Saana luopui "pikkuluksuksesta" – Näin hän säästää pienistä tuloista

Vuonna 2021 Saana Opacic sai ensimmäistä kertaa tuhat euroa säästöön. Sitä ennen hän oli elänyt vuosia velkakierteessä. Pahimmillaan ulosotossa oli noin 10 000 euron verran.

Enää Saana ei ole luottotiedoton eikä ulosotossa, mutta hän on pienituloinen. Hän opiskelee ja on yrittäjä. Tulot ovat epäsäännölliset.

Aiemmin Saana työskenteli lähihoitajana. Hän tienaa nyt vähemmän kuin tuota työtä tehdessään – mutta on kuitenkin keksinyt tapoja säästää. Hän on huomannut, että pienistäkin summista voi saada isoja säästöjä.

Tässä jutussa hän jakaa parhaat vinkkinsä, joilla myös pienituloinen voi onnistua saamaan rahaa säästöön.

Karsi ylimääräinen ja myy

Saanan perheeseen kuuluu kolme lasta ja puoliso. Kun Saana alkoi ensimmäistä kertaa säästää, hän teki oppisopimusopiskelijana lähihoitajan töitä eli ei saanut täyttä palkkaa. Puolison tulot vaihtelivat 3200–3500 euron välillä.

Tuolloin, neljä vuotta sitten, Saana kävi kaikki kaapit läpi, karsi ylimääräisen ja myi. Myynneistä tuli tuhansia euroja.

“Keskimmäisellä lapsella, joka oli silloin nelivuotias, oli 22 mekkoa, joista hän käytti yhtä. Ne olivat somessa suosittuja merkkivaatteita, jotka olivat silloin pinnalla, mutta eivät lapsen mieleen.”

Sama toistui muiden lasten kohdalla. Kaapeista löytyi sisustustuotteita ja vaatteita, joissa oli vielä hintalaput kiinni.

Nyt Saanalla on tavoitteena jälleen hankkia rahaa karsimalla. Hän pitää Instagramissa Saanan siivoussunnuntaita, ja myös seuraajat ovat innostuneet mukaan karsimistalkoisiin.

Myytävää ei ole yhtä paljon, koska enää Saana ei haali tavaraa kuten ennen. Karsittavaa kuitenkin kertyy, kun esimerkiksi lapset kasvavat ulos vaatteista.

”Tavoitteena on saada karsimalla säästöön 2500 euroa. En tiedä pääsenkö siihen, mutta tavoitesumma motivoi karsimaan. Samalla pääsee eroon turhasta tavarasta.”

Miksi ostan?

Vuonna 2021 Saana otti puolison kanssa tavoitteeksi säästää rahaa omistusasunnon käsirahaa varten. Silloin Saana piti tammikuun ajan ostolakkoa.

“Huomasin, että minun teki koko ajan mieli ostaa jotakin. Ahdisti, että tilillä oli rahaa, jota en kuluttanut. Ajattelin, ettei voinut olla normaalia tuntea niin.”

Saana tajusi, että hänellä on luultavasti ostoriippuvuus.

“Aloin reflektoida sitä, missä tilanteissa kulutin. Huomasin, että ostaminen liittyi usein tunteisiin.”

Saana halusi esimerkiksi palkita itsensä jollain, jos oli tehnyt paljon töitä. Ja jos hän oli tehnyt ylitöitä, hän korvasi menetettyä aikaa lapsille ostamalla heille yllätyksiä.

Saana osti yllätyksiä ja lahjoja myös läheisille.

“Hain sillä varmaankin jonkinlaista hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.”

Ostolakko ei korjannut kokonaan tilannetta, mutta se havahdutti.

“Edelleen joudun ostoksia tehdessä miettimään, onko kyse tarpeesta vai haluanko jotain vain, koska muillakin on.

