Naps, korkki aukeaa ja pullosta pujahtaa vieno syreenin tuoksu. Linna Shampoon lempeän kukkainen tuoksu kuuluu suomalaiseen elämyspalettiin siinä missä salmiakin kirpakka maku tai notkea nuoskalumi kourassa. Mökkisaunan sijaan olemme KiiltoClean Oy:n tehtaalla, joka muistuttaa paikoittain enemmän avaruusaluksen ohjaamoa kuin kosmetiikkatehdasta.
Vaikka Linna Shampoon ainesosat tilataan maailmalta, toissavuonna 50-vuotispäiviään juhlinut tuote valmistetaan alusta loppuun asti Suomen Turussa.
Perinteikkyydestään huolimatta Linna Shampoota tehdään moderneilla laitteilla ja esimerkiksi ainesosien määrän tarkkailu on täysin automatisoitu. Sampoo muhii ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa 5 000 litran säiliöissä. Ennen pullottamista jokainen tuote-erä tutkitaan tarkasti. Kolme päivää kestävässä mikrobiologisessa viljelyssä sampooseen lisätään tarvittaessa happoa tai emästä neutraalin pH-arvon saavuttamiseksi.
Mikään Linna Shampoon koostumuksessa ei ole sattumaa. Esimerkiksi sampoon viskositeetin eli juoksevuuden sekä vaahtoavuuden on oltava tietynlaisia, jotta tuote kelpaa kuluttajalle. Kemistit ovat hakeneet kehitystyössään pienikuplaisuutta.
Tuotantohallissa suhisee, surisee ja poksuu taukoamatta.
"Tähän äänimäärään tottuu!" pakkaaja Jenni Haanperä huikkaa iloisesti suojalasiensa takaa.
"Perjantaisin, kun linjastojen paineet ajetaan hetkellisesti alas, hiljaisuus kuulostaa ihan kummalliselta."
Tyhjät pullot korkitetaan ja asetellaan liukuhihnalle käsin. Ekologisuuden vuoksi valmiit tuotteet ladotaan muovituksen jälkeen kartonkialustoille, eikä laatikoihin. Alustat vähentävät pakkausjätteen määrää huomattavasti ja helpottavat tuotteen käsittelyä kaupassa.
Hellävarainen alusta asti
Vaikka Linna Shampoo on tuotteena klassikko "Pesee ilman kyyneleitä" -tunnuslausettaan myöten, sen tarina on vaiheikas. Peseytymiskulttuuri on muuttunut reippaasti tuotteen lanseerausvuoden 1962 jälkeen. Tuolloin suomalaiset kuurasivat hiuksiaan itse tehdyllä palasaippualla ja jopa mäntysuovalla. Päivittäishygienian sijaan puhuttiin pikemminkin viikoittaishygieniasta.
Linna Shampoo ei ollut markkinoiden ensimmäinen hiustenpesutuote, mutta se vastasi kuluttajien vasta heränneisiin toiveisiin hellävaraisemmasta sampoosta. Reseptiä kehitettiin yhdessä Lastenlinnan ylilääkärin ja arkkiatrin Arvo Ylpön kanssa. Lapset olivatkin tuotteen ensisijainen kohderyhmä, mutta pian pulloon tarttuivat myös vanhemmat.
Vuosikymmenten varrella sampoovalmistajat ovat panostaneet erityisesti tuotteiden säilyvyyteen. Alaa säätelee tiukasti EU:n kosmetiikkalainsäädäntö. Lisäksi Allergia- ja astmaliitto tilastoi herkistymisoireita säilöntäaineille. Siksi Linna Shampoonkaan resepti ei ole aivan samanlainen alkuperäiseen verrattuna.
"Säädökset ovat muovaantuneet tiedon karttuessa. Kokonaan säilöntäaineettoman sampoon valmistaminen ja mikrobiologisen riskin hallinta samanaikaisesti olisi kuitenkin hyvin haastavaa", tuotekehityskemisti Juha Issakainen painottaa.
Klassikkosampooseen on lisätty pitkällisen harkinnan päätteeksi uusi, hoitava ainesosa. Pelkkä puhtaus ei nimittäin riitä tukkansa kuuraajalle, vaan tuotteen on jätettävä hiukset hoidetun tuntuisiksi. Yrityksessä tiedetään, mitä kuluttajat toivovat täydelliseltä sampoolta.
"Märkäkammattavuus on tärkeä ominaisuus eli kamman on kuljettava sujuvasti hiuksissa. Lisäksi hiukset eivät saa tulla sähköisiksi kuivuessaan. Toisaalta hoitavia ainesosia ei saa olla liikaa, sillä muuten hiukset tuntuvat raskailta, ja niiden muotoiltavuus kärsii", Juha Issakainen kuvailee.
Sileää lopputulosta ei kuitenkaan tavoitella keinoja kaihtamatta. Toisin kuin moni salonkituote, Linna Shampoo ei sisällä silikonia.
Linna Shampoo on Suomen litramääräisesti myydyin sampoo.
