Söitkö tänään "uusia perunoita"? Tuskin söit, luulit vain

Ihanaa, kesä on täällä. Saisipa taas uusia perunoita lautaselle.

Moni meistä puhuu arkipuheissaan uusista perunoista, vaikka tarkoittaa tosiasiassa varhaisperunoita.

Vuoden kotitalousopettajaksi valittu Elina Nuorva huomauttaa, että kyse on todennäköisesti vain helpommasta, lyhyemmästä sanasta.

Ero on siis ennen kaikkea siinä, milloin peruna nostetaan ja miten sitä käytetään. Uusi peruna nostetaan syksyllä ja laitetaan talvisäilytykseen – sitä syödään pitkin talvea. Kesällä myyntiin tulevat varhaisperunat ovat puolestaan tuoretuotteita, jotka on tarkoitettu syötäväksi heti. Iso osa varhaisperunoista, kuten tutut timo ja siikli, ei kestä varastointia juuri lainkaan.

”Varhaisperuna on myös elintarvikkeena aika paljon herkempi kuin syksyn myöhempi uusi peruna. Yritäpä esimerkiksi tehdä näistä varhaisperunoista perunamuusia, niin huomaat. Siitä tulee liisteriä.”

Varhaisperunoiden sesonki huipentuu keskikesällä.

"Kyllä juhannuksen ympäristö on se, milloin ne ovat parhaimmillaan. Varhaisperunat ovat silloin kasvaneet ja kehittyneet sen verran, että ne maistuvat hyviltä", Nuorva kertoo.

Vuoden kotitalousopettajan oma suosikkilajike on siikli. Sen tiivis ja maistuva rakenne on se, joka tekee siitä monen suosikin.

”Parasta varhaisperuna on keitettynä, suolalla ja tillillä maustettuna sekä kalan kanssa tarjoiltuna", hän sanoo.

Suomalaisten suosikki tuli tänne myöhään

Vaikka varhaisperunat kuuluvat vahvasti kesään, peruna itsessään on ollut osa suomalaista ruokapöytää vasta muutaman vuosisadan ajan. Kasvi on peräisin Etelä-Amerikan Andeilta, jossa sitä viljeltiin jo tuhansia vuosia sitten. Eurooppaan peruna saapui 1500-luvulla espanjalaisten mukana.

Yhteishyvän haastattelema dosentti, ruokahistorian asiantuntija Ritva Kylli Oulun yliopistosta kommentoi aiemmin, että moni suomalainen pitää perunaa sen historiasta huolimatta yhtenä suomalaisimmista ruoista.

”Vaikka perunan historia Suomessa on suhteellisen lyhyt, suomalaiset kokevat sen omaksi ja perinteiseksi. Tosiasiassahan riisiä ja pastaa on saatettu syödä maassamme monin paikoin jo ennen perunaa”, hän kommentoi.

Suomalaisista suomalaisin nostalgiaruoka ei kuitenkaan ole peruna, vaan hernekeitto, Kylli toteaa. Useimmat ruokalajit ovat tulleet maahamme rajojen takaa, mutta hernekeitto on ollut täällä aika lailla ikuisesti – ja mitä luultavimmin se säilyttää asemansa myös tulevaisuudessa.