Ikkunoiden maalaus ja tiivistäminen

Yhtenäinen ja hyväkuntoinen maalipinta suojaa puuosia monilta rasituksilta, joille ne joutuvat ulkona alttiiksi. Ikkunoiden kohdalla rasitusta lisää veden valuminen ruutua pitkin lasin ja puitteen liitoskohtaan.

Liitoksesta vesi imeytyy puitteeseen, jos pintakäsittely ei ole tiivis. Kostea puu saa lopunkin maalipinnan irtoilemaan. Lahovaurioita syntyy, kun puite kärsii vuosia jatkuvasta kosteudesta.

Vanhat ikkunat ovat huonokuntoisina surkean näköisiä, mutta usein kunnostettavissa. Alkuperäisten ikkunoiden säilyttäminen antaa rakennukselle oman ajanmukaisen leimansa, joten uusien ostoon ei kannata syöksyä suin päin.

Huolellinen kunnostustyö pidentää ikkunoiden huoltomaalausväliä. Puitteet pitää tavallisesti maalata noin kymmenen vuoden välein, mutta maalausurakkaan voi joutua useammin etenkin etelä- ja länsiseinustalla. Pohjatyö on maalauksessa avainasemassa, jotta pinnasta tulee kaunis ja kestävä.

Osa ikkunasta sijaitsee ulkona ja osa sisällä. Jutun ohjeissa keskitytään ulkopuitteen ulkopuolen kunnostamiseen. Ulkopuitteen sisäpuolen voi käsitellä sekä ulko- että sisämaalauksen tuotteilla tilanteen mukaan.

Ikkunoiden korjausmaalaus

Perinteisesti ikkunat irrotetaan kunnostuksen ajaksi. Maalin sively puitteen karmin vastaiselle pinnalle on mahdotonta ikkunan ollessa suljettuna paikallaan ja avattunakin saranapuolen käsittely on vaikeaa. Jos näiden pintojen maali on hyväkuntoinen, voidaan kunnostus tehdä harkinnan mukaan myös ikkunan ollessa paikallaan.

Ikkunoissa käytetään yleisesti liuotinohenteista maalia, sillä se kestää vesiohenteista maalia paremmin kahden pinnan hankausta. Öljymaali kuivuu tyypillisesti vesiohenteista hitaammin, mutta imeytyy samalla hyvin puuhun.

Paras maalaussää on lämmin pilvipouta, jolloin ilman suhteellinen kosteus on noin 50 prosenttia. Käsiteltävän puun tulee olla mahdollisimman kuivaa, kosteuspitoisuudeltaan enintään 20 prosenttia. Olosuhteiden pitää säilyä sopivina myös kuivumisen ajan, mikä kannattaa muistaa etenkin loppukesällä, kun iltakaste laskeutuu.

Ikkunat kannattaa maalata lämpimällä ja poutaisella säällä.