Katso kuluja rehellisesti

Aiemmin Saana saattoi laittaa 50 euroa säästöön, mutta kuun lopussa summa oli otettu säästötililtä takaisin käyttöön. Kaikki mitä tuli, meni. Silloin hän pyöri kaupoissa ennen tai jälkeen töiden, haki take away -kahvia yhdestä kolmeen kertaan päivässä ja eväät kaupasta.

“Silloin luulin, että ne tekevät minut onnelliseksi, mutta ymmärsin, että take away -kahvin hakeminen tai kirpparilla pyöriminen olivat ympäristön luomaa pikkuluksusta.”

Hän ymmärsi, että mikään ei muutu, ennen kuin hän muuttaisi kulutustaan.

“Säästäminen lähtee siitä, että reflektoi omaa kulutuskäyttäytymistään: ymmärtää miksi kuluttaa ja mihin rahaa menee.”

Kun Saana aloitti säästämisen, hän kävi ensimmäiset kuukaudet läpi joka ikisen kuitin. Noutokahvien ja muiden ostosten lisäksi se paljasti esimerkiksi, että perheellä viitisenkymmentä euroa kuussa suoratoistopalveluihin, joista he käyttivät yhtä.

”Siitä lähtien meillä on ollut käytössä yksi suoratoistopalvelu kerrallaan.”

Eroon turhista kuluista

Suoratoistopalvelujen lisäksi lähti muutakin: kun perhe luopui autosta, poistui noin 500 euron kuukausittainen kuluerä. Julkisilla pärjää heidän kotikaupungissaan Turussa mainiosti.

Aiemmin Saanalla saattoi mennä 50–100 euroa kuukaudessa kirpputoriostoksiin. Juhlien koristeluihin taas upposi 50–200 euroa.

“Ne olivat tavaraa, joka lensi seuraavana päivänä roskiin. Enää en osta juhliin edes ilmapalloja.”

Säästötavoite motivoi

Kun Saana ensimmäistä kertaa alkoi säästää, tavoitteena oli ensiasunto. Sittemmin perhe on säästänyt koiraan ja interrail-matkaan.

Saanalla on kesäkassaksi nimetty säästötili, jonne hän säästää seuraavaa kesää varten. Tällä hetkellä Saanan perhe säästää rahaa matkailuautoon. Tavoite motivoi säästämään.

“Välissä oli yli puoli vuotta, kun en siirtänyt sivuun rahaa. Nyt kun meillä on säästökohde, aloin taas säästämään.”

Saana muistaa, miten palkitsevaa oli, kun hän ensiasuntoa varten säästäessään oli saanut ensimmäistä kertaa elämässään tuhat euroa säästöön.

“Oli motivoivaa nähdä summan kasvavan ja huomata onnistuvansa. Samalla tulin päästäneeksi irti häpeästä, jota olin tuntenut velkaantumisesta ja siitä, etten ollut aiemmin saanut rahaa säästöön.”

Ihan kaikki sentit säästöön

Silloin kun Saana karsi kotia ja myi tavaraa kirpputorilla, hän laittoi kaikki myynneistä tulevat kymmenetkin sentit säästöön. Samoin hän säästi kaikki ylityörahat.

“Kun muutama vuosi sitten lopetin tupakoinnin, laitoin siihen aiemmin 150 euroa kuukaudessa menneen summan säästöön. Samoin tein noutokahvien ja kaupasta haettujen eväiden suhteen. Arvioin summan ja laitoin sen suoraan säästöön heti kun palkka tuli.”

Taktiikka on maksaa itselleen ensin ja laittaa summa säästöön ennen kuin se tulee käytettyä.

“Kun sain veronpalautusta, minulle oli selvää, että siirrän osan säästöön, ja osan kesälomakäyttöön. S-bonukset käytetään yleensä jouluostoksiin ja jouluruokaan.”

