamme: Saana luopui "pikkuluksuksesta" – Näin hän säästää pienistä tuloista