Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Kasvisruoka

Edullinen ruoka

Pataruoat

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Leivonnaiset

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Lue näköislehti

Joulu

Pikkujoulut

Itsenäisyyspäivä

Joulun muistilista

30 joulun ruokalahjaa

Joulukarkit

Joululaatikot

Joulun kalapöytä

Joulukinkku

Maukkaimmat joulukakut

Joulun juustokakut

Joulusalaatit

Gluteenittomat jouluruoat

Vegaaniset jouluruoat

Talvi

Talven pikkusuolaiset

Uusivuosi

Blinit

Keitot

Talvinen juustokakku x 10

Neuleohjeet

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Edut ja vinkit

Palaute

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Uusi Yhteishyvä on ilmestynyt! Nouda oma lehtesi nyt S-ryhmän kaupoista kautta maan.

Uusi Yhteishyvä on ilmestynyt! Nouda oma lehtesi nyt kauppareissulta.

### Jouluruusu

*   viihtyy parhaiten valoisassa ja viileässä paikassa.
*   pitää tasaisesta ja säännöllisestä kastelusta.
*   kannattaa kastella aluslautasen kautta.
*   ei tarvitse lannoitusta.
*   on monivuotinen ja kasvin voi istuttaa keväällä ulos.
*   on kaikilta osiltaan myrkyllinen.

_Hanki oma kaunottaresi Prismasta._

Yhteishyvä

Jouluruusu - näin hoidat kaunokaista

Lisää vinkkejä joulukukkien hoitoon

Kuvassa punavalkoiset pitkävartiset villasukat, joita koristavat käki ja karjalanruusu.

sukkamaa verkko paakuva 2400x1350 (1)

Joululahjaksi villasukat? Pohjois-Karjalan maakuntasukkia koristavat karjalanruusu ja käki

__Suunnittelija__ Minttu Wikberg

__Koko__ 38 (42)

__Langan menekki__ Novita Nalle 75 % villa / 25 % polyamidi, 100 g = 260 m

- (523) puolukka 90 (100 g)
- (010) luonnonvalkoinen 40 (45 g)

Sukkapuikot 3 mm tai käsialan mukaan 25 s / 10 cm kirjoneuletta 3 mm:n puikoilla

Huom! Kavennukset ovat pohkeessa eri kerroksilla, jotta ne asettuvat vierekkäin neuleessa. Kavenna ensin kerroksen viimeiset 2 s neulomalla takareunasta 2 o yhteen ja sen jälkeen seuraavan kerroksen ensimmäiset 2 s neulomalla 2 o yhteen. 

[Pohjois-Karjala-sukkien ohje pdf-tiedostona](https://assets.ctfassets.net/0yf82hjfqumz/1rJjXuYP9kILP747vUW7jo/965af66a1075efb73086b8f3a03a9477/Sukkamaa_Pohjois-Karjala_sukkaohje.pdf)

[Kaavioden pdf-tiedostot](https://assets.ctfassets.net/0yf82hjfqumz/2gnr7XfQNRcPHX0EkRYDso/e40ae00a2b35a0a7eff9d1cc7e6bb27a/Pohjois-Karjalan_maakuntasukat_kaavio.pdf)

Luo sukkapuikoille värillä *puolukka* 76 (80) s ja jaa s:t tasaisesti neljälle puikolle. Kerroksen vaihtumiskohta on IV ja I puikon välissä.

Neulo kierrettyä joustinneuletta suljettuna neuleena: '1 n, 1 o kiertäen eli takareunasta', toista '–', kunnes työn korkeus on 3 cm. Neulo vielä 1 krs o ja lisää samalla 1 s = 77 (81) s. 

Neulo 1 krs o luonnonvalkoisella langalla. 

Aloita kirjoneule suljettuna neuleena: 

Koossa 38: neulo kaavion 2 kaikki krs:t. 

