Moni ei tiedä omaa bonuspottiaan – viime vuonna rahaa jaettiin yli 400 miljoonaa euroa

Voisiko suomalainen idylli olla täydellisempi? Viisihenkinen perhe asuu joen varrella, talon takana rannassa on laituri. Keväästä pitkälle syksyyn laituriin on kiinnitetty vene, jolla tehdään meriretkiä.

Idylli on saamassa täydennystä: perheen unelmana on vaihtaa pieni vene isompaan, sellaiseen, jolla on mahdollista tehdä pitkiä retkiä ja yöpyä matkan varrella.

”Mies surffaa verkossa ahkerasti ja käy läpi myynnissä olevia veneitä. Hän näyttää minulle esimerkkejä, että tällainen olisi täällä tarjolla", kertoo Inka Laurila ja nauraa.

Hän toki osallistuu selailuun itsekin, ja venejutut kiinnostavat myös lapsia. Etenkin isommat, Pihla, 8, ja Lilja, 5, ovat päässeet veneretkien makuun. Kaksivuotias kuopus Pyry on kuulolla vaikkei välttämättä vielä ymmärrä, mitä jännittävää tulevina kesinä on edessä.

Perhe säästää rahaa veneen vaihtoon Bonusta kerryttämällä. Heillä on säästämisestä hyviä kokemuksia, sillä edellinen bonuspotti käytettiin Kreikan-lomaan.

”Loma jäi erityisen hyvin mieleen, sillä Pihla oppi uimaan ja Lilja käyttämään kellukkeita. Meidän veneilevälle perheelle se oli iso harppaus.”

Laurilat asuvat Oulun ja Kemin puolivälissä Iissä. Isommalla veneellä voisi lähteä Iin edustan saaria pidemmälle.

Perheessä on huomattu, että säästäminen on Bonusten avulla helppoa.

”Euroja jää säästöön kuin huomaamatta. On mukava käydä välillä vilkuilemassa, minkä verran olemme saaneet kerrytettyä”, Inka Laurila kertoo.

Viisihenkisessä perheessä kulutus on kovaa. Perhe on tietoisesti keskittänyt ostoksensa S-ryhmään ja Bonusta kerryttäville ryhmän kumppaneille.

Ruokaan kuluu paljon rahaa, mutta ruoan laadusta ei tingitä.

”Minä olen meillä hövelimpi rahankäyttäjä vähän kaikessa, mies on selvästi tarkempi. Hyvä niin, sillä näin talous pysyy tasapainossa.”

Reilut 15 prosenttia S-ryhmän asiakkaista on Lauriloiden kaltaisia superaktiivisia keskittäjiä, kertoo S-ryhmän asiakkuusjohtaja Pekka Litmanen.

Keskittäjät ostavat ruokansa S-ryhmän ruokakaupoista, tankkaavat ABC:llä ja käyvät syömässä ryhmän ravintoloissa. Puhelinliittymän ja vakuutukset he ottavat bonuspartnereilta, Elisalta ja LähiTapiolasta. He saavat jatkuvasti Bonusta maksimin eli viisi prosenttia.

Bonuspaikkoja joutuu harvoin etsimällä etsimään, sillä Bonusta jakavat muun muassa S-ryhmän yli 940 kauppaa, yli 430 huoltoasemaa, yli 600 ravintolaa ja kymmenet hotellit.

Silmälasitkin voi ostaa Bonuksia kerryttäen ja risteilystäkin ropisee Bonuksia.

Bonus kertyy progressiivisesti. Mitä enemmän ostaa, sitä isompi bonusprosentti on. Kun talous kuluttaa kuukaudessa vihreää korttia vilauttamalla vähintään 900 euron verran, Bonusta maksetaan viisi prosenttia.

Yhteensä noin 350 miljoonaa euroa makaa passiivisena asiakasomistajien S-Tileillä.

”Osuuskaupan tehtävä on tuottaa etuja ja hyötyjä asiakasomistajille. Bonukset ovat osa perustehtäväämme. Jäsenille kuuluva tulos ohjataan heille takaisin”, Litmanen sanoo.

S-ryhmä palkitsi vuonna 2019 asiakasomistajiaan yli 400 miljoonalla eurolla. Se tekee jokaista asiakasomistajataloutta kohden keskimäärin 165 euroa vuodessa. Vaihtelu on suurta, sillä aktiivisimmat saavat vuosittain Bonuksena ja muina etuina jopa yli tuhat euroa.

Osa asiakasomistajista haluaa unohtaa Bonuksensa tietoisesti ja jemmaa euroja tulevaa varten. Litmanen huomauttaa, että säästäjien joukossa on myös niitä, jotka eivät todennäköisesti tiedä säästävänsä. He käyttävät S-Etukorttiaan kuuliaisesti muistamatta, että S-Pankissa on tili, jonne Bonus päätyy.

S-Etukortteja on 3,8 miljoonaa, eli yli 80 prosentilla suomalaisista kotitalouksista.

Silti vajaa kaksi miljoonaa asiakasta ei ole hankkinut verkkopankin tunnuksia. Tilitietoja voi tosin seurata muutenkin esimerkiksi S-mobiili-sovelluksella, Otto- ja Nosto -pisteillä sekä kirjautumalla verkossa S-kanavalle.

