Yhteishyvä

Kasviopas: daaliat

Asterikasveihin kuuluvat daaliat ovat kotoisin Meksikosta Kolumbiaan ulottuvalta alueelta. Eurooppaan ensimmäiset daaliat tuotiin 1780-luvulla.

Kasvi on noin 30–150 cm korkea lajikkeen mukaan vaihdellen. Varsi on ontto, lehdet soikeat ja tummanvihreät. Näyttävät kukat kestävät heinäkuulta myöhäiseen syksyyn.

Daaliat viihtyvät auringossa tai puolivarjossa, lämpimässä paikassa. Kasvualustaksi sopii multava, kosteuden hyvin säilyttävä maa.

*   Kannattaa valita kiinteitä juurimukuloita, joissa on useita mukuloita.
*   Juurimukulat istutetaan ensin sisällä ruukkuihin kukinnan jouduttamiseksi.
*   Juurimukulat laitetaan tilavaan ruukkuun ja päälle kaadetaan vain muutama sentti multaa. Mukuloita kastellaan vain sen verran, etteivät juurakot kuivu. Mukulat säilytetään viileässä ja valoisassa paikassa.
*   Taimet totutetaan vähitellen ulkoilmaan. Hallojen mentyä daalian taimet istutetaan matalaan multaan, istutusväli noin 30 cm.
*   Korkeille lajikkeille on hyvä asettaa tukikepit jo istutusvaiheessa.
*   Daalioita tulee lannoittaa ja kastella säännöllisesti.
*   Kuihtuneet kukat ja kukkavarret poistetaan.

> Daalia ei kestä Suomen talvea. Syksyllä mukulat nostetaan säilöön ja varastoidaan viileään paikkaan kuivaan turpeeseen.

Daalian esikasvatus ja hoito

*   Daalia ei kestä Suomen talvea. Syksyllä mukulat nostetaan säilöön ja varastoidaan viileään paikkaan kuivaan turpeeseen. 
*   Juurakot tulee nostaa multineen varovasti, kun daalian lehdet ovat kuihtuneet.
*   Juurakot laitetaan laatikkoon ja juurakoissa olevan mullan annetaan kuivua rauhassa.
*   Kuivunut multa poistetaan ja puhdistetaan. Laatikkoon lisätään kuivaa turvetta ja säilytetään juurakot siinä seuraavaan istutukseen asti.
*   Keväällä juurakoita voi jakaa terävällä veitsellä. Jako-osassa tulisi olla vähintään yksi silmu. Jos silmuja ei havaita, juurakko laitetaan pariksi päiväksi kosteaan turpeeseen. Kasvun alkaessa silmut tulevat esiin.

Daalian säilytys ja lisääminen

#### Daalialajeja

*   anemonekukkaiset daaliat
*   koristedaaliat
*   kaulusdaaliat
*   kaktusdaaliat
*   pionidaaliat
*   pompondaaliat.

Etualalla kesäkukkia. Kastelukannusta kaadetaan vettä kukille.

KASTELUKUKAT PAAKUVA

Näin kesäkukkasi pysyvät lomasi aikana hengissä

Lue lisää 

Ylitalon Kauppapuutarhalta Oripäästä lähtee jouluiloa moniin koteihin. 

Joulutähdet

Amaryllis päihitti joulutähden suosituimpana joulukukkana - monet joulun suosikkikukat kasvatetaan Suomessa

# Suosituimmat joulukukat

1. Amaryllis
2. Joulutähti
3. Hyasintti

Muista nämä joulukukkien hoito-ohjeet

István 

Kaupunkiviljelyn suosio kasvaa: István luopui palstastaan vasta 89-vuotiaana

Perunoita säkissä, yrttejä ja mansikoita viljelylaatikossa. Kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa maata, innostuivat uusista viljelyn muodoista reilu kymmenen vuotta sitten. __Jeanne Johansson__ korjasi satoa viljelysäkeistä ympäristöjärjestö Dodon hallinnoimalla alueella Helsingin Kalasatamassa samaan aikaan, kun taustalla rakennettiin kokonaan uutta kaupunginosaa. Nykyään Dodon pääpaikka Kääntöpöytä on Pasilan rautatieläismiljöössä.

Vapaiden kaupunkitilojen ottaminen viljelykäyttöön on hiljalleen levinnyt ympäri Suomen. Taloyhtiöidenkin pihoilla on leikkivien lasten lisäksi asukkaita hoitamassa yhteisiä viljelylaatikoita. Yhteisöllisyys on tärkeää: yhdessä oppiminen ja tekeminen on hauskaa.