Koossa 42: neulo 1. krs ensin kaaviosta 1, sitten kaaviosta 2 ja vielä kaaviosta 3. Neulo kaavioita jatkossa tässä järjestyksessä. Neulo 2. kaavion loput kerrokset sekä 1. ja 3. kaaviosta seuraavaksi krs:t 2–4 ja toista sitten kerroksia 1–4. Tee kavennukset 2. kaavioon merkityissä kohdissa.

Molemmat koot: 2. kaavion lopussa työssä on 57 (61) s. Neulo vielä 1 krs o värillä *puolukka* ja kavenna samalla I puikolta 1 s. Työssä on 56 (60) s. Tarkista, että silmukat jakautuvat puikoille tasaisesti ja kerroksen vaihtumiskohta on takana pohkeen keskellä.

Varsi

Jatka sukka loppuun *puolukan* värisellä langalla. 

Aloita kantalappu neulomalla I puikon s:t oikein IV puikolle = 28 (30) s. Jätä muut s:t odottamaan. 

Käännä työ ja neulo vahvennettua neuletta: 1. krs: (työn nurja puoli) nosta 1. s neulomatta (lanka työn nurjalla puolella) ja neulo muut s:t nurin.

Käännä työ. 2. krs: (työn oikea puoli) 'nosta 1 s neulomatta, (lanka työn nurjalla puolella), neulo 1 s oikein', toista '–' krs loppuun. Käännä työ.

Toista krs:t 1–2 yhteensä 14 (15) kertaa (= 28 (30) krs).

Kantapää

Neulo vielä nurjan puolen krs ja aloita sitten kantapohjan kavennukset: Jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo kantalapun oikean puolen kerrosta, kunnes jäljellä on 10 (11) s. 

Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. 

Nosta 1. s neulomatta, neulo 8 s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. 

Nosta 1. s neulomatta, neulo, kunnes jäljellä on 9 (10) s, tee ylivetokavennus ja käännä työ. 

Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät joka krs yhdellä ja keskiryhmän s:t pysyvät samana eli 10:nä. 

Jaa keskiryhmän silmukat kahdelle puikolle, 5 + 5 s, ja neulo ensimmäiset 5 s vahvennettua neuletta. Kerroksen vaihtumiskohta on nyt tässä. 

Poimi vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 14 (15) s + 1 s kantalapun ja II puikon välistä. Neulo kantalapun 5 s oikein ja poimitut s:t kiertäen eli takareunasta oikein. 

Neulo II ja III puikon s:t oikein. 

Poimi kantalapun oikeasta reunasta 14 (15) s + 1 s III puikon ja kantalapun välistä sillä puikolla, jolla on 5 s. Neulo poimitut s:t kiertäen oikein ja kantalapun 5 s oikein.


Kantapohjan kavennukset

Jatka näillä 68 (72) s:lla sileää neuletta ja aloita kiilakavennukset: neulo I puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus. 

Tee kavennukset joka 2. krs, kunnes työssä on 56 (60) s, eli joka puikolla 14 (15) s.

Neulo sileää suljettua neuletta, kunnes pohjan pituus on 20 (22) cm tai pikkuvarvas peittyy.

Kiilakavennukset

Aloita kärjen nauhakavennukset: Neulo I ja III puikon lopussa 2 o yhteen + 1 o sekä neulo II ja IV puikon alussa 1 o + tee ylivetokavennus. 

Tee kavennukset kuten edellä joka 2. krs, kunnes joka puikolla on jäljellä 7 s. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerroksella. 

Kun työssä on jäljellä 8 s, katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi ja päättele hyvin.

Kärki 

Viimeistely

Lankoja myynnissä Prismoissa ja [Prisma.fi](https://www.prisma.fi/):ssä. Värit vaihtelevat sesongeittain ja myymälöittäin.

Lisää ihastuttavia sukkaohjeita

1946–1947 valmistuneet rivitalot muistuttavat brittityylisiä townhouse-koteja. 1947–1948 talvella vesipulaa helpotettiin tuomalla käyttövesi tynnyreihin Koivistontien (sittemmin Jaakkimantien) omakotitalojen tonteille. 