Litmanen uskoo, että tästä huolimatta iso osa asiakkaista ei tiedä S-Pankin tililleen kertynyttä bonuspottia. S-Pankin mukaan yhteensä noin 350 miljoonaa euroa makaa passiivisena asiakasomistajien S-Tileillä.

(Juttu jatkuu noston jälkeen.)

Lasse Mitronen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin työelämäprofessori, sanoo S-ryhmän osuustoimintaa innovatiiviseksi, koska siinä keksittiin yhdistää asiakkuus ja omistajuus. Toisin sanoen mitä enemmän ostat, sitä enemmän saat takaisin.

Mitronen on tutkinut erilaisia liiketoimintamalleja ja niiden mekanismeja. Yksi hänen tutkimistaan malleista on osuustoiminta.

Osuuskunta-aatteella on Suomessa jo pitkä historia, syntyihän se toista sataa vuotta sitten.

”Meidän oli löydettävä pienessä ja harvaan asutussa maassa keino kerätä pääomia ja osaamista yhteen. Pärjätäksemme tarvitsimme toisiamme.”

Mitronen pohtii, että osuustoiminta-aate istuu hyvin vastuullisuutta yhä vankemmin korostavaan yhteiskuntaan. Osuustoiminnasta on viime aikoina kiinnostuttu uudella tavalla, sitä on ehdotettu jopa Suomen uudeksi sote-ratkaisun malliksi.

Hänen mielestään positiivista on myös se, että S-ryhmän osuustoiminnassa säästäminen tehdään helpoksi. Esimerkiksi osakkeiden hankkiminen omin päin ei ole jokaisen juttu.

Hän huomauttaa, että Bonusten ohjaaminen suoraan rahastoon on hyvä esimerkki kansankapitalismista. Ruotsalaiset osaavat sen paljon meikäläisiä paremmin, talousviisaat usein suomalaisia muistuttavat.

Vaikka kertyvät Bonukset haluaisi tietoisesti unohtaa ja säästää pitkälle tulevaisuuteen, S-mobiilisovellusta kannattaa silti hyödyntää aktiivisesti.

Sovellus pitää sähköiset kuitit tallessa ja Omat ostot -palvelu on tukena, kun haluaa ostoskoristaan esimerkiksi kotimaisen, vähäpäästöisen tai vaikka enemmän hedelmiä ja vihanneksia sisältävän.

Rahallinen palkitseminen oli vuonna 2019 keskimäärin 165 euroa/jäsen.

Omat ostot -palvelua käyttää yli 300 000 suomalaista. S-ryhmän kyselyn mukaan noin puolet siihen vastanneista kertoi muuttaneensa kulutustaan palvelun käyttöönoton jälkeen.

Kehitystä on innostavaa seurata. Ja voi sitä riemua, kun huomaa, että edellisessä kuussa on tullut hankituksi vain yksi muovikassi (seuraavaksi ei sitten sitäkään!).

Lasse Mitrosen mielestä on hienoa, että asiakkaan ostopäätösten tueksi tarjotaan tietoa hänen omista kulutustottumuksistaan.

”Esimerkiksi tieto vähäisestä muovipussien käytöstä voi tuoda mielihyvää. Mutta laajempana ilmiönä avoimuus voi johtaa parempaan yhteiskuntaan. Osuuskunnilla on hyvä lähtökohta, sillä voiton maksimointi ei perinteisesti ole ollut niiden tärkein ajuri.”

Pekka Litmanen korostaa, että kerättävä data on myös asiakkaiden dataa. Sen avulla he pääsevät tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita, oli se sitten kotimaisuutta tai vaikka terveellisyyttä.

”Data auttaa meitä S-ryhmässä kehittämään palveluja. Tiedon visualisoimisessa olemme kuitenkin vasta alkumetreillä.”

Omat ostot -palvelua kehitetään jatkuvasti. Ostosten luokittelua uudistettiin tammikuussa, ja nyt kasviproteiinit ovat hiilijalanjälki- ja kotimaisuuslaskurissa omina tuoteryhminään.

Kevään aikana pääsee seuraamaan omien henkilökohtaisten ostojen lisäksi koko talouden kulutusta.

Alkuvuonna ruoan verkkokaupassa saatiin käyttöön älykäs ostoslista. Asiakasomistaja saa kertyneen ostohistoriansa perusteella useimmin ostetut tuotteet listattuna ja ehdotukset tuotteista, jotka kulutuksen perusteella voisivat olla tarpeellisia juuri nyt. Älykkään ostoslistan tavoitteena on helpottaa arkea ja tehdä ostamisesta vaivattomampaa.

Palveluiden kehittämisen tavoite on toteuttaa asiakkaiden toiveita: millaisia asioita he haluavat, mikä on tärkeää?

Jos haluaa asiakkuuden lisäksi vaikuttaa myös yhteiskunnallisella tasolla, voi itselleen sopivan tavan löytää osuuskaupan edustajistosta, Litmanen pohtii.

S-ryhmän osuuskaupoilla on kullakin oma vaaliaikataulunsa. Kuluvan vuoden aikana vaalit ovat 10 osuuskaupassa.

”Asiakasomistajajoukkomme on suuri ja siinä on tarvittaessa valtavasti muutosvoimaa. Mitä aktiivisemmin asiakkaat antavat palautetta ja osallistuvat vaikuttamiseen, sitä tehokkaammin koko osuustoimintafilosofia toimii.”