Säästäminen voi olla leikkisää

Saana on keksinyt Instagram-seuraajilleen tavan säästää pienistäkin summista. Joka maanantai, keskiviikko ja perjantai iltakuudelta hän pitää “Shottaa summa” -peliä.

Kuuden sekunnin videolla pyörii erikokoisia summia. Video on tarkoitus pysäyttää ja laittaa säästöön summa, joka ruudulla näkyy. Summat ovat pieniä, 50 sentistä reilu kymmeneen euroon.

“Olen saanut paljon viestejä, että pelin avulla sellaisetkin, jotka eivät ole aiemmin saaneet mitään säästöön, ovat onnistuneet säästämään isojakin summia.”

Saana uskoo, että onnistumiseen vaikuttaa se, että summat ovat pieniä. Niin hän itsekin aloitti.

“Pienet summat toimivat, kun säästämisestä tekee säännöllistä.”

Ruokakauppaan kerran viikossa

Aiemmin Saanan perhe kävi kerran viikossa kaupassa, mutta koska ostoksia ei suunniteltu, lähikaupasta tuli haettua täydennystä pitkin viikkoa. Pelkästään lähikauppaan saattoi mennä 500 euroa kuukaudessa.

“Enää emme harrasta sitä, vaan pidämme kiinni kauppareissusta kerran viikossa. Jos juusto loppuu kesken viikon, sitten olemme pari päivää ilman.”

Saana seuraa kauppaan meneviä kuluja S-kaupan sovelluksen kautta. Vähän aikaa sitten hän havahtui siihen, että ruokaostoksiin, joihin oli aiemmin mennyt 800 euroa, menikin nyt 100 tai 200 euroa enemmän.

“Laskeskelin, että ylimääräisiin herkkuihin meni noin satanen kuussa. Se tekee 1200 euroa vuodessa. Mieluummin maksan itselleni sen säästöön kuin juoksen mielitekojen perässä.”

Lue lisää: Vain 500 euroa kuussa! Helmi on keksinyt, miten ruokakulut pysyvät matalina

Noutoruoka vaihtui itse tekemiseen

Perheellä oli tapana tilata ruokaa viikonloppuisin, mutta nyt pitsat, hampurilaiset ja tortillat valmistuvat kotona.

“Niistä tulee oikeasti iso säästö. Ylipäätään teemme paljon itse, pitsapohjista lähtien.”

Noutokahvin sijaan hän nauttii itse tehdystä kahvista kotona ja arvostaa enemmän sitä, että perhe tekee kotona yhdessä ruokaa. Saanan puoliso ottaa töihin eväät ja ne otetaan myös yhteisille perheretkille.

“Se on yksi suurimpia säästöjä arjessamme.”

Lue lisää: Yksi pieni muutos! Näin Jenny vaivatta 75 euroa

Välttele kulutussisältöä

Sosiaalinen media luo helposti ostohaluja. Nykyään Saana jättää välistä sellaiset julkaisut, joissa esitellään ostoksia, elleivät ne ole kirpputorilta.

“En halua altistaa itseäni sille, että alan haluta jotain, jonka näen monella. Instagramin algoritmi on siitä mukava, että se syöttää sitä mitä katsot. Nykyään minulle tuleekin enemmän sisältöä, joka liittyy lapsiin, ruokaan, liikuntaan tai itse tehtyihin asioihin.”

Saana myös lopetti seuraamasta tilejä, jotka kannustivat ostamiseen.

“Jatkuva kulutus on kestämätöntä jo luonnonvarojenkin puolesta. En halua kannattaa sitä. Ja samalla varjelen omaa taloutta.”

Saana kannustaakin opettamaan algoritmin johonkin itselleen mielekkäämpään sisältöön, jos ostohaluja tuottava sisältö lähinnä ahdistaa tai saa aikaan harkitsemattomia mielitekoja.

Ja jos jotakin ei kehtaa lopettaa seuraamasta, sisällön voi piilottaa, Saana vinkkaa.