2400x1350

Espooseen rakennettiin sotien jälkeen "Uusi Kannas", josta työväki kuljetettiin kuorma-autoilla SOK:n tehtaille ja konttorille

Helsingin kaupunki kaavoitti keväällä 1941 tontteja Albergan kartanon maille Espoon Leppävaaraan. Laajalahden tontit oli tarkoitettu siirtoväelle sekä rintamamiehille ja sotainvalideille perheineen. 

Karjalaisten kunniaksi kaduille annettiin menetettyjen alueiden paikannimiä. Siksi alueella kaartuvat Jaakkimantie, Kirvuntie, Heinjoentie, Antreantie ja monet muut − samaan tapaan toistensa lähellä kuin kunnat Karjalassakin. Kotiliesi-lehti tohti nimetä alueen ”Uudeksi Kannakseksi”.

Jo ennen sotia myös SOK:lla oli suunnitelma rakentaa Laajalahteen työsuhdeasuntoja. Keväällä 1941 SOK osti sieltä kuudentoista hehtaarin alueen. Rakentaminen alkoi pian sodan päätyttyä, ja kiinnostuneille SOK:n työntekijöille järjestettiin suuri patikkaretki Helsingistä rakennustyömaille metsäluonnon keskelle. Perillä nautittiin virvokkeita sekä tutustuttiin hankkeeseen ja mahdollisiin tuleviin naapureihin.

SOK:n alue sai nimen Kotikontu. Sen suunnitteli SOK:n arkkitehti __Aarno Raveala__ (1911–1983). 

> Pula-ajasta huolimatta laatu- ja varustetaso oli korkea.

Hartiapankkityön sijasta Kotikonnun rakensivat ammattilaiset, ja pula-ajasta huolimatta se edusti korkeaa laatu- ja varustetasoa. Puutavaraa saatiin Leppävaarasta, mutta suurin osa siitä tuotiin Kiteeltä asti. Enimmillään tonteilla ja tellingeillä uurasti kaksisataa rakennusmiestä.

Ensimmäiset muuttokuormat saapuivat vuoden 1946 lopulla. Henkilökunnalle valmistui kaiken kaikkiaan kolme rivitaloa, kahdeksantoista rintamamiestaloa ja yhdeksän kerrostaloa, joista viimeisin kohosi vuonna 1975. Yhtä rivitaloa lukuun ottamatta kaikki ovat edelleen olemassa. 

Kaksikerroksiset rivitaloasunnot oli tarkoitettu yhdelle perheelle, mutta asuntopulan ja -säännöstelyn takia niihin mahdutettiin kaksi perhettä muuntamalla yläkerran palvelijanhuone keittiöksi. 

Rivitaloissa oli yhteiset leivintuvat, saunat, pyykkituvat, mankelit, säilytystilat polkupyörille ja kelkoille sekä ”miesväen askarteluhuoneet”.

Keskuslämmitystä tai lämmintä vettä ei ollut, mutta asunnot olivat valoisia ja modernisti suunniteltuja. Kaakeliuunit valmisti Helsingin Munkkisaaressa toiminut Lämpöuuni Oy, ja niiden pintaa koristivat Arabian tehtaan keramiikkalaatat.

Pienillä nikseillä säästettiin tilaa. Huoneita erottivat liukuovet, ja ruokapöytä vedettiin esiin keittiön työtason alta. Säilytystilaan oli kiinnitetty huomiota, joten keittiöstä löytyi kylmäkomero ja astiakaappi, makuuhuoneesta liinavaatekomero ja olohuoneesta kaksi vaatekaappia.


Alku aina vaikea: tieverkko oli heikko ja koulut ja palvelut kaukana.

Ensivuosien vesipulaa helpotti SOK:n säiliöauto. HOK:n Laajalahden myymälä otti valikoimiinsa rakennustarvikkeita ja välitti tilaustarvikkeita, jotta asukkaat saivat remontoitua kotinsa valmiiksi.

