Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Edullinen ruoka

Kasvisruoka

Leivonnaiset

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Kevään juhlat

Vappu

Äitienpäivä

Juhlat

Valmistujaiset

Grillaus

Kisaeväät

Salaatit

Lue näköislehti

Neuleohjeet

Maakuntasukat

Villasukan kantapää x 3

Helpot lapaset x 3

Avantouimarin asusteet

Helppo kauluri

Solmupanta

Palmikkopipo

Neulojan taukojumppa

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Palaute

Edut ja vinkit

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Yhteishyvä

Kasviopas: daaliat

Asterikasveihin kuuluvat daaliat ovat kotoisin Meksikosta Kolumbiaan ulottuvalta alueelta. Eurooppaan ensimmäiset daaliat tuotiin 1780-luvulla.

Kasvi on noin 30–150 cm korkea lajikkeen mukaan vaihdellen. Varsi on ontto, lehdet soikeat ja tummanvihreät. Näyttävät kukat kestävät heinäkuulta myöhäiseen syksyyn.

Daaliat viihtyvät auringossa tai puolivarjossa, lämpimässä paikassa. Kasvualustaksi sopii multava, kosteuden hyvin säilyttävä maa.

*   Kannattaa valita kiinteitä juurimukuloita, joissa on useita mukuloita.
*   Juurimukulat istutetaan ensin sisällä ruukkuihin kukinnan jouduttamiseksi.
*   Juurimukulat laitetaan tilavaan ruukkuun ja päälle kaadetaan vain muutama sentti multaa. Mukuloita kastellaan vain sen verran, etteivät juurakot kuivu. Mukulat säilytetään viileässä ja valoisassa paikassa.
*   Taimet totutetaan vähitellen ulkoilmaan. Hallojen mentyä daalian taimet istutetaan matalaan multaan, istutusväli noin 30 cm.
*   Korkeille lajikkeille on hyvä asettaa tukikepit jo istutusvaiheessa.
*   Daalioita tulee lannoittaa ja kastella säännöllisesti.
*   Kuihtuneet kukat ja kukkavarret poistetaan.

> Daalia ei kestä Suomen talvea. Syksyllä mukulat nostetaan säilöön ja varastoidaan viileään paikkaan kuivaan turpeeseen.

Daalian esikasvatus ja hoito

*   Daalia ei kestä Suomen talvea. Syksyllä mukulat nostetaan säilöön ja varastoidaan viileään paikkaan kuivaan turpeeseen. 
*   Juurakot tulee nostaa multineen varovasti, kun daalian lehdet ovat kuihtuneet.
*   Juurakot laitetaan laatikkoon ja juurakoissa olevan mullan annetaan kuivua rauhassa.
*   Kuivunut multa poistetaan ja puhdistetaan. Laatikkoon lisätään kuivaa turvetta ja säilytetään juurakot siinä seuraavaan istutukseen asti.
*   Keväällä juurakoita voi jakaa terävällä veitsellä. Jako-osassa tulisi olla vähintään yksi silmu. Jos silmuja ei havaita, juurakko laitetaan pariksi päiväksi kosteaan turpeeseen. Kasvun alkaessa silmut tulevat esiin.

Daalian säilytys ja lisääminen

#### Daalialajeja

*   anemonekukkaiset daaliat
*   koristedaaliat
*   kaulusdaaliat
*   kaktusdaaliat
*   pionidaaliat
*   pompondaaliat.

Ylitalon Kauppapuutarhalta Oripäästä lähtee jouluiloa moniin koteihin. 

Joulutähdet

Amaryllis päihitti joulutähden suosituimpana joulukukkana - monet joulun suosikkikukat kasvatetaan Suomessa

# Suosituimmat joulukukat

1. Amaryllis
2. Joulutähti
3. Hyasintti

Muista nämä joulukukkien hoito-ohjeet

István 

Kaupunkiviljelyn suosio kasvaa: István luopui palstastaan vasta 89-vuotiaana

Perunoita säkissä, yrttejä ja mansikoita viljelylaatikossa. Kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa maata, innostuivat uusista viljelyn muodoista reilu kymmenen vuotta sitten. __Jeanne Johansson__ korjasi satoa viljelysäkeistä ympäristöjärjestö Dodon hallinnoimalla alueella Helsingin Kalasatamassa samaan aikaan, kun taustalla rakennettiin kokonaan uutta kaupunginosaa. Nykyään Dodon pääpaikka Kääntöpöytä on Pasilan rautatieläismiljöössä.

Vapaiden kaupunkitilojen ottaminen viljelykäyttöön on hiljalleen levinnyt ympäri Suomen. Taloyhtiöidenkin pihoilla on leikkivien lasten lisäksi asukkaita hoitamassa yhteisiä viljelylaatikoita. Yhteisöllisyys on tärkeää: yhdessä oppiminen ja tekeminen on hauskaa.