Jeanne uskoo yhteisölliseen viljelyyn

Nokkosta voi pitää viheliäisenä, kaikkialle leviävänä rikkaruohona. Tai sitten vaihdat ajattelutapaa: nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat mitä mainiointa gourmet-herkkua! Huippuravintolatkin ovat ymmärtäneet villiyrttien lumon. Edellytys villiyrttien hyödyntämiselle on niiden tunnistaminen. Oppia saa kokeneen luonnontuntijan matkassa tai villiyrttikurssilla, joita järjestää moni taho, myös etänä verkossa.

__Anne Huutoniemi__ kerää töiden jälkeen nokkosia Helsingin Haagassa, riittävän etäällä suurista teistä. Anne ryöppää nokkosen lehdet ja lisää niitä tuoreeltaan lettuihin tai kuivattuna sämpylöihin.

Anne ryöppää gourmet-herkkua rikkaruohoista

Kaupunkilaisten iloksi puistoihin on istutettu muutakin kuin koristekasveja. Ja mikä parasta, julkisten tilojen hedelmä- ja marjasato on kenen tahansa hyödynnettävissä. On ystävällistä poimia vain yhden piirakan ainekset ja jättää syötävää toisillekin. Helsingissä julkiset hedelmäpuut ja marjapensaat on koottu Satokarttaan, jolla on sivusto netissä ja ryhmä Facebookissa.

__Steve Baynes__ hyppäsi pyörän selkään ja haki omenat piirakkaan pitkävartisella poimurilla Helsingin Vallilasta. Steve yllätti iloisesti myös muutaman ohikulkijan jakamalla osan omppusaalistaan heille.

Steve kerää omput piirakkaan puistosta

Monelle viljelypalstojen paras puoli on se, että siellä voi kasvattaa itselleen mieleisiä lajikkeita. __Tabitha Uyulu__, __Pelagie Kazanda__ ja __Umaly Uyulu__ kasvattavat esimerkiksi amarantaa sekä suurilehtistä pinaattia. Ne ovat heidän kotimaastaan Kongosta tuttuja vihanneksia, joita ei Suomessa saa kaupoista. Perhettä viehättää palstaviljelijöiden vuorovaikutus. Ihmiset ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Vuokrattavia viljelypalstoja on useimmissa kaupungeissa ympäri Suomen. Lähiruoan ja ruoan puhtauden arvostus näkyy palstojen suosiossa. Esimerkiksi Kumpulan vapautuneille yhdeksälle palstalle tuli tänä vuonna Hyötykasviyhdistykseen 381 hakemusta. Onnekkaat valittiin arvalla.

Tabitha, Pelagie ja Umaly istuttavat kasveja oman maun mukaan

Viljelypalstat ovat kokeneet renessanssin. Kun niitä vielä vähän aikaa sitten pidettiin vanhanaikaisina, nyt ruoan kasvattaminen kiinnostaa nuoria aikuisiakin. Viljelypalsta-alueet ovat yleensä kaupungin puistoja ja avoimia kaikille. Palstoille ei ole lupa mennä kuin kutsusta, mutta alueen risteävillä poluilla voi katsella, mihin kaikkeen pieni tontti taipuu.

Unkarista kotoisin olevalla István Birolla oli palsta Helsingin Maunulassa parikymmentä vuotta. Hän luopui siitä vasta 89-vuotiaana. ”Rakastin sitä paikkaa. Siitä oli aineellista hyötyä, mutta etenkin henkistä!” Hän soittelee edelleen entisen palstakaverinsa kanssa ja tietää, mitä siellä tapahtuu.

István viljelypalsta oli kesäparatiisi keskustan kupeessa

## Sanni Seppo, 61

* Helsinkiläinen valokuvataitelija ja dokumentaristi, jonka tuotannon kantavana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Palkittiin tänä kesänä Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnolla.

* Julkaissut useita valokuvateoksia, mm. kaupunkiviljelyä esittelevän Palsta-kirjan (Maahenki, 2010). Tekeillä suomalaisista luonnonmetsistä kertova Pohjoistuulen metsä -kirja yhdessä Ritva Kovalaisen kanssa.

* Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Mukana valokuvanäyttelyssä Suomen itä, joka on parhaillaan esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa Joensuussa.


Kasviopas: daaliat

Daalian esikasvatus ja hoito

Daalian säilytys ja lisääminen

Daalialajeja

Lisää aiheesta

Uusimmat