Yhteisöllisyys väritti vuodenkiertoa. Sama joulupukki kiersi talosta toiseen, ja juhannuksena kokoonnuttiin Kotikonnun juhliin. Asukkaat aktivoituivat puuhaamaan alueelle paloasemaa, kansakoulua ja postikonttoria. Vuonna 1952 valmistuivat __Toivo Pellin__ (1906–1985) suunnittelemat ajanmukainen koulurakennus ja opettajien asuntola.

Pihoille perustettiin tuiki tarpeelliset perunamaat ja vihannespalstat. Puutarhasuunnitelmat laati Helsingin kaupungin puutarhakonsulentti __Elisabeth Koch__ (1891–1982). Kotikonnun istutusmallit tulivat siis samalta piirustuspöydältä kuin Helsingin Puu-Käpylän, Torkkelinmäen, Olympiakylän ja Pirkkolan pihat ja viheralueet. 

> Kesäiltana sai istua oman pihan puutarhakeinussa ja nauttia elämästä.

Kirvuntien rivitalojen pihoille Koch suositteli istutettavaksi kuusia, pihlajia, isotuomipihlajia, mongolianvaahteroita, kiiltotuhkapensaita, siperianhernepensaita, unkarinsyreenejä, punalehtiruusuja sekä jasmikkeita.

Monen perheen sodanjälkeinen unelma toteutui, kun kesäiltana sai istua oman pihan puutarhakeinussa ja nauttia elämästä.


Aivan ensimmäisenä Kotikontuun muutti __Lehtisen__ perhe: isä __Paavo__, joka työskenteli SOK:lla varastomiehenä, sekä äiti __Aune__ ja kahdeksankuinen __Aarno__-poika. Marraskuun 1946 alussa he leiriytyivät asuntonsa yläkertaan, kun rakennusmiehet vielä viimeistelivät alakertaa. Perhe muutti yhdeksän neliömetrin huoneesta, joten oli haltioittavaa päästä oman kurkihirren alle.

Koska Leppävaaran asemalle oli matkaa, SOK järjesti aamu- ja iltakuljetukset tehtaille Helsingin Vallilaan ja pääkonttoriin Rautatientorin laidalle. Väki kipusi katetun kuorma-auton lavalle joka arkiaamu kello 7.15. Autoa kutsuttiin hellästi ”toosaksi” ja ”matolaatikoksi”. Ajan mittaan myös monet rouvat saivat sillä kyydin synnytyslaitokselle. Oma väki -lehden mukaan Kotikonnulla oli niin hyvät oltavat, että syntyvyys oli kiitettävää: ”Raitit ovat täynnä kasvavia, pirtit pieniä ipania”.

HOK:n parakkimyymälä oli asukkaiden ensimmäinen kokoontumispaikka, jonka vilkkaus tuotti sille lisänimen ”Suomen Tietotoimiston Kotikonnun sivukonttori”. 

Karjalaiset olivat ahkeria lukijoita, joten jo vuonna 1948 kylään avattiin kirjakauppa. Laajalahden kirjasto perustettiin vuonna 1953 kansakoulun yhteyteen, ja Veljeskulman talossa se toimi Espoon pääkirjastona ennen Leppävaaran kirjaston valmistumista.

Oman väen toimittaja tunnelmoi, että asukkaat voivat ikkunoistaan ihailla ”kesäisen metsän vihreyttä. Omalla kuistilla istuen voi kuunnella käen kukuntaa ja sirkan laulua”.


Uudisraivaajien kylä

*(Lähteet: Jouni Berg: Kotikontu – SOK:n jälleenrakennuskauden tyyppitalot Espoon Laajalahdessa. Diplomityö, Aalto-yliopisto 2014/2020; Erkki Honkanen: Meidän Laajalahti. Laajalahti ry:n 50 v. juhlajulkaisu 2000; Kotina Laajalahti. Laajalahti ry 70 vuotta 2000; Kotiliesi 1948; Oma väki 1947 ja 1948; Yhteishyvä 1946; Pekka Könösen haastattelu 3.4.2023.)*


Lue myös

Hokke Långstedt istuu autojen keskellä moottoriajoneuvojen ympärille rakennetussa miesluolassaan ja polttaa tupakkaa..

YH0323 nakokulma verkko paakuva 2400x1350

Herttinen, mitä ”luolia”! Nick Tulisen kuvat esittelevät Suomen huikeimmat ”mancavet”

__Kalle Mustonen__, Helsinki

Vastapainoksi sahanpölylle ja jättimäisten veistosten työstämiselle varaston nurkalle on alkanut rakentua Eurorack-syntetisaattorista ja vanhasta kelanauhurista johdoilla ja kolvaten yhdistetty äänitaidepiste. Siinä Kalle Mustonen tekee erilaisia äänimaisemia ja tunnelmia.

Aikoinaan Kallen isä korjasi mielellään perheenjäsenten ja tuttujen videonauhurit ja radiot autotallissaan.

“Tämä euroräkki-homma taitaa olla aikalailla keski-ikäisten miesten harrastus. Se voi karata melko kalliiksi. Itse kolvaamalla pääsee kyllä alkuun, mutta silti saa kyllä uppoamaankin reilusti rahaa, jos innostuu.”

__Hokke Långstedt__, Helsinki

Kerma Car Clubin perustamiskirjaan kirjoitettiin ikääntyvien miesten syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa.

”Ja sellaista se on ollutkin”, Hokke Långstedt sanoo.

Tila on täynnä autoihin, veneisiin ja moottoripyöriin liittyviä asioita. Mutta tärkeintä on porukka, joka koostuu Långstedtin mukaan kuusikymppisistä vanhoista raggareista. Yleensä klubilla on aina joku, kun sinne menee ruuvailemaan.

”Joskus saattaa olla, että ruuvaaminen jää ja bamlataan vaan. Se on terapiaa.”


__Chris ja Ellen__, Lohja

Kokkina työskentelevä Chris Dare ja sisustussuunnittelua opiskeleva Ellen Romi suunnittelevat ja toteuttavat haaveitansa Lehmijärven rannalla, Lohjalla.

Heillä on tontilla useampi asuntovaunu ja merimieskontti, joissa on eri teemansa. Kuvan asuntovaunussa on karaoketeema, joten siinä on myös äänentoisto ja karaokemahdollisuus. Joskus he järjestävät tiloissa juhlia, ja niissä voidaan myös tarpeen tullen yöpyä.


__Klaus Klemola__, Tampere

Elokuvajärjestäjä Klaus Klemolan mielestä rumpujen soitto kaikessa primitiivisyydessään on kaikkein ihaninta, siinä on jotain vähän shamanistista.

Vuonna 2020 hän vuokrasi nykyisestä talosta yhden huoneen yksille rummuille pitääkseen soittotekniikkaa yllä 20 vuoden tauon jälkeen. Homma eskaloitui: nyt koko talo on vuokralla ja siellä on 50 rumpusettiä. Joukkoon mahtuu esimerkiksi __Spede Pasasen__ kirsikka-setti mahonkiviilulla.

Vaikka monilla rumpukavereilla on suunnitelmia talolle, Klasu toivoo ettei harrastukseen liittyisi mitään taloudellisia tavoitteita. Hänen ajo-ohjeensa Rumputaivaaseen onkin ”että heti, kun markkinatalous loppuu, niin tää on heti siinä vasemmalla".


__Pussy club__, Helsinki

Kaverit järjestivät Arty saturdays -luovaa tapahtumaa saman talon yläkerrassa. Se synnytti __Paulan__, __Jasminin__, __Rebekan__ ja __Marien__ idean vuokrata oma tila keskenään. 

Nyt Pussy Clubilla järjestetään tekemistä laidasta laitaan: tuftausta, dj-hommia, tankotanssia ja maalausta.

Joskus luovia asioita tehdään yhdessä, ja toisinaan kaveritkin tulevat toteuttamaan projektejaan: tantra-hierontaa, tarot-kortteja ja babyshowereita. Tilalla hengaillaan yhdessä ja erikseen erilaisen tekemisen, bileiden tai jatkojen merkeissä.

Valokuvaaja __NICK TULINEN__ 

•	Taiteilijanimeltään FireDick666 on toiminut freelance-valokuvaajana ja -ohjaajana yli 10 vuotta.

•	Opiskellut Lahden Muotoiluinstituutissa, asuu Helsingissä.

•	Työskentelee yritysidentiteettien ja mainonnan parissa.

•	Omassa mancavessaan Nick harrastelee retrokameroita ja tulostelee taideprinttejä.


Etelä-Pohjanmaan maakuntasukat kuvattuna puisella alustalla pitsikankaan ja kukkakimpun kanssa.

YH0323 Sukkamaa 2 verkko paakuva 2400x1350

Ota puikoille Etelä-Pohjanmaan maakuntasukat! Sukkiin neulotaan huojuvia horsmia ja veikeitä oravia

__Suunnittelija__ Minttu Wikberg

__Koko__ 38–39

__Langan menekki__ Novita Nalle 75 % villa / 25 % polyamidi, 100 g = 260 m 

- (011) valkoinen 30 g 
- (519) haave 40 g 
- (702) mimosa 20 g 
- (160) farkku 45 g

__Sukkapuikot__ 3 mm tai käsialan mukaan 25 s / 10 cm kirjoneuletta 3 mm:n puikoilla

[Etelä-Pohjanmaa-sukkien ohje pdf-tiedostona](https://assets.ctfassets.net/0yf82hjfqumz/4b9iSQAfRgtuUjPSXqAZCQ/55c100f556e132e3610eadf7f38c6d50/Sukkamaa_Etel__-pohjanmaa.pdf)

[Kaavioden pdf-tiedostot](https://assets.ctfassets.net/0yf82hjfqumz/1noXZoUGWBN6QP4BRBPhxy/d6cee284fdf8d265dbe72fd1902ca582/kaaviot_1ja2_etela_pohjanmaan_maakuntasukat_yhteishyva.pdf)

Luo sukkapuikoille värillä *haave* 56 s ja jaa s:t tasaisesti neljälle puikolle. Kerroksen vaihtumiskohta on IV ja I puikon välissä.

Neulo kierrettyä joustinneuletta suljettuna neuleena: '1 n, 1 o kiertäen eli takareunasta', toista '–', kunnes työn korkeus on 3 cm. Neulo vielä 1 krs oikein. 

Aloita kirjoneule suljettuna neuleena 1. kaavion 1. krs:lta ja neulo kaavion kaikki krs:t. 

HUOM! Krs 6 neulotaan yhdellä värillä. Oravan silmä ja kirsu kirjotaan valmiiseen työhön.


Aloita kantalappu neulomalla *farkun* värisellä langalla I puikon s:t IV puikolle = 28 s. Jätä muut s:t odottamaan. 

Käännä työ ja neulo seuraavasti:
1. krs (työn nurja puoli): nosta 1. s neulomatta (lanka työn nurjalla puolella) ja neulo muut s:t nurin. Käännä työ.

2. krs (työn oikea puoli): 'nosta 1 s neulomatta (lanka työn nurjalla puolella), neulo 1 o', toista '–' krs loppuun. Käännä työ. 

3. krs: nosta 1. s neulomatta (lanka työn nurjalla puolella) ja neulo muut s:t nurin. Käännä työ.

4. krs: nosta 1. s neulomatta, neulo 2 o, 'nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o', toista '–', kunnes jäljellä on 1 s ja neulo se oikein. Käännä työ. 

Neulo krs:t 1–4 yhteensä 7 kertaa = 28 krs. Neulo vielä nurjan puolen krs kuten edellä, käännä työ.


