Erilaiset riisit vertailussa - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Erilaiset riisit vertailussa

Erilaiset riisit vertailussa

Riisi on pääasiallinen ravinto puolelle maapallon väestöstä. Se sopii erinomaisesti aterian lisukkeeksi, mutta ei kieltäydy pääroolistakaan.

Jaa Somessa
Teksti
Helena Saine-Laitinen
Kuvat
SOK

Riisipuuroa, risottoa, sushia tai riisivanukasta. Riisistä on moneksi, mutta vain harva tietää, että se on yksivuotinen, noin puolentoista metrin korkuinen heinäkasvi. Jyvän muodon mukaan riisi on joko puuroutuvaa pyöreäjyväistä tai irtonaista pitkäjyväistä. Se on erityisen tärkeä viljakasvi Aasiassa, missä viljellään 90 prosenttia maailman riisistä.

Valkoisesta riisistä on hiottu kuorikerrokset, leseet ja alkiot pois. Ennen hiontaa riisinjyvät käsitellään usein parboil-menetelmällä, jossa ravintoaineita imeytetään painehöyryllä jyvän ytimeen. Käsittelyn ansiosta jyvät pysyvät irtonaisina kypsennettäessä.

Ennen keittämistä riisi kannattaa huuhdella siivilässä juoksevan kylmän veden alla. Riisi keitetään joko vähäisessä tai väljässä vedessä. Keitinliemenä voi käyttää myös liha- tai kasvisliemiä, tomaattimehua tai vaikkapa kookosmaitoa. Lajike ja esikäsittely vaikuttavat kypsymisaikaan, joka kannattaa tarkistaa pakkauksesta. Riisi säilyy syöntikelpoisena kotioloissa jopa 2–3 vuotta. Keitettynä se säilyy jääkaapissa pari vuorokautta.

Korkea hiilihydraattipitoisuus, jopa 73–80 prosenttia, tekee riisistä hyvän energianlähteen. Proteiinia siinä on vain vähän, noin 6–8 prosenttia, mutta se on hyvälaatuista. Riisi sisältää myös ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Tummat riisilaadut ovat maultaan täyteläisempiä ja ravintoarvoltaan parempia kuin valkoiset.

Valmista riisistä

Julkaistu: 22.9.2014
Muokattu: 15.11.2019
Jaa Somessa