Tämä on totta! Näin koira tekee sinut onnellisemmaksi

Lemmikkieläimet tuovat ihmisille lukemattomia terveyshyötyjä. Niitä on tutkittu selvästi eniten koirien näkökulmasta, minkä takia Helsingin yliopiston projektisuunnittelija ja väitöskirjatutkija Nona Borgström listaakin ensin juuri koirien tuomia hyötyjä.

Koirat parantavat omistajiensa fyysistä terveydentilaa, sillä koirien kanssa tulee yleensä liikuttua säännöllisesti. Hyödyt korostuvat erityisesti luonnon helmassa, sillä luontokin tuottaa hyvinvointia.

Koiran kanssa oleminen vapauttaa elimistössä oksitosiinia eli niin sanottua mielihyvähormonia, minkä seurauksena verenpaine ja syke laskevat ja hyvänolontunne lisääntyy.

”Oksitosiinia vapautuu esimerkiksi silloin, kun silitämme lemmikkiä”, Borgström kuvailee.

Koirasta saadaan myös sosiaalista ja emotionaalista tukea, mikä lievittää stressiä, lisää hyvinvointia ja tukee mielenterveyttä.

Suomalaisten toinen suosikkilemmikki on kissa. Borgström uskookin, että samankaltaisia hyötyjä saadaan myös kissoista – usein ehkä liikunnallisia hyötyjä lukuun ottamatta.

"Toisaalta onhan myös sellaisia kissoja, jotka tykkäävät ulkoilla yhdessä omistajansa kanssa."

Kuten ihmisissäkin, koirissa ja kissoissa on erilaisia persoonia – ja jopa samojen rotujen sisällä. On eläimiä, jotka viihtyvät kaiken aikaa omistajiensa seurassa, sekä eläimiä, jotka kaipaavat enemmän omaa tilaa ja rauhaa. Borgström arvioi, että terveyshyötyjä saadaan erityisesti silloin, kun ihmisen ja eläimen suhde on vuorovaikutuksellinen.

”Mitä enemmän omistaja viettää aikaa lemmikkinsä kanssa, sitä paremmin hän oppii sen tuntemaan. Tämä näkyy oikeastaan kaikissa suhteissa: mitä enemmän vietämme laadukasta aikaa yhdessä, sitä paremmin ja positiivisemmin yleensä suhtaudumme toisiimme, ja kiintymyssuhteemme syvenevät.”

Pelkkä katselukin tuo hyvää oloa

Myös sellaiset lemmikit, jotka ovat koko ajan esimerkiksi terraariossa tai akvaariossa, voivat tuoda omistajilleen terveyshyötyjä.

Borgström nostaa esille tutkimuksen, jossa mielihyvähormoni aktivoitui pelkästään katselemalla ystävällistä koiraa – ja yhtä lailla myös koiralla, joka näki omistajansa. Tästä voidaan Borgströmin mukaan päätellä, että samankaltaista mielihyvää voisi syntyä esimerkiksi akvaariokaloja katselemalla.

”Kyllähän luonnossakin hyötyjen saamiseen riittää pelkkä luonnossa oleminen ja luonnon katselu.”

Terveyshyötyjen saaminen ei edellytä myöskään eläimen kanssa saman katon alla asumista. Esimerkiksi hevosilla ja ihmisillä on usein hyvin erityinen suhde, vaikka hevonen asuu tallissa.

”Kyllä hevonen selkeästi tunnistaa oman ihmisensä ja kykenee hyvinkin syvälliseen vuorovaikutukseen. Hevonen on kuin tunteiden peili: aistii ja heijastaa ihmisen tunnetiloja.”

Ihminen voi saada eläimestä terveyshyötyjä, vaikka kyse ei olisi edes hänen omasta lemmikistään, vaan esimerkiksi ennestään täysin tuntemattomasta koirasta. Borgströmin mukaan esimerkiksi luokkahuoneessa oleva koira tutkitusti lisää oppilaiden motivaatiota ja parantaa heidän oppimistaan monella eri tavalla.

Lemmikki lievittää yksinäisyyttä

Borgström on kouluttanut pitkään avustajakoiria ja huomannut, että ihmisten saamat terveyshyödyt ovat usein erityisen suuria tilanteissa, joissa koira tuo merkittävää apua ihmisen arkeen. Esimerkiksi kipukoira osaa kertoa ihmiselle, kun tämän kipu on lisääntymässä, minkä ansiosta ihminen saa otettua kipulääkkeensä ajoissa – mahdollisesti jo ennen kuin on itse vielä edes tuntenut kipua.

”Kun koirasta tulee tavallaan tietynlainen hengenpelastaja, se tuo arkeen vielä enemmän lisäarvoa ja vahvistaa entisestään ihmisen ja koiran keskinäistä suhdetta. Tämän kaltaisissa kodeissa ihmisen ja koiran yhteiselämä on usein hyvin tiivistä.”

Sama ilmiö voisi Borgströmin mukaan toteutua myös sellaisessa tilanteessa, jossa ihminen kärsii esimerkiksi yksinäisyydestä: lemmikkieläimestä on hänelle seuraa, mikä lievittää yksinäisyyden kokemuksia. Myös palvelukodeissa vierailevat eläimet tuovat paljon iloa ihmisille ja voivat merkittävästi vähentää yksinäisyyden tunteita.

Varsinkin koirat usein lisäävät myös muita sosiaalisia kohtaamisia arjessa.

”Kun liikkuu koiran kanssa ulkona, ihmiset tulevat herkemmin ystävällisesti juttelemaan, sillä koira toimii hyvin keskustelunavaajana ja tietynlaisena sosiaalisena liimana.”

Borgström huomauttaa, että ihmisten suhtautuminen lemmikkieläimiin on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla. Lemmikeistä on tullut entistä useammille rakkaita perheenjäseniä, ja myös yleinen ilmapiiri on muuttunut lemmikkipositiivisemmaksi.

”Yhdenkin ihmisen perhe voi olla perhe, kun siinä on esimerkiksi ihminen ja koira. Silloin ei olla yksin vaan ollaan kaksin.”