Uskoitko lapsena joulupukkiin? Se tekee sinulle hyvää edelleen

Uskoitko lapsena joulupukkiin? Hyvä! Siitä on sinulle nimittäin hyötyä vielä tänäkin päivänä, asiantuntijat vakuuttavat.

Joulupukkiin uskomisesta on lapsen kehitykselle monenlaista hyötyä, sillä tällainen mielikuvituksellinen leikki kehittää vaativaa ajattelua, empatiaa, turvallisuuden tunnetta ja moraalia, kuvailee Turun yliopiston kehityspsykologian professori Riikka Korja.

”Nämä hyödyt kantavat pitkälle. Aikuisillekin on tärkeää leikitellä todellisuuden ja fantasian rajalla – me kaikki tarvitsisimme vähän enemmän sellaista”, Korja huomauttaa.

Joulupukkiin uskominen tukee lapsen mielikuvitusta ja saa pohtimaan todellisuuden ja fantasian rajoja. Lapsi oppii leikittelemään erilaisilla ajatuksilla ja yhdistämään niihin omia tunteitaan, kokemuksiaan ja aistihavaintojaan.

”Jos ajattelisimme vain niitä asioita, jotka ovat totta ja joita todella näemme, merkittävä osa tietoa ja kokemuksia jäisi ymmärtämättä.”

Korjan mukaan mielikuvitus auttaa ymmärtämään vaikeampia syy-seuraus-suhteita ja monimutkaisten ilmiöiden syvempiä merkityksiä.

”Ajattelun kehityksen kannalta on hyvin merkityksellistä, että tämä tapahtuu nimenomaan mielikuvittelun kautta – ja varsinkin tässä ajassa, jossa some ja digilaitteet jättävät mielikuvittelulle vähemmän tilaa.”

Yhteinen hyvä lisää turvallisuuden tunnetta

Korjan mukaan erilaisilla myyteillä ja tarinoilla halutaan usein korostaa yhteisön ja ihmissuhteiden merkitystä. Joulupukkiin liittyy vahvasti ajatus siitä, että toisille antaminen tekee itsellekin hyvää, ja kun antaa muille lahjoja, saa niitä itsekin.

”Tässä antamisen teemassa on erityisen tärkeää kehitykselle se, että kaikki lapset ovat samanarvoisia ja ansaitsevat lahjan. Tämä lisää solidaarisuutta ja vahvistaa empatiaa ja yhteisöllisyyttä.”

Ajatus siitä, että on tällainen ”yhteinen hyvä”, joka huolehtii tasavertaisesti kaikista maailman lapsista, lisää turvallisuuden tunnetta.

Moraali sen sijaan vahvistuu ajatuksesta, jossa kaikki pitävät huolta toisistaan ja kantavat vastuuta myös heikommassa asemassa olevista.

”Se, että vain kiltit lapset saavat lahjoja, on todennäköisesti sellainen lisä, joka tähän on tullut vuosien varrella väsyneiden vanhempien myötä”, Korja naurahtaa.

Tästäkin ajatuksesta on lapsen kehitykselle hyötyä vastuullisuuden näkökulmasta: lapsen täytyy kantaa vastuunsa toimimalla yhteisön ja perheen sääntöjen mukaisesti, jotta hänen toiveensa joulupukille toteutuu. Samalla lapsen oma toimijuus vahvistuu, ja hän ymmärtää, että hänen käyttäytymisellään on merkitystä.

Kriittinen ajattelu kehittyy

Mielikuvituksen ja leikkisyyden vahvistaminen satujen, tarinoiden ja leikin välityksellä on lapselle todella tärkeä kehitysvaihe, Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen sanoo.

”Tästä voi olla myöhemmin hyötyä esimerkiksi kielen kehitykselle ja kaikenlaiselle luovuudelle.”

Perheen ja yhteisön rituaalit ja perinteet luovat yhteenkuuluvuutta – ja toisaalta myös turvallisia jännityksen kokemuksia. Joulupukin odotus ja vierailu kun voivat olla varsinkin pienille lapsille hyvinkin jännittäviä.

Hyvä käytös palkitaan jollakin hyvällä -ajatus tukee syy-seuraus-suhteiden ymmärtämistä, mutta Heiskasen mukaan se voi olla varsinkin herkille lapsille myös erittäin stressaavaa.

”Mieleeni tulee yksi lastenkirja, jossa lapsi oli huolissaan siitä, onko hän riittävän kiltti. Häntä muistutettiin, että tuhmien listalle on tosi vaikea päästä – ja että siellä on lähinnä totalitääristen valtioiden poliitikkoja”, Heiskanen nauraa.

Joulupukkiin uskominen voi vahvistaa myös kriittisen ajattelun kehittymistä. Kun lapset alkavat ymmärtää, että kyse onkin yhteisesti ylläpidetystä tarinasta, he saavat kenties tervettä kriittisyyttäkin.

Vaikka joulupukkiin uskomalla voi saada monenlaisia hyötyjä, Heiskanen haluaa korostaa, että kyse ei ole niinkään joulupukin ylivoimaisuudesta. Yhtä lailla mikä tahansa muukin vastaavanlainen yhteisöllinen ja tarinallinen perinne tai rituaali voisi tuoda samantyyppisiä hyötyjä.

Lue lisää: