Pienet kokit ruokakoulussa

Kahdeksanvuotiaan Lukas Vuohelaisen mielestä paistettu lohikäärmeen sydän on hyvää ja terveellistä ruokaa. Jos sitä ei ole saatavilla, tyytyy hän myös spagettiin ja jauhelihakastikkeeseen. Lukas viettää lomaviikkoaan ruokakoulussa kokkaamalla ja maistelemalla erilaisia perusruokia. Hänen lisäkseen 15 muuta 8–12-vuotiasta lasta opettelee Tuuloksen 4H-yhdistyksen opastuksella terveellisen ruokavalion aakkosia.

Spagetti ja jauhelihakastike ei ole yksistään Lukaksen vaan lähes kaikkien ruokakoululaisten lempiruokaa. Siksi he saivatkin valmistaa sitä leirin aloituspäivänä lounaaksi.

Ruokakoulut ovat suomalaisen ruokakasvatuksen tuoreimpia keksintöjä. Viime vuonna kouluja järjestettiin koko Suomessa yhteensä kolmisenkymmentä, ja ne keräsivät mukaan noin 600 lasta. Täksi vuodeksi ruokakoulujen määrä on kasvatettu neljäänkymmeneen, ja niihin osallistuu jo lähes 800 lasta.

Ruoka ei kuulu roskikseen

Menossa on ruokakoulun neljäs päivä, torstai. Kolmen edeltävän päivän aikana lapset ovat jo ehtineet kokea monenlaisia ruokaelämyksiä, sillä jokaisena leiripäivänä he ovat valmistaneet ja nauttineet yhdessä aamiaisen, lounaan ja välipalan.

Edellisenä päivänä, keskiviikkona, lapset saivat järjestettäväkseen juhlapäivällisen, johon kutsuttiin myös perheenjäsenet. Iloinen puheensorina ja nauru täytti ruokasalin, kun pöydässä istui kaikkiaan 51 iloista lasta ja aikuista nauttimassa lihapullia, lohkoperunoita, italiansalaattia, vihreää salaattia ja sämpylöitä. Juhlapäivällisen kruunasi jälkiruoaksi leivottu mustikkatorttu. Ruokakoululaiset saivat syystäkin olla ylpeitä illasta, sillä jokainen ruokalaji oli lasten itsensä tekemä.

Niin kuin kaikessa elämässä myös ruokakoulussa juhlaa seuraa arki. Tänään tartutaan siis eilisillan rippeisiin. Herkuista syntyykin kätevästi pyttipannua, jonka kanssa tarjotaan porkkanaraastetta ja edellisillan juhlapöydästä jäänyttä italiansalaattia. Keittiöön laskeutuu hetkeksi hiljaisuus, kun lapset pilkkovat pyttipannun aineksia keskittyneesti.

Riperuoan valmistus on samalla oiva tilaisuus pohtia yhdessä, miksi kaikki ruoka kannattaa käyttää.

"Siksi tietenkin, että ruoka ei kuulu roskikseen", lapset tietävät.

Ruokakoulun ohjaajat kertovat, että hävikkiä välttämällä kunnioitamme myös sitä monipuolista työtä, jota ruoan eteen on tehty ennen sen päätymistä keittiöömme.

Terveys on myös liikuntaa

Pyttipannuainekset on nyt pilkottu ja on porkkanaraasteen vuoro. Raastinraudat rätisevät kuorossa ja porkkanaraastevuoret kasvavat kulhoissa.

Lasten käsissä pienenevät porkkanat jäivät itse asiassa yli edellispäivän lounaalta. Silloin lapset kokkasivat kasvissosekeittoa, jota höystettiin vielä näkkileivästä tehdyillä krutongeilla.

"Lapset suhtautuivat kasvissosekeittoon ennakkoluuloisesti, mutta kun pääsimme ruokapöytään, kaikki keitto teki kauppansa. Tarkoitus on opetella ainakin maistamaan uusia makuja", kertoo Tuuloksen ruokakoulusta vastaava 4H-ohjaaja Outi Ranki.