Kantalappu

Neulo kantapohjan vasemmanpuoleiset 8 s oikein (= I puikko). 

Poimi neuloen I puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 14 s sekä 1 s kiertäen kantalapun ja II puikon välistä. 

Neulo II ja III puikon silmukoilla sileää neuletta. 

Poimi neuloen IV puikolle 1 s kiertäen III puikon ja kantalapun välistä ja 14 s neuloen kantalapun reunasta. 

Neulo IV puikolla vielä kantapohjan keskelle. Työssä on 74 s.

Jatka kaikilla puikoilla sileää neuletta ja aloita kiilakavennukset: 
Neulo I puikon 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 o ja vedä nostettu s neulotun yli). 

Toista kavennukset joka 2. krs, kunnes puikoilla I ja IV on 14 s (työssä on 56 s). 

Kun sukan pohjan pituus on 14 cm, aloita kirjoneule 2. kaavion 1. krs:lta. Mallikerta toistuu kerroksella 7 kertaa. Neulo kaavion kaikki krs:t. 

Neulo kirjoneuleen jälkeen sileää neuletta värillä *haave*.


Terä

Kun pohjan pituus on 19 cm tai pikkuvarvas peittyy, aloita kärjen nauhakavennukset: Neulo I ja III puikon lopussa 2 o yhteen + 1 o sekä II ja IV puikon alussa neulo 1 o + tee ylivetokavennus. 

Tee kavennukset kuten edellä joka 2. krs, kunnes työssä on jäljellä 28 s.

Tee sen jälkeen kavennukset joka krs. Kun työssä on jäljellä 8 s, katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi ja päättele hyvin.

Kärkikavennukset

Höyrytä sukat kevyesti. Kirjo silmukoita jäljittelevin pistoin oravan kirsu ja silmä farkun värisellä langalla.

> Jaa kuva instagramissa #sukkamaa ja merkitse kuvaan @yhteishyva

Lankoja myynnissä Prismoissa ja [Prisma.fi:ssä](https://www.prisma.fi/). Värit vaihtelevat sesongeittain ja myymälöittäin.

Neulo myös muita upeita maakuntasukkia!

YH0223 Sukkamaa verkko paakuva 2400x1350

Maakuntasukat puikoille! Etelä-Karjalan kesäisissä sukissa laulaa satakieli lehvästöjen kätköissä

__Suunnittelija__ Minttu Wikberg

__Koko__ 38–39

__Langan menekki__ Novita Venla 75 % villa / 25 % polyamidi, 100 g = 420 m, (010) luonnonvalkoinen 35 g, (499) hiili 40 g, (372) pujo 45 g 

__Sukkapuikot__ 2,5 mm tai käsialan mukaan 34 s / 10 cm kirjoneuletta 2,5 mm:n puikoilla

__Vinkki!__ Saat leveämmät sukat, jos käytät työhön Nalle-lankaa. Voit myös neuloa kuvion pelkästään varteen ja terän yksivärisenä. Tällöin sukista tulee ohuemmat, ja niitä voi käyttää esimerkiksi tennareissa.

[Etelä-Karjala-sukkien ohje pdf-tiedostona](https://assets.ctfassets.net/0yf82hjfqumz/TeYylzWidYKEoVOWe4FtK/be645bbb3c266f2e9c3991e111b469e8/Sukkamaa_Etela__-Karjala-ohje.pdf)

Luo sukkapuikoille värillä pujo 64 s ja jaa s:t tasaisesti neljälle puikolle. Kerroksen vaihtumiskohta on IV ja I puikon välissä.

Neulo kierrettyä joustinneuletta suljettuna neuleena: *1 n, 1 o kiertäen eli takareunasta*, toista *–*, kunnes työn korkeus on 3 cm. Neulo vielä 1 krs oikein. Jaa s:t puikoille seuraavasti: I puikko 17 s, II puikko 15 s, III puikko 16 s, IV puikko 16 s. 

