Muodokas valontuoja

Tämä paikka on jokaisen askartelijan unelma. Kaikkialla on laatikkokaupalla pieniä puupalikoita, värikkäitä palloja, nippeleitä, nappeleita ja nauhaa. Ei ihan heti uskoisi, että kyseessä on suomalaisen designbrändin koti. Aarikan tehdas muistuttaa enemmänkin puukäsityöluokkaa. Pitkiä liukuhihnoja tai suuria meluisia koneita ei ole, sillä täällä kaikki tehdään käsityönä.

Tuotevastaava Kai Kukkonen nostaa puisen Ruustinna-kynttilänjalan ja painaa sen pohjaan polttoleimasimella ruskean Aarikka-tekstin. Hänen otteensa ovat ripeitä ja varmoja, onhan hän ollut yrityksen palveluksessa yli 30 vuotta.

Polttoleimauksen jälkeen runkoihin liimataan hopeiset mansetit, jalan ympärille pujotetaan puiset helminauhat ja tuotteet pakataan laatikoihin kuljetusta varten.

Ruustinnassa, jonka Pauliina Aarikka suunnitteli vuonna 2010, yhdistyvät kaikki Aarikan brändille tyypilliset ominaisuudet. Se on tehty puusta, siinä on pyöreät muodot ja paksu helminauha ympärillä. Tuotteiden tyyli on pysynyt muuttumattomana yrityksen perustamisesta, vuodesta 1954, lähtien.

"Muodot ovat pyöreitä, koska käytämme paljon sorvia. Sillä tulee väkisinkin pyöreitä muotoja. Olemme välillä kokeilleet tehdä jotain kulmikasta ja kyllähän me osaamme sitäkin tehdä, mutta se ei ole sitä, mitä asiakkaat haluavat meiltä ostaa", Aarikka kertoo.

Kynttilänjalat tehdään koivusta, joka on aina mahdollisuuksien mukaan suomalaista.

"Puun laatu on tärkeä. Puun pitää olla hitaasti kuivunutta, jotta se ei lohkeile", Aarikka kertoo.

Tehtaalla työskentelee kaksikymmentäviisi työntekijää, mutta todellisuudessa tuotteita tekevät kymmenet muutkin ihmiset. Kynttilänjalkojen rungot tulevat suoraan alihankkijalta. Myös mansetit valmistetaan alihankkijalla, ja kynttilänjalkojen kokoamisessa auttavat kotona työskentelevät ihmiset sekä useat työkeskukset.

"Emme teetä kotityötä pelkästään eläkeläisillä ja perheenäideillä vaan myös suojatyöpaikoissa ja työkeskuksissa. Nykyään sosiaalinen työllistäminen on trendi, mutta meillä se on ollut toimintatapa yrityksen alusta lähtien", Aarikka sanoo.

"Emme pystyisi millään tekemään tätä ilman kotityöntekijöitä", täydentää Kai Kukkonen, jonka tehtävänä on huolehtia kotityönjaosta.

"Muodot ovat pyöreitä, koska käytämme paljon sorvia. Sillä tulee väkisinkin pyöreitä muotoja."

Ruustinna-kynttilänjalka sai alkunsa vuonna 2010 palaverissa, jossa myynti- ja suunnittelutiimit miettivät, minkälaiselle tuotteelle voisi olla kysyntää. Samalla pohdittiin uusimpia trendejä ja käytiin läpi asiakkailta tulleita toiveita.

"Asiakkaat kaipasivat pientä kynttilänjalkaa, eikä meillä ollut sellaista valikoimassa. Päätimme tehdä Keisarinnasta pienemmän mallin", kertoo Aarikka.

Keisarinna on Aarikan perustajan Kaija Aarikan vuonna 1969 suunnittelema suuri kynttilänjalka. Se oli poissa tuotannosta melkein viisitoista vuotta, mutta retrobuumi ja asiakkaiden toiveet palauttivat sen valikoimiin.

"Kun päätös pienestä Keisarinnasta oli tehty, aloitin suunnittelun miettimällä, minkälainen se voisi olla. Halusin, että siinä säilyvät Keisarinnan komeus ja muhkeus, vaikka se on paljon matalampi. Yrityksen ja erehdyksen kautta päädyin tähän malliin", Pauliina Aarikka kuvailee.

Luonnoksista valittiin potentiaalisimmat vaihtoehdot, ja niistä tehtiin prototyypit Helsingissä Vallilan mallinnepajalla.

"On aina tosi ihanaa nähdä valmis puinen tuote. Se on kuitenkin ihan eri asia kuin piirustus, vaikka nykyään tietokoneella pystytäänkin tekemään hienoja juttuja."

Kun prototyypit olivat valmiit, järjestettiin tuotekokous, jossa markkinointi- ja myyntiosastot sekä suunnittelijat päättivät, mikä tuote päätyy mallistoon. Sen jälkeen tuotteelle piti keksiä vielä nimi.

Joskus nimen miettimiseen voi kulua aikaa, mutta yleensä kaikki innostuvat heti hyvästä ja osuvasta nimestä. Näin kävi Ruustinnalle.

"Etsimme uudelle kynttilänjalalle Keisarinnan kaltaista nimeä. Sitten jollekin tuli mieleen Ruustinna. Tästä tuli hauska nimikokonaisuus, ihan kuin kaikki olisivat jostain hovista."

"Puun pitää olla hitaasti kuivunutta, jotta se ei lähde lohkeilemaan."

Ruustinnaa valmistetaan eniten kesäaikaan, jotta kynttilänjalat valmistuisivat syksyksi ja jouluksi. Silloin niitä myydään eniten.

"Mietimme tehtaalla joulua ympäri vuoden. Ensimmäiset sesonkituotteet ovat työn alla jo helmikuussa. On aikamoinen puristus, että saamme kaikki tuotteet ajoissa lähtemään kohti kauppoja", kertoo Kai Kukkonen.

Kynttilänjalkojen kolmas sesonki on kesän alussa, jolloin Ruustinnaa ostetaan paljon kesämökeille.

Tänä keväänä valkoiset, puunväriset ja punaiset Ruustinnat saavat rinnalleen uuden värivaihtoehdon: sinisen. Niinkin perinteisen tuotteen kuin kynttilänjalan on siis seurattava trendejä.

"Emme voi ottaa kaikkia trendejä huomioon, vaan päätämme, mihin uskomme eniten. Luulen, että Ruustinna on sellainen klassikko, että se kestää trendien vaihtelua eikä ole ihan heti menossa pois muodista", Pauliina Aarikka sanoo.