"Toivon, että lapset oppisivat nauttimaan ruoanlaitosta. Terveellistä ruokaa on helppoa ja nopeaa tehdä itse – ja usein se on mahdollista myös kotimaisista raaka-aineista. Ruoanlaitto on hyvä ajanviettotapa. Toivon lisäksi, että lapset osaavat ruokakoulun jälkeen miettiä, mikä on ruoka-asioissa juuri heille sopivaa", Ranki sanoo.

Viime kesänä ruokakoulujen teemana oli leipä ja vilja, tänä vuonna liha. Ohjelmaan kuuluu myös maatilavierailu. Tuuloksen ruokakoululaiset käyvät maitotilalla, vilja- ja perunapellolla sekä leipomossa. Vierailut valottavat lapsille kotimaista ruokaketjua.

Ruokakoulussa ei keskitytä pelkästään ruoanlaittoon, vaan lapsille halutaan antaa kokonaisvaltaisesti avaimia terveellisen elämäntavan pohjaksi. Siksi ohjelmassa on myös liikuntaa, leikkejä ja toiminnallisia tehtäviä.

Tuuloksessa liikuntaleikkeihin on yhdistetty myös ruokatietoutta. Nämä ruokakoululaiset näyttävät sisäistäneen ruokakoulun opit mainiosti. Kehonkieli toimii, kun he ilmaisevat ruumiinosillaan ruokien säilytyslämpötiloja. Ainakin kala ja maito saavat ruokakoululaiset hytisemään.

Ei roskaruoalle

Lammilaiset veljekset Ilmo, 8, ja Alpo, 11, Miettunen ovat aina olleet kiinnostuneita ruoasta ja raaka-aineista. Innostus on saanut ruokakoulusta lisäpotkua.

Ilmon mielestä kivointa koulussa on ruoan valmistaminen ja erityisesti ainesten pilkkominen sekä jauhelihan paistaminen – maistamista unohtamatta. Hän uskookin paistavansa jauhelihaa jatkossa myös kotona.

Toissapäivänä ruokalistalla oli silakkapihvejä ja perunamuusia. Isoveli Alposta oli kiva oppia perkaamaan silakoita oikein. Aivan ensimmäistä kertaa hän ei pidellyt kalaa käsissään, sillä kalojen tutkiminen ja niiden avaaminen oli tuttua jo entuudestaan.

Veljesten äiti Maria Miettunen kiittelee sitä, että lapsille järjestetään loma-aikana hauskaa ja järkevää ohjelmaa, vaikka poikien osallistuminen ruokakouluun onkin tuonut äidille yhden uuden pulman: pojat ovat jo ilmoittaneet, etteivät he aio tulevaisuudessa edes hätätilassa suostua syömään sellaista ruokaa, jota pitävät roskaruokana.

"Toivon, että lapset oppisivat nauttimaan ruoanlaitosta."

Mikä on ruokakoulu?

Ensimmäiset ruokakoulupilotit järjestettiin vuonna 2012. Sittemmin toiminta on vakiintunut ja laajentunut, ja tänä vuonna järjestetään 40 ruokakoulua lähinnä kesäkuussa.

Ruokakoulu on tarkoitettu 8–12-vuotiaille pojille ja tytöille. Se järjestetään päiväleirinä, joka kestää neljästä viiteen päivää. Osallistumismaksu on 65 euroa.

Kaksikielisessä Ruokakoulu – Matskolan -hankkeessa ovat mukana Suomen 4H-liitto, Finlands Svenska 4H, tuottajajärjestöt MTK ja SLC, Folkhälsan ja Maito ja Terveys ry. Ruokakoulun mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.

Idea ruokakoulusta ruokakasvatuksen välineenä on lähtöisin Tanskasta.

LISÄTIETOJA:

Ruokakoulu.fi