1. Puhdistaminen. Kunnostustyö alkaa ikkunoiden puhdistuksella. Lika ja pöly harjataan pois ja likaiset pinnat pestään tarvittaessa. Mahdollinen home poistetaan homeenpoistoliuoksella. Lähellä olevat pinnat kannattaa suojata värin irtoamisen varalta. Pinnat huuhdellaan hyvin ja annetaan kuivua.
2. Käsittelemättä jätettävät pinnat suojataan. Pienet roiskeet saa lasipinnalta pois myös terällä.
3. Irtoava aines poistetaan. Kaikki irtoava aines, kuten huonokuntoinen maali, irtoava lasituskitti ja oksankohdista noussut pihka kaavitaan tai teräsharjataan pois. Huonokuntoinen, harmaantunut puuaines poistetaan hiomalla. Kiinni oleva vanha maalipinta tulee hioa himmeäksi ja pöly poistetaan harjalla.
4. Puupuhtaat pinnat käsitellään pohjusteella. Pohjuste on väritön ja sen tehtävänä on suojata puuta home-, lahottaja- ja sinistäjäsieneltä.
5. Käsittele oksat ja naulankannat. Varmista tasainen lopputulos käsittelemällä oksankohdat oksalakalla. Pohjamaalaa naulankannat ja metalliosat ruosteenestopohjamaalilla.
6. Pohjamaali sävytetään mahdollisimman lähelle pintamaalia. Puupuhtaat pinnat pohjamaalataan sopivalla pohjamaalilla tai ohennetulla pintamaalilla. Jos ikkunassa on kittiurat, ne pohjamaalataan myös tarvittaessa.
7. Tehdään mahdolliset ikkunakittaukset. Muut massaukset tehdään vasta pintamaalauksen jälkeen.
8. Ikkunat pintamaalataan 1–2 kertaa. Myös kittaukset maalataan samalla. Työtä ei kannata yrittää nopeuttaa  maalaamalla liian paksuja kerroksia, vaan maalaustyö on hyvä tehdä hitaasti ja huolella.
9. Maalin kuivuttua lasit pestään ja kuivataan. Lasista poistetaan roiskeet, ja se rajataan puhtaaksi terällä.
10. Lasit massataan vetämällä ohut, yhtenäinen elastinen massa lasin ja listojen rakoon. Tartunta varmistetaan painamalla massa kulmaan tiukasti sormella.

Tiiveys on ikkunoita laajempi koko rakennuksen sisäpuolta koskeva asia. Tiiveyttä parannettaessa on tärkeää huolehtia riittävästä ja hallitusta ilmanvaihdosta.

Viimeistään huoltomaalauksen yhteydessä on hyvä vilkaista myös ikkunoiden tiivisteitä. Oikein tiivistetty ikkuna ei aiheuta ikävää vetoa, joka johtaa helposti sisälämpötilan nostamiseen, vaikka ilman vetoa alhaisempi sisälämpötila tuntuisi sopivalta. Hyvä tiivistys estää myös osaltaan kosteuden pääsemisen puuhun ja auttaa huurtumis- ja jäätymisongelmiin.

Ikkunan tiivistyksen tulee harveta ulospäin. Ikkunan sisäpuolesta tehdään höyrytiivis ja ulkopuolesta vesitiivis. Kannattaa varmistaa, että käytetty tiiviste on riittävän paksu. Tiivisteet kestävät materiaalista riippuen alle vuodesta pariin kymmeneen vuoteen. Väsynyt, pysyvästi litistynyt tiiviste on tiensä päässä. Pitkäikäisin ratkaisu syntyy käyttämällä silikonitiivistettä, joka liimataan paikoilleen silikonimassalla.

Kolmen puitteen ikkuna tiivistetään seuraavasti:

1. Ulkopuitteen tiivisteeseen tehdään neljä 1–2 sentin tuuleentumisrakoa: kaksi alas ja kaksi ylös lähelle kulmia. Jos ikkunan leveys on yli 1,5 metriä, ylävaakaan jätetään kolme tuuleentumisrakoa.

2. Keskimmäisen puitteen ylävaakaan tehdään kaksi pientä tuuleentumisaukkoa eli kaksi vähemmän kuin ulkopuitteeseen.

3. Sisäpuitteen tiivisteeseen ei jätetä aukkoja, sillä tiivistyksen tulee olla höyrytiivis. Höyrytiiveyden vuoksi myös ikkunan sisäpinnan lasin ja puitteen liitoskohdat sekä karmiliitokset tulisi tiivistää elastisella massalla.

Huurtuuko tai jäätyykö ikkuna?

• Sisälasin kostumisen tai jäätymisen yleisin syy on, että ulkopuite on kokonaan tiivistämättä.
• Ulkolasin jäätymisen yleisin syy on, että sisäpuite ei ole höyrytiivis.
• Myös maalin alle puitteeseen päässyt vesi aiheuttaa kostumisongelmia lasille ja ajansaatossa ikkunan ennenaikaisen lahoamisen.