Jeanne uskoo yhteisölliseen viljelyyn

Nokkosta voi pitää viheliäisenä, kaikkialle leviävänä rikkaruohona. Tai sitten vaihdat ajattelutapaa: nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat mitä mainiointa gourmet-herkkua! Huippuravintolatkin ovat ymmärtäneet villiyrttien lumon. Edellytys villiyrttien hyödyntämiselle on niiden tunnistaminen. Oppia saa kokeneen luonnontuntijan matkassa tai villiyrttikurssilla, joita järjestää moni taho, myös etänä verkossa.

__Anne Huutoniemi__ kerää töiden jälkeen nokkosia Helsingin Haagassa, riittävän etäällä suurista teistä. Anne ryöppää nokkosen lehdet ja lisää niitä tuoreeltaan lettuihin tai kuivattuna sämpylöihin.

Anne ryöppää gourmet-herkkua rikkaruohoista

Kaupunkilaisten iloksi puistoihin on istutettu muutakin kuin koristekasveja. Ja mikä parasta, julkisten tilojen hedelmä- ja marjasato on kenen tahansa hyödynnettävissä. On ystävällistä poimia vain yhden piirakan ainekset ja jättää syötävää toisillekin. Helsingissä julkiset hedelmäpuut ja marjapensaat on koottu Satokarttaan, jolla on sivusto netissä ja ryhmä Facebookissa.

__Steve Baynes__ hyppäsi pyörän selkään ja haki omenat piirakkaan pitkävartisella poimurilla Helsingin Vallilasta. Steve yllätti iloisesti myös muutaman ohikulkijan jakamalla osan omppusaalistaan heille.

Steve kerää omput piirakkaan puistosta

Monelle viljelypalstojen paras puoli on se, että siellä voi kasvattaa itselleen mieleisiä lajikkeita. __Tabitha Uyulu__, __Pelagie Kazanda__ ja __Umaly Uyulu__ kasvattavat esimerkiksi amarantaa sekä suurilehtistä pinaattia. Ne ovat heidän kotimaastaan Kongosta tuttuja vihanneksia, joita ei Suomessa saa kaupoista. Perhettä viehättää palstaviljelijöiden vuorovaikutus. Ihmiset ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Vuokrattavia viljelypalstoja on useimmissa kaupungeissa ympäri Suomen. Lähiruoan ja ruoan puhtauden arvostus näkyy palstojen suosiossa. Esimerkiksi Kumpulan vapautuneille yhdeksälle palstalle tuli tänä vuonna Hyötykasviyhdistykseen 381 hakemusta. Onnekkaat valittiin arvalla.

Tabitha, Pelagie ja Umaly istuttavat kasveja oman maun mukaan

Viljelypalstat ovat kokeneet renessanssin. Kun niitä vielä vähän aikaa sitten pidettiin vanhanaikaisina, nyt ruoan kasvattaminen kiinnostaa nuoria aikuisiakin. Viljelypalsta-alueet ovat yleensä kaupungin puistoja ja avoimia kaikille. Palstoille ei ole lupa mennä kuin kutsusta, mutta alueen risteävillä poluilla voi katsella, mihin kaikkeen pieni tontti taipuu.

Unkarista kotoisin olevalla István Birolla oli palsta Helsingin Maunulassa parikymmentä vuotta. Hän luopui siitä vasta 89-vuotiaana. ”Rakastin sitä paikkaa. Siitä oli aineellista hyötyä, mutta etenkin henkistä!” Hän soittelee edelleen entisen palstakaverinsa kanssa ja tietää, mitä siellä tapahtuu.

István viljelypalsta oli kesäparatiisi keskustan kupeessa

## Sanni Seppo, 61

* Helsinkiläinen valokuvataitelija ja dokumentaristi, jonka tuotannon kantavana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Palkittiin tänä kesänä Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnolla.

* Julkaissut useita valokuvateoksia, mm. kaupunkiviljelyä esittelevän Palsta-kirjan (Maahenki, 2010). Tekeillä suomalaisista luonnonmetsistä kertova Pohjoistuulen metsä -kirja yhdessä Ritva Kovalaisen kanssa.

* Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Mukana valokuvanäyttelyssä Suomen itä, joka on parhaillaan esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa Joensuussa.


Lue myös

tulilatva sok netti

Patiotulilatva on helppohoitoinen katseenvangitsija – katso hoito-ohjeet

Lue lisää juttuja kesäkukista

kuukauden kukka oksaneilikka netti

Oksaneilikka kaunistaa kevätkodin – hyvällä hoidolla se voi kestää maljakossa parikin viikkoa

Katso lisää leikkokukkien hoitovinkkejä

 Koulukasvitarhalla oppii viljelyä ja jakamista sekä sitä, että asiat eivät tapahdu nopeasti. 

kumpula-koulukasvitarha1

Lapset oivaltavat, että ruoka ei kasva kaupan altaassa: ”Kaikki saavat sormet multaan”

### Mikä on koulukasvitarhan rooli ruokakasvattajana?

”Leiri- ja kerhotoiminnan aikana lapset oivaltavat, että ruoka ei kasva kaupan altaassa, vaan sen eteen on tehtävä pellolla töitä, jolloin myös ruoan arvostus on kasvanut. Itse kasvatettu salaatti maistuu aivan toiselta kuin vihannesosastolta ostoskärryihin napattu.  