Aloita kirjoneule suljettuna neuleena __1. kaavion__ 1. krs:lta ja neulo kaavion kaikki krs:t. 

Jatka työtä pujon värisellä langalla. Aloita kantalappu neulomalla I puikon s:t oikein IV puikolle ja kavenna samalla I puikolta 1 s = 32 s. Jätä muut s:t odottamaan. Käännä työ ja neulo vahvennettua neuletta: 
1. krs: (työn nurja puoli) nosta 1. s neulomatta (lanka työn nurjalla puolella) ja neulo muut s:t nurin. Käännä työ. 
2. krs: (työn oikea puoli) *nosta 1 s neulomatta (lanka työn nurjalla puolella), neulo 1 s oikein*, toista *–* krs loppuun. Käännä työ. 
Toista krs:t 1–2 yhteensä 16 kertaa (= 32 krs). 

Neulo vielä nurjan puolen krs ja aloita kantapohjan kavennukset: Jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo kantalapun oikean puolen kerrosta, kunnes jäljellä on 11 s. Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo 10 s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo, kunnes jäljellä on 10 s, tee yliveto-kavennus ja käännä työ. 

Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät joka krs yhdellä ja keskiryhmän s:t pysyvät samana eli 12:na. Jaa keskiryhmän s:t kahdelle puikolle, 6 + 6 s, ja neulo ensimmäiset 6 s. Kerroksen vaihtumiskohta on nyt tässä.  

Aloita kirjoneule __2. kaavion__ 1. krs:lta: Neulo kirjoneuletta kantalapun 6 s ja poimi neuloen kantalapun vasemmasta reunasta 16 s. Poimi kiertäen 1 s kantalapun ja II puikon välistä. Neulo II ja III puikon s:t. Poimi III puikon ja kantalapun oikean reunan välistä kiertäen 1 s. Poimi neuloen kantalapun oikeasta reunasta 16 s ja neulo kantalapun 6 s. Tarkista, että silmukat jakaantuvat seuraavasti: I puikolla 23 s, II puikolla 15 s, III puikolla 16 s, IV puikolla 23 s.

Jatka näillä 77 s:lla kirjoneuletta kaavion mukaan ja aloita 2. krs:lla kiilakavennukset: neulo I puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus. Tee kavennukset kaavion mukaan joka 2. krs.

Kavennusten jälkeen työssä on 63 s. Neulo kaavio 2 loppuun. Kaavion jälkeen neulo sukka loppuun pujon värisellä langalla. Kavenna I puikolta 1 s. Työssä on 62 s. 

Kun pohjan pituus on 20 cm tai pikkuvarvas peittyy, aloita kärjen nauhakavennukset: Neulo I ja III puikon lopussa 2 o yhteen + 1 o sekä II ja IV puikon alussa neulo 1 o + tee ylivetokavennus. Tee kavennukset kuten edellä joka 2. krs, kunnes työssä on jäljellä 42 s. Tee sen jälkeen kavennukset joka krs. 

Kun työssä on jäljellä 22 s, päättele sukan ylä- ja alapuolen silmukat yhteen nurjalta puolelta kolmen puikon päättelyllä tai silmukoi ylä- ja alapuoli yhteen.
Voit tehdä toisen sukan joko samoin tai peilikuvaksi. Jos seuraat kaaviota ruudulta, voit kääntää kaavion kuvaohjelmassa.

> Jaa sukkakuvasi Yhteishyvän instagramissa #sukkamaa

Lankoja myynnissä Prismoissa ja [Prisma.fi:ssä](https://www.prisma.fi/?utm_source=Yhteishyva&utm_medium=referral&utm_campaign=neuleohjeet). Värit vaihtelevat sesongeittain ja myymälöittäin.

Jouluruusu - näin hoidat kaunokaista

Jouluruusu

Lisää vinkkejä joulukukkien hoitoon

Lisää aiheesta

Uusimmat