Leiripäiviin on sisältynyt myös kokkausta itse kasvatetusta sadosta. Vihreän Oksan Werstaan työpajanuoret ovat samoin valmistaneet lounaansa oman maan antimia hyödyntäen. Käpylän peruskoulu hyödyntää omaa viljelypalstaansa eri aineiden opetuksessa ja palstan satoa käytetään kotitaloustunneilla. 

Nuorten kesäkahvilan herkut suunnitellaan ja tehdään nuorten kanssa itse lähellä tuotetuista raaka-aineista. Tarjolla on myös vegaanisia tuotteita.

Leiriläisille järjestetään vielä leirien jälkeen sadonkorjuupäiviä pitkälle syksyyn. Myös opettajat ovat saaneet kouluvierailujen kautta tukea työhönsä. Kaikessa toiminnassa on pääroolissa ympäristökasvatus ja ekologisuus.”

### Onko lapsilla ja nuorilla tietotaitoa puutarhahommissa?

”Kiinnostus itse kasvatettua ruokaa kohtaan on viime vuosina kasvanut varsinkin nuorten keskuudessa. Samoin pienten lasten vanhemmat ovat kiinnostuneita lähiruoasta ja sitä kautta innostuneita aloittamaan omaakin puutarhaharrastusta.

Tietotaitoa ei välttämättä ole, koska se ei enää siirry sukupolvelta toiselle. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on tarjonnut tässä ammattitaitoaan kouluttaen nuoria kohti puutarhurin ammattia ja antaen lapsille eväitä viljelyyn leiritoiminnassa.  

Lupaamme, että kaikki Kumpulan koulukasvitarhalla toimivat saavat kesän aikana sormensa multaan tai ainakin käyttävät hyväkseen kasvitarhalla kasvatettuja raaka-aineita.”

### Mitä muuta kasvitarhalla voi oppia?

”Nykyisin on monessa totuttu siihen, että kaikki tapahtuu nopeasti.  
Viljelyssä tämä ei ole mahdollista ja se on iso oppimisen paikka monelle.  
Samoin jakamisen kulttuuri on ehkä vähän unohtunut. Kumpulassa viljellään yhdessä ja sato jaetaan yhdessä, jolloin on myös osattava jakaa yhteisestä.

Cafe Raparperimeri tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia kahvilan pyörittämiseen liittyviä asioita.”

### Mikä toiminnassanne on parasta?

”Lasten ja nuorten oppimisen ilo on parasta. On aina yhtä sykähdyttävää huomata, kuinka nuori huomaa osaavansa ja näkee omien käsiensä työn jäljen. Sykähdyttävää on myös nähdä, kuinka kesän alussa käsiään ja vaatteitaan arasteleva lapsi möyrii loppukesästä mullassa ja tutkii kastematoja.

Nuorten pyörittämän kahvilan antimia nauttiessa myös alueen asukkaat ovat löytäneet alueen mahdollisena vapaa-ajanviettopaikkana.”

### Miltä palkinto tuntuu?

”Upea juttu saada pitkälle työlle arvostusta ja tunnustusta! Tämän on mahdollistanut monen toimijan yhteistyö vuosien saatossa.”

SOK:n viestintäjohtaja __Outi Hohti__ oli mukana raadissa.

### Mihin kiinnititte eniten huomiota voittajan valinnassa, Outi Hohti?

”Meillä oli todellinen valinnanvaikeus, koska ehdokkaiden joukossa oli useita huikeita persoonia ja tahoja. Kiinnitimme tässä valinnassa erityistä huomiota vaikuttavuuteen, osallisuuteen ja käytännönläheisyyteen.”
 
### Mitä mieltä olet voittajasta?

”Olimme siitä hyvin yksimielisiä. Kumpulan koulukasvitarha tuo ruoantuotannon lähelle kaupunkilaisia, tarjoaa osallisuuden kokemuksia ja elämyksiä sekä opettaa maanläheisellä tavalla arvostamaan ruokaa ja sen tuottajia.” 


*Lue lisää kasvitarhasta:*

- [kasvitarha.munstadi.fi](http://kasvitarha.munstadi.fi/)
- [lastenpuutarha.fi](https://www.lastenpuutarha.fi)


Kasviopas: daaliat

Daalian esikasvatus ja hoito

Daalian säilytys ja lisääminen

Daalialajeja

Lisää aiheesta